Mä en riitä miehelleni :((

Vierailija

Mä en todellakaan riitä miehelleni. Saan jatkuvasti kuulla mitä en ole. Hänen mielestään en koskaan hoida mitään asioita, en ota häntä huomioon, olen liian vähän lasten kanssa, minuun ei voi luottaa, en käy töissä (opiskelen), valitan joka asiasta, olen tunteeton jne. jne. En tiedä enää miten jaksan elää näin. Asioista kyllä keskustellaan, mutta aina kaikki päättyy tähän samaan listaan ja sit mä lamaannun.



Elämäntilanne on meillä monta vuotta ollut rankka, allergioita, sairastelua jne. Molemmat ollaan ihan poikki, itsekään en ole saanut pitkään pitkään aikaan nukuttua univelkojani pois. Joskus jätän luennot väliin ja nukun salaa, muuten en jaksa. Kauheinta on se, jos " jään kiinni" nukkumisesta keskellä päivää. Siinä on selittämistä miksi vain nukun enkä tee mitään.



Pariterapiassa on käyty, mutta siitä ei ollut meille hyötyä, ajatellaan molemmat niin. Terapeutti oli esim. puolueellinen. Kaikissa tapaamisissa mies puhui, eikä minun näkökulmaani otettu huomioon, näin mieskin ajatteli.



Lisäksi mieheni on mustasukkainen. Joskus olen hänen mielestään viipynyt liian kauan esim. roskia viemässsä. Olen kuulemma myös osasyyllinen hänen mustasukkaisuuteensa, koska olen kerran valehdellut hänelle. Valehtelu tapahtui vaiheessa, jossa oikeasti pelkäsin miestäni. Onneksi olen ainakin osittain nyt päässyt pelosta :) Mies on kerran pettänyt minua, mutta pääsin siitäkin ylitse ja itse voin kyllä luottaa siinä mielessä mieheen. Mutta meidän suhde ei toimi ilman luottamusta. Mitä voisin tehdä omalta puoleltani luottamuksen takaisin saamiseksi?



Tulipa sekava viesti, on vintti niin sekaisin. Tässä oli vain joitakin huomioita meidän suhteestamme. En jaksa kohta elää, koska tunnen itseni niin paskaksi :( Tänään on koulussa vielä isot kokeekitkin, joihin pitäisi jaksaa lukea. En tiedä miten psyykkaan itseni siihenkin.

Kommentit (13)

Vierailija

Miksi olet sellaisen miehen kanssa joka ei arvosta sinua p... vertaa?



Jos arvostusta ei ala tulla niin eroa hyvä ihminen. Minne itsetuntosi joutuu jos et saa edes päiväunia nukkua? Ihan oikeasti, tuo ei ole normaalia eikä tuollaista pidä hyväksyä. Minkä mallin lapsesi saa kun näkee miten isä alentavasti äitiä kohtelee ja äiti hyväksyy sen...

Vierailija

ja samoinhan orja olet siellä risteilylläkin.laivasta ei voi edes paeta jos väsyy lyömiseen/seksiin/valvomiseen/palvelemiseen/arvosteluun.

Vierailija

On niin jännä kuinka täällä aina huudetaan ensimmäisenä että eroa, jos joku kirjoittaa miehestään mitään negatiivista.

voi olla että ero on joskus se oikea ratkaisu, mutta ei todellakaan kaikissa tilanteissa eikä ainakaan ensimmäisenä ratkaisuna tilanteeseen.. en usko että ap:lle on mitään apua tässä hetkessä siitä että täällä ihmetellään että miten voit olla niin tyhmä että olet tuollaisen miehen valinnut. Tällä palstalla kirjoittaa todella subjektiivisen käsityksensä omasta tilanteestaan ja jopa niin että huomenna voi olla jo ihan eri mieltä, joko kokonaan tai osittain. Lukijatkin saavat hyvin yksipuolisen kuva tilanteesta.



Minä ainakin näen että ei miehelläkään ole tässä tilanteessa kovin helppoa. Yhtä raskasta se on miehellekin jos lapset sairastavat ja tuntuu ettei millään riitä ja jaksa kaikkeen mitä pitäisi. On hyvin helppoa löytää se vikä siitä vierestä ja raivota ja syyttää toista vaikka ihan oikeasti ei olisikaan sitä mieltä.



Onko se sitten oikein. Ei tietysti, mutta ihmisiähän me kaikki ollaan. On musta hienoa että miehesi lähti mukaan parisuhdeterapiaan. Sekään ei ole ihan helppoa kaikille. Minusta sinun pitäisi hakea apua ihan pelkästään itsellesi. Jos et ole kunnossa et voi muillekaan antaa eli ensisijainen velvollisuus meillä on huolehtia itsestämme

Minä opettelen tätä edelleenkin. Kuullosti niin tutulta tuo syyllisyys päivällä nukkumisesta ja koulusta litsaamisesta.

Vierailija

tälläinen on normaali parisuhde.naisen kuuluu olla miehen arvoton orja jota mies saa pettää niin paljon kuin jaksaa.eikä naiset muuten edes ansaitse nukkua,siksi pitäisi ennen naimisiinmenoa nukkua" varastoon" koko loppuiäksi.ainut keino ulos on vaihtaa orjuuttajaa(eli ero ja uusi" ihana" mies),elää yksin tai tappaa itsensä.itse olen ajatellut tätä viimeistä vaihtoehtoa.

Vierailija

AP:lle,vaihtakaa nyt aluksi ainakin terapeuttia. Miehesi on ilmeisesti pahasti mustasukkainen ja hänellä on huono itsetunto. Kehottaisin miestäsi käymään yksin terapiassa ja sinua yksin ja sen lisäksi parisuhdeterapiassa, siis jos nämä mahdollisia?

Vierailija

Kaikki tuntuu vähintäänkin sata kertaa kamalammalta kun ei ole saanut nukkua tarpeeksi ja kun itse on väsynyt ja on liikaa velvollisuuksia, on helppo syyttä toista siitä ettei toinen tee tarpeeksi.



Olisiko teidän mahdollista saada lapsia hoitoon joskus koko viikonlopuksi ja NUKKUA ne ajat tai tehdä mitä vaan itsestä tuntuu parhaimmalta. Vaikka olla yksin koko viikonlopun ilman mitään paineita.



Minusta sinä kuullostat jo aika masentuneelta. Mitä jos menisit ihan yksin psykologin juttusille. Saisit vähän itsekin purettua tuota oloasi jollekin. Ja vaikka täm yksi parisuhdeterapeutti oli mielestänne ääliö, voi joku toinen olla parempi.



Te elätte varmasti aika rankka aikaa, jos lapset sairastavat ja sinä opiskelet ja varmasti talouskaan ei ole tässä tilanteessa parhaassa mahdollisessa jamassa.



Asiat eivät varmasti muutu kovin nopeasti, mutta jos saisit itsellesi edes apua jostain , voisi se vaikuttaa koko perheen tilanteeseen. Onko teillä ketään kuka voisi auttaa lastenhoidossa, jotta saisitte välillä levätä?



Kaikilla asioilla on tapana järjestyä vaikka juuri tällä hetkellä tuntuisi aivan toivottamalta. Kyllä siellä on valoa siellä tunnelin päässä. Tsemppiä. Been there.

Vierailija

kaikki viestit ovat tervetulleita, ne saavat ajatukset liikkeelle ja auttavat tarkastelemaaan asiaa eri kulmilta.



Kyllä olen paljon miettinyt mitä pitäisi tehdä. monesti meilläkin on hyviä vaiheita. Paineet tässä elämässä ja siinä selviämisessä ovat vaan niin kovat ettei tahdo jaksaa selviytyä, kun voimat on niin vähissä. Yksi tosiasia on kuitenkin se, että mieheni oikeasti ajattelee minusta noin, en tiedä voiko se muuttua. Hänen asenteensa minua kohtaan tulee läpi kaikessa, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Ja totta vikaa on myös minussa, niinhän kaikissa, ei kukaan ole täydellinen. Tärkeintä olisikin nyt löytää suhteellisuudentaju sen suhteen, kuinka paljon vikaa on minussa ja kuinka paljon miehessä. Yksin en jaksa syyllisyyden taakkaa kantaa.



Itsetuntoni on tässä suhteessa mennyttä. En ole koskaan aikaisemmissa suhteissa kokenut olevani paska, vaan olen kunnioittanut itseäni. Kauheinta onkin juuri itsetunnon ja -kunnioituksen kadottaminen :( Valmistun pian opettajaksi ja ei ole helppoa opettaa kun ei ole itsetuntoa.



Klisee: rakastan kyllä miestäni kunhan tämän kaiken paskan saisi tästä päältä pois. Eroakin olen miettinyt satatuhatta kertaa, mutta ei sekään ole helppo ratkaisu. Onneksi minulla on muutamia ystäviä, joille voin purkaa itseäni. Mutta ei nekään jaksa loputtomiin kuunnella.



Soitin äsken terveyskeskukseen ja sovittiin, että soitan maanantaiaamuna itselleni akuuttiajan samalle päivälle. Sitten saan lähetteen psykologille. Toivottavasti ainakin se jaksaa kuunnella. Ja te kaikki.



t. AP

Vierailija

koska haluan antaa elimeni elinsiirtoon,joten kun olen saanut asat järjesteltyä niin marsssin lääkärille ja sanon mikä on suunnitelma,kyllä uskon että tietävät mitä tehdä.olethan sinä jo valinnut seuraajan itsellesi,joka jää hoitamaan miestä ja lapsia.

Vierailija

Miksi tyydytte elämään ainoan elämänne noin? Mahdollisuuksia on vaikka kuinka kun vaan avaatte silmänne. Tuttavapariskunta esim. otti vuoden vapaata ja lähtivät lasten kanssa Välimerelle purjehtimaan. Miksi ei ??

Vierailija

Uskon että kun saat itsellesi lisää voimia, pystyt toimimaan paremmin ja se hyödyttää teitä kaikkia. On lopputulos sitten suhteessanne mikä tahansa. Ammattiauttajissa on se hyvä puoli että ne saa palkka siitä kuuntelemisesta, joten niiden pitää jaksaa ;) kuunnella.



Mä olen ihan varma että sun asiat järjestyvät vielä parhain päin!

T 11

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat