Voiko tästä selvitä? .

Vierailija

Lapset 3 ja 1 ja sain tietää että kolmas tulossa. Mietityttää miten jaksaa? Kokemuksia? Meillä ei ole oikein mitään tukiverkkoa (ketään joka auttaisi joskus lasten kanssa). On tullut viettettyä unettomia öitä. Haaveena oli kolmas, mutta ei ehkä ihan näin pian. Järkyttyneitä ollaan molemmat miehen kanssa miten pärjätään ja jaksetaan.

Kommentit (10)

Vierailija

Sellaisista oli joskus telkkarissa, ja niitä mainostettiin juuri niille sopiviksi, joilla lasten omat isovanhemmat ovat joko kuolleet tai asuvat kaukana.

Vierailija

Sitten voitte joskus vastavuoroisesti päästää toinen toisenne vapaaksi. Tietysti siinä vaaditaan seikkailumieltä, mutta ehkä jokin perhe katsoisi mielellään joskus pienempiä lapsia, kun omat ovat jo isompia ja tekin selviäisitte silloin tällöin omienne lisäksi parista isommasta, ne kun osaavat jo leikkiä itsekseen.

Vierailija

Ja toinenkin jo 2, kyllä sä pärjäät. Opetat vaan lapsia tekemään kaikenlaista itsekin etkä rupea liikaa passaamaan. Tsemppiä teille ja antakaa vauvan syntyä!

Vierailija

Miten esim. kolme lasta mahtuu samaan autoon? Joo, tukiverkkoa voisi hankkia; isovanhemmat jotka asuvat lähellä eivät halua käydä kuin 2 krt/vuosi, toiset asuvat kauempana. Kummit ym. käyvät tosi harvoin. Mistähän tuota tukiverkkoa hankkis sitten? Itse on pitänyt tähänkin mennessä selvitä eikä olla ikinä miehen kanssa mihinkään päästy yhdessä. Kiitos nro 6! Loit valoa pimeyteen...T:AP

Vierailija

Olettehan jo pärjänneet kahden pienen kanssa. Vanhin lienee jo vaipaton/siirtymässä pois vaipoista, vanhin syö itse ja osaa jo auttaa vauvankin hoidossa eli tuo vaippoja jne. jos vain maltatte laittaa ne kaappiin sopivalle korkeudelle... Esikoinen on jo 3-vuotta, hänet voi hyvällä omallatunnolla viedä johonkin kerhoon kerran pari viikossa (siis sellaiseen, mistä vanhemmat voivat liueta pois paikalta asioille).



Ikäeroa kuitenkin on tulossa yli 18 kk kahden nuoremman välille?

Vierailija

Sulla on kuitenkin 9kk aikaa tottua ajatukseen, ja sittenpä ne lapset on tehty. Hullumpaa musta olisi nyt estää tämän lapsen syntymä, ja sitten vuoden päästä toivoa uutta tulokasta.



Juu, ja olen ollut samassa tilanteessa, kolmas lähti tulemaan vähän yllättäen, ja ensimmäistä kertaa elämässäni mietin oikeasti että olisiko musta tekemään aborttia. Ei ollut kun en edes voinut ajatella asiaa itkemättä, ja niin vain sitä elämä järjestyi eikä vauvan syntyessä ollut paniikkia päällä vaan odotimme innolla koko perhe uutta tulokasta.



Toivotan voimia ja rohkeutta, kyllä te pärjäätte!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat