" PÄÄASIA että lapsi on TERVE!"

Vierailija

Tuo lause ärsytti minua suunnattomasti jo raskausaikana ja varmasti olisi ärsyttänyt vielä enemmän jos olisin tiennyt tulevan lapseni olevan vammainen. Vaikka tarkoitus olisi kuinka hyvä, tuokin toivomus voi loukata odottajaa. Olen itse raskaana toistamiseen ja tällä kertaa en halua kuulla tuota keneltäkään. Olen ehkä omituinen, mutta koen sen loukkaavana vanhempaa lastani kohtaan. Toki voi sanoa toivovansa lapsen olevan terve, mutta nämä sanamuodot " PÄÄASIA että..." tai " EIHÄN MILLÄÄN MUULLA OLE VÄLIÄ, kun vaan" kuvaavat suoraan että se tärkein jää puuttumaan kun saa sairaan lapsen.



Ihan yksin en sentään ole ajatusteni kanssa. Työkaverini odottaa lasta, jonka tiedossa olevasta vammasta eivät ole kertoneet kuin ihan lähipiirille. Hän kertoi myös itkevänsä usein noiden kommenttien perään. Millainen pettymys hänen lapsensa tulee olemaan näille ihmisille...

Sivut

Kommentit (109)

Vierailija

Vielä odotusaikan hoin itsekkin ko. lausetta kunnes lapseni sitten syntyi keskosena ja tila oli pitkään kriittinen. Siinä tilanteessa ajatus muuttui ja pääasiaksi tuli, että lapsi oli hengissä. Olisin hyväksynyt lapseni millaisena tahansa, rakastanut sitä maailmassa eniten vaikkakaan ei olisi ollut " terve" . Onnekkaita olimme, ja lapsi on terve traagisesta alusta huolimatta, mutta yhä pääasia on, että lapsi on ELOSSA.

Vierailija

niin mitä enää saa toivoa. Kukaan ei sydämessään varmaan toivo lesboa, homoa, sairasta, vammaista, mutta kuten aiemmin jo sanottiin: kukaan tuskin tarkoittaa terveenkään toivomisella mitään pahaa - ei ehkä halua ilmaista, että joku ei-terve olisi jotenkin itsessään arvottomampi, mutta se vaan on vaihtoehto, jota ei toivo omalle lapselle.

Vierailija

Tuon lauseen kuullessani olen jotenkin aina ajatellut terveellä lapsella tarkoitettavan sellaista joka ei ole vammainen.



Lapsi kärsii varmasti enemmän sairastuttuaan leukemiaan (pitkät sairaalassa oloajat, tuskaiset hoidot...) kuin jos sattuisi olemaan juuri down, ilman lisävammoja. Silti mielummin haluaisin tuollaisen leukemiaan sairastuvan terveen lapsen kuin kehitysvammaisen. Leukemia, niin kuin monet muutkin sairaudet, ovat nykypäivänä hyvin hoidettavissa ja sen sairastaneet voivat elää terveen ja tasapainoisen loppuelämän. Kehitysvammaiset taas ovat vammaisia lopun ikänsä.



Olenko siis itsekäs äiti, kun sallisin lapselleni mielummin hetken kipua ja kärsimystä kuin elinikäisen kehitysvamman? Miten muut asian ajattelevat?

Vierailija

vaan sitä että terveys nostetaan pääasiaksi. Eli sanottaisiin mielummin " toivottavasti saatte terveen lapsen" kuin " pääasa että on terve" tai " eihän millään muulla ole väliä kunhan vaan on terve" .



Itse en ole koko asiaa aiemmin ajatellut, mutta tavallaan toivon kyllä tervettä lasta. Siis sillä lailla tervettä ettei lapsi kärsi, joudu elämään kipjen keskellä jne. Vammainen lapsi voi mielestäni olla " terve" , mikäli hänellä ei ole mitään liitännäissairauksia. Eikä kehitysvammainen välttämättä täysin ymmärrä omaa erilaisuuttaan, voi elää jopa huolettomampaa ja onnellisempaa elämää kuin monet tältä osin terveet.



Loppupelissä olisin kuitenkin valmis pitämään sellaisen lapsen mikä minulle annetaan. Tietty jos selviäisi että lapsi varmasti menehtyy ennen synnytystä tai elää vaan muutaman kivuliaan tunnin, niin silloin varmasti päätyisin aborttiin. Mutta jos vammainenkin lapsi todettaisiin elinkelpoiseksi, olisi hän yhtälailla tervetullut perheeseemme.

Vierailija

Eli itse olen tällä hetkellä 7kk down-pojun äiti ja seuraava raskaus ihan aluillaan. Kyllähän pojun vamman selviäminen synnytyksen jälkeen pysäytti hetkeksi, se oli jotain mitä en ollut osannut odottaa lainkaan. Kuitenkin pääsimme nopeasti sinuiksi asian kanssa ja kertaakaan en ole halunnut poikaani terveeseen vaihtaa =). Tietysti näin on helppo sanoa, koska lapsi on kehitysvammastaan huolimatta ollut terve ja hyväntuulinen kaveri.



Syy miksi tuosta sanonnasta en ole koskaan pitänyt (siis tuosta " pääasia" -muodosta), johtaa varmaan lapsuuteeni. Veljelläni todettiin kouluun mennessä lievä vamma, joka selitti hänen vaikeutensa ja oppimisen hitauden. Yllättävän monille sukulaisille tuo diagnoosi oli järkytys ja silloin saatiin kuulla mitä hölmöimpiä kommentteja. Monien mielestä olisi ollut parempi ettei diagnoosia olisi löytynyt, poika olisi vaan ollut hidas ja vähän " tyhmä" , mutta terve-mitä pidettiin pääasiana. Vamma koettiin niin häpeälliseksi ja leimaavaksi, vaikka vanhempani kuinka selittivät että vamman selviämisen myötä veli sai tarvitsemaansa tukea ja on tänäpäivänä omillaan hyvin toimeentuleva aikuinen. Eli tuo vaan " terveyden" ihannoinnista...



Vaikka mielestäni meidän pojussa down-piirteet näkyy suht selkeästi, kaikki eivät niitä tänäpäivänäkään huomaa. Jonkin aika sitten oltiin käymässä juhlissa lapsi mukanamme ja siellä oli eräs puolituttu, joka on juuri alkanut opiskelemaan hoitoalaa. Hän onnitteli kovasti vauvasta ja kehui tätä niin pirteäksi ja hyvinvoivaksi. Vähän myöhemmin hän rupesi kertomaan harjoitteluissan tapaamista vammaisista ja kuinka kamalaa näiden elämä on. Yritin väliin sanoa että jokaisen elämässä on varjonsa ja aurinkonsa, mutta hän vaan kovaan ääneen sääli noita ihmisparkoja sekä heidän vanhempiaan. Kuinka kamalaa onkaan saada vammainen lapsi, jolla ei ole mitään tulevaisuutta... Lisäsi perään kuinka onnellisia saamme olla kun meillä on terve vauva!!! =) Itseäni tuo huvitti suunnattomasti, suurin osa vieraista taas oli kovin vaikeina...



Tulevasta lapsestamme toivomme tervettä. Mahdollista vammaa en osaa vielä pelätä, mutta varmasti sekin aika tulee vielä eteen. Olemme puhuneet miehen kanssa että jättäisimme seulonnat väliin, sillä aborttia emme kuitenkaan tekisi. Uskon että lapset ovat meille lahjoja yläkerrasta ja haluamme ottaa vastaan ne sellaisina kuin meille tarjotaan. Uskon että tarpeen mukaan meille lähetetään myös voimia =)



tummetott, poju 7,5kk & rv8

Vierailija

En ole raskaana eikä minulla ole yhtään lasta, mutta jos joskus saan olla raskaana, en missää nimessä sano tällaista.

Meille lapsi on ainakin toivottu ja tärkeä, oli hän sitten terve tai sairas.

Vierailija

Muistan kuinka äitini aikanaan inhosi sitä. Minulla on lievästi vammainen pikkuveli ja joidenkin sukulaisten on ollut vaikea hyväksyä asia. Kun äitini sitten alkoi odottaa siskoani, monet toivottelivat tuota kovaan ääneen: " toivottavasti nyt saatte terveen lapsen, ihan tarpeeksi olette Mikan vamman vuoksi kärsineet" ja " kamalaahan se olisi saada toinen vammainen lapsi samaan perheeseen" . Veljeni oli tuolloin 7-vuotias eikä sitä ennen ollut tajunnut olevansa taakka tai erilainen. Noita kommenteita kuunneltuaan hän koki itsensä rangaistukseksi ja äiti sai pitkään rauhoitella itkevää lasta. Hän ei meinannut helpolla usko olevansa yhtä rakas ja haluttu kuin terveet sisaruksensa.

Vierailija


Niinä kymmeninä kertoina, kun kuulin nuo sanat kahden raskauteni aikana, korjasin heti, että " EI, se ei ole pääasia! Tämä lapsi tulee meille joka tapauksessa, olipa hän tyttö tai poika, terve tai sairas."



Menipä " pääasian" toitottelija hiljaiseksi.



Vierailija

kuvittelevat että koko maailma pyörii heidän ja lapsensa ympärillään. Lausahdus ei ole suunnattu kenellekään henkilökohtaisesti, vaan liittyy yleisimmin jokaisen vanhemman normaaliiin toiveeseen että lapsi olisi terve. Sitä nämä draamakuningattaret eivät kuitenkaan ymmärrä, vaan kuvittelevat että lauseen tarkoitus on syvällisempi ja VARMASTI TARKOITETTU NIMENOMAAN HEILLE.

Vierailija

Mutta mielestäni sanoja voisi valita vähän tarkemmin. Ei ole lainkaan loukkaavaa sanoa toivovansa toiselle tervettä lasta (sitä kai jokainen itsekin toivoo). Mutta nuo " pääasia" ja " eihän muulla ole väliä" ovat sellaisia kommentteja hjotka saavat vammaisen lapsen kuulostamaan vähäpätöisemmältä. Hänessä ei toteudu edes se ainoa asia millä on merkitystä.



ap

Vierailija

Kaksi tervettä lasta olen saanut, kolmatta odottelen. En ikinä ole toivonut tervettä lasta. Olen vain toivonut, että sopeudun siihen, mitä uusi ihminen ja elämänmuutos tuo tullessaan. Oli se sitten minkälaista tahansa.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat