Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Kotona kolmivuotiaaksi hoidettu lapsi lähti päiväkotiin, kun äiti palaili töihin. 1,5-vuoden aikana tämä lapsi ehtii luoda ensimmäiset, omat, kodin ulkopuoliset suhteensa niin hoitohenkilökuntaan kuin omiin kavereihinkin (osasta tullut jo hyviä ystäviä). Kun perheeseen syntyy vauva, miksi esikoisen pitää jättää oma sosiaalinen toimintakenttänsä ja kavereidensa tapaaminen vain siksi että saisi istua kotona katselemassa kun äiti imettää vauvaa???

Kyllä 4,5-vuotias jo tarvitsee ikäistään seuraa, ja OMIA kavereitaan. Ei sitä, että mullistavaa elämäntilannetta (uusi pikkusisar) sekoitetaan vielä sillä, että lapsi patistetaan uuteen kerhoon taas uusia kavereita etsimään. Eihän äiditkään joudu aina äitiysloman jälkeen etsimään uusia työkavereita?

Kommentit (10)

En todellakaan ole mikään päiväkodin kannattaja pienelle lapsille, eikä se sovi kaikille isoillekaan mutta on olemassa lapsia jotka oikeasti viihtyvät hoidossa!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kyllä kahden kanssa kotona oleminen on kuitenkin aina rankempaa kuin yhden. Eikä siinä minun puolesta mitään, laittakoon hoitoon lapsensa kuka haluaa. Typerää vaan aina selitellä, että kotihoidetut jäisi vaille jotain virikkeitä, silloinhan voisi sanoa että tarhahoidetut jäävät vaille rakkautta ja minusta tuo rakkaus on tärkeämpää.



Ja jos unohdetaan se lapsen paras hetkeksi, niin eikö äideillä ole koskaan ikävä niitä tarhassa olevia lapsia, minusta ainakin tuntuu, että sydän revittäisiin rinnasta jos joutuisin jonkun lapsista hoitoon laittaa, vaikka itse kotona hyörin.

Koen, että minulla ja esikoisellamme on niin läheinen ja vahva suhde, että se kestää kyllä muutaman tunnin erossaolon (molempien puolelta) 3 krt viikossa.



ap

Olen samaa mieltä aloittajan kanssa siitä, että on eri asia pitää lapsi osapäivähoidossa, kun hän on siihen jo tottunut, kuin laittaa pieni lapsi aloittamaan hoito pikkusisaruksen synnyttyä. Leikkikentällä yksi äiti juuri puhui siitä, miten heidän perheessään 5-vuotias esikoinen oli turhautunut ja ikävöi kavereitaan, kun hänet oli otettu pois hoidosta vauvan synnyttyä. Vähän karkeasti sanottu, että äiti pitää esikoisen hoidossa laiskuuttaan - useimmat äidit toivovat lapselleen parasta, ja varmasti surevat nähdessään, että lapsi kärsii kavereiden puutteesta. Näin minä maalaisjärjellä ajattelen, vaikka en samassa tilanteessa olekaan, eivätkä omat lapseni ole menossa hoitoon ennen kuin menen itse töihin.

jos päiväkoti on ainoa paikka tavata muita lapsia. Puistoja, kauempanakin olevia, kerhoja ja muitakin kautta etsittyjä kavereita on paljon. Mutta vanhempien tehtäviin ei taidakaan kuulua lapsen sosiaalisen piirin luominen.

Onneksi on palsta, että nämä syrjäytyneet vanhemmat saavat itselleen seuraa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat