Pakko lahtee toihin suoraan aitiysloman paatyttya, vaikka vauva on silloin vain 9kk vanha. Miehen palkka ei riita elattamaan perhetta, emme...

Vierailija

Vaihtoehdot on vähissä vaikka kuinka haluaisin muuta. Haluaisin jäädä kotiin ensi kevääseen saakka jolloin kuopus olisi reilun vuoden. Kotihoidontuki kun on niin pieni, ei ole varaa...toinen vaihtoehto ois jäädä peruspäivärahalle joka ei myöskään houkuttele.



Miksi lapsiperheet ajetaan tähän tilanteeseen?? Emme voi ottaa edes asuntolainaa kun tulomme ei riitä sen maksamiseen. Asumme Pojois-pohjanmaalla, täällä asuntojen hinnat pilvissä ja työttömyys myös :(



Voihan nenä että masentaa........



On tässä onneksi vielä reilu kaksi kuukautta lomaa jäljellä, nautin nyt tästä ajasta täysillä kotiäitinä kahdelle rakkaalle lapselleni.

Kommentit (15)

Vierailija

töihin menosta ei ole tietoa,meneekö koskaan,tulot ei päätä huimaa,mutta nyt mietitään tarkkaan mitä oikeesti tarvitaan.

Lapsilisillä ostetaan kaikki mitä lapset tarvii,useampi lapsi kun on niin aina joku jotain tarvii ja rahan menoa on.

Päätettiin että paras sijoitus elämässä mitä voi tehdä on sijoittaa lapsiin,olen kyllä todella tyytyväinen päätökseeni.

Olen ollut kova shoppailee,nyt en sitä sit tee pariin vuoteen,kyl mä pari vuotta pärjään näillä kuteilla mitä mul nyt on.

Tiedän ap että on vaikee lähteä töihin kun lapsi noin pieni,itse taistelin sen ajatuksen kanssa pitkään ja tämän päätöksen tein.

Ihan kivasti ollaan pärjätty,meillä kyl ei ole velkaa ja talous hoidettiin hyvään tasapainoon ennen kun jäin h.vapaalle.

Vierailija

Asumistukea saavat muutkin kuin tosi tosi köyhät. Sinä et sitä saa, joten.. mihin raha menee?



Vaikka mä miten laskisin, niin jotta me ei saatais asumistukea, meillä pitäis olla kyllä aikamoiset tulot. Me saadaan asumistukea, tulot on siis sen verran pienet, ja silti me tullaan toimeen vain miehen palkalla. Vähän asennejuttuja...

Vierailija

Oon samaa mieltä ap:n kanssa, ei ne tulot tosiaan tarvii kummoset olla jotta sen asumistuen menettää. En myöskään usko että ap:n tapauksessa on kyse asenneongelmasta, kuten joku tuossa vihjasi... Ymmärrän täysin ongelman, vaikka itselläni tilanne ei olekaan ihan samanlainen.

Vierailija

Laskin juuri, ettemme saa asumistukea, kun itse jään ensi kuussa minimiäitiyspäivärahalle brutto n. 380 (käteen kai n. 340) ja miehen tulot brutto n. 1600 (käteen kai n. 1200). Eli nettotulot kolmen hengen perheessä ovat n. 1580 ¿, josta vuokran jälkeen jää n. 1000 ¿ kuukaudessa laskuihin, ruokaan ja muihin menoihin + tietty 100¿ lapsilisä. Mielestäni olemme aika pienituloisia, muttemme saa silti senttiäkään asumistukea.

Vierailija

Ottaen huomioon matkakulut, päivähoitomaksut ja menetetyt kotihoidontuet. Jos sinulla on niin hyvä palkka,että kannattaa mennä töihin niin kannattaisiko pieni palkkaisen miehesi jäädä koti-isäksi.

Vierailija

Sun miehelläs on 1900 euron palkka, ja sillä ei elätä teidän perhettä?



Meillä nelihenkinen perhe elää 1300 eurolla koko kuun! Vuokra 700, laskut 100, ja vielä jää ruhtinaalliset 500 euroa muuhun (mm. ruoka, yllättävät menot, säästöön aina vähän mm. vaatteita varten).



Eihän tämä mitään luksusta ole, mutta kyllä tällä elää siihen asti, että nuorimmainen on vähintään kaksi vuotta. Katsos se on sitä että mitä pitää tärkeänä, onko tärkeämpää hyvä elintaso vai omat lapset...



HÄPEÄ!

Vierailija

ajan jankutetaan sitä että alle 3-vuotiaan ois hyvä ja paras olla kotihoidossa, mutta minkäs teet kun talous menee niin tiukille ettei siihen ole mahdollisuutta!!??



Ei tässä ole mitään häpeämistä, kun tulot ja menot kartoittaa tarkasti, jäämme miinukselle jos jään kotiin, että siinä sulle.

Vaihtoehdot on vähissä ja sääliksi käy tuota pientä. Esikoinen on ollut jo aiemmin päivähoidossa, on jo isompi lapsi.



Kävi myös mielessä että ottaisin joitain ilta-ja viikonloppuhommia vaika kaupan kassalla siihen asti että kuopus on yli vuoden ikäinen ja hän säästyisi päivähoitoonviemisellä vielä vähän pidempään. Siihen asti syödään sitten kaurapuuroa ja makaroonia :(



ap

Vierailija

älä huoli, vaikka tuntuukin masentavalta, niin mieti miten paljon kavereita vauvasi saa ja kuinka paljon tulet arvostamaan teidän yhteistä aikaa sitten kun sitä ei niin paljoa ole. en väitä etteikö tämänhetkinen tilanne olisi paras mahdollinen(rahatilannetta lukuunottamatta) mutta uusiin tilanteisiin pitää osata asennoitua niin että osaa nauttia niistä.

kaikkea hyvää sulle ap, ja koita nauttia! :)

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat