G:Minkä ikäisenä lapsenne luopui tutistaan? Millä tavoin?

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

Esikoine nyt jo pian 4vee lopetti itsestään tutin " syönnin" ollessaan 1v2kk. Nyt kuopuksen 1v8kk kohdalla on tullut ajankohtaiseksi tutista luopuminen. Tyttö kun haluaisi tutin sisällä ollessamme melkein koko ajan suuhunsa. Varsinkin kun sattuu pikkuhaaveri ja vaikkapa kompastuu johonkin leluun lattialla niin heti ensimmäisenä on pyytämässä :TUTTIII!!! Ollaan kuitenkin pysytty sillä linjalla että tutti olisi vain unilla.



Mutta mutta nyt on sitten muutamana yönä heräillyt jos ei ole tutti suussa niin se pitää käydä hänelle laittamassa suuhun.. Itse hän ei sitä saa/löydä suuhunsa...



Olen tässä nyt sitten pähkäillyt olisiko aika kokonaan luopua tutista. Mutta siinäpä se ongelma sitten on että millä tavalla? Annettaisiinko tutit ns. vaikkapa siilivauvoille vaiko julmasti leikattaisiin tuttiosa tutista pois?



Kokemuksia kiitos!

Kommentit (11)

Vierailija

Muutama päivä sitten tutti vain jätettiin iltarutiineista pois. On mennyt uskomattoman hienosti, ei ole kertaakaan kysellyt lutkunsa perään. Uneen rauhoittuminen on hiukan levottomampaa, kun hiljentyminen on opittava nyt ilman tuttia. Onneksi on varsin mieluinen unikaveri, jota hiplaa ja silittelee äidin käden lisäksi ja simahtaa sitten siihen. Sillä hetkellä, kun on tavallisesti saanut tutin petiin mennessään, olenkin kiinnittänyt huomion johonkin muuhun, kuten " ihanaan tyynyliinaan" tai huokaillut muuten, miten kivaa onkin päästä nyt omaan petiin nukkumaan. Poika on todennut onnellisena: " Joooo!" eikä ole ymmärtänyt kaivata lutkuaan. Ü

Vierailija

Tyttö oli 1v 10kk kun yhtenä iltana vaan tutti muka " hävisi" johonkin. Tyttö sitä kyseli nukkumaan mentäessä ja totesin vaan että äiti ei löydä tuttia, missä tutti on? Sitten yhdessä " etsittiin" tuttia hetken aikaa, kurkistettiin sängyn alle katsottiin lelukoppaan yms ja yhdessä todettiin että se on hävinnyt, etsitän huomenna taas...ja seuraavana iltana taas etsittiin mutta kun tuttia ei löytynyt niin ei löytynyt ja tyttö hyväksyi sen. Pari iltaa siinä kyseli sen perään ja aina vaan kerroin että etkö muista että etsimme sitä jo ja ei ole löytynyt ja sen jälkeen ei olla tarvittu enää tuttia. =)

Vierailija

1v, kun rupes tekemään poskihampaita. Enää ei tuttia suuhunsa suostunut ottamaan, vaikka äiti epätoivoisina nukutusiltoina yritti tuputtaakkin takaisin...:/... Onneks jätti itse ihan tuosta vaan, eikä langennut enää äidin asettamaan kiusaukseen :D

Nyt pari kuukautta vajaa 2v.

Vierailija

kun tutti otettiin pois. Kyllästyttiin siihen jatkuvaan öiseen tutin metsästykseen, kun ikinä poika ei löytänyt sitä itse suuhunsa:( Me vain viskattiin tutit roskiin ja siinä se. Kaksi yötä hieman kitisi, joka loppui kun silitettiin tai sai tulla viereen. Meillä ei tutti ollut muutenkaan käytössä kuin vain nukkuessa.

Kuopus kun syntyi, niin kyllä isompi muisti tutin kun sellaisen vauvalla näki. Pari kuukautta kesti kun isompi kävi välillä salaa imaisemassa vauvan tutti ja sitten toi sen minulle ja sanoi kiitos:D Sitten se unohtui. Kupos on nyt 9kk ja vielä syö tuttia (nukkuessa) eikä ole mitään tarkoitusta vielä pois sitä ottaa.

Vierailija

Tutti jätettiin pois pojan ollessa 2v2kk koska silloin satuttiin olemaan kesälomalla ja ajateltiin, että lomalla tämä asia hoituu helpommin ja tutti ehtii unohtua ennen hoitoon palaamista.



Asiaa pohjustettiin lukemalla kirjoja asiasta (Pupu Tupuna tutti hukassa yms.) ja juttelemalla hiirivauvoista jne. Ja puhuin myös, että hänellä on jo ison pojan hampaat ja tutti ei oikein tahdo mahtua hänen suuhunsa ja voipi mennä rikki jne.



No sitten kun tuli se päivä, että piti luopua niin leikkasin tutista palan pois. Eli tutti meni rikki. Hölmistyneenä asiaa tutkaili ja sitten alkoi huuto. Ekana iltana itki 4 tuntia ennen kuin nukahti, seuraavana iltanakin taisi mennä pari tuntia. Tutin annoin olla pojalla, hän sai jotenkin lohtua siitä, että piti sitä rikkinäistä tuttia kädessään. Ei itkenyt enää tuon parin illan jälkeen, mutta noin kuukauden ajan nukahtaminen oli vaikeampaa, nukuttamiseen saattoi mennä tuntikin ja ei osannut nukahtaa ilman sylittelyä ja silittelyä jne. Mutta me sitten siliteltiin ja nukuteltiin, poika selvästi kaipasi lohtua tuona aikana. Rikkinäinen tutti vietiin n. viikon kuluttua hiirivauvoille (Pupu Tupuna -kirjasta luettua) ja sitten hiirivauvat jättivät rappusille lahjan.



Hoitoon palatessaan poika oli jo selvästi hyväksynyt tutittomuuden eikä välittänyt siitä, että joillain pienemmillä kavereilla on tutti. Joten aika nopsaan unohti asian. Ja pikku hiljaa räsy palasi kuvioihin, ensin ei huolinut sitäkään kun se oli jotenkin kuulunut yhteen tutin kanssa, mutta nyt nukahtamisapuna on oma rakas räsy.



Kaiken kaikkiaan luulen, että meillä ainakin tuo tutti rikki -menetelmä oli hyvä. Poika sai jonkin konkreettisen syyn sille, miksi ei enää voi käyttää tuttia ja sai myöskin pitää sitä rikkinäistä tuttia lohtuna niin kauan kuin tarvitsi.

Vierailija

Meilläkin ennen heräili joka yö siihen ettei tutti ollut suussa ja se piti käydä laittamassa. Kun ikää oli muutaman viikon päälle 1v. ajattelin että kokeilen etten käy laittamassa tuttia yöllä. Meni ehkä 4 yötä että tyttö vähän itkeskeli yöllä kun tuttia haluisi mutta nukahti itse uudestaan ilman tuttia tai sitten löysi sen itse. Nykyään nukkuu koko yön ilman itkuja.



Meillä tuttia käytetään pääasiassa vain unille mentäessä, joskus harvoin rauhoituskeinona. Nyt poskihampaatkin ovat jo puhjenneet joten ei enää kaipaa tuttia niin paljon päivällä. Söi niin paljon sormia kun hampaat puhkesivat että annoin tuttia päivälläkin.



Saas nähdä miten menee tutista vieroitus. Ajattelin kokeilla ensi parina päivänä päiväunille ilman tuttia ja sen jälkeen yöunille ilman tuttia.



Tsemppiä sinnekin vieroitukseen jos siihen ryhdyt!

Vierailija

Esikoinen ei millään meinannut luopua tutista. Leikattiin tutit, laitettiin valkosipulijauhetta tai muuta maustetta ja silti vaan söi. Lopulta kun itsekkin alkoi ymmärtämään enemmän niin hän suosiolla pääsiäisen aikaan luovutti ne pikkupupuille:)



1v8 kk on aika pieni vielä ymmärtämään miksi siitä tutista pitää luopua. Itse antaisin suosilla pitää sitä vielä ja ottaa myöhemmin pois. Ehkä sitä voisi silleen vähentää, että saa vaan unille eikä esim. ulos?



Muuten, esikoisella oli hampaiden välissä sormen mentävä aukko tutista. Hammaslääkäri sanoi, että ne tasaantuu kun tutin syöminen loppuu ja niin kävi. Nyt oikein tasainen nätti rivi.

Vierailija

Meidän pojalle tarjosin tuttia aina silloin tällöin rauhoittamiseksi tuonne 5 kk ikään asti (vaunuissa + autossa). Ja kun vieläkin syöminen onnistui vain niin, että äiti piti sen tutin suussa - sittenpä pakkasin koko kapistukset pois...

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat