Masennus ja lapsettomuushoidot?

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

Mikä on Väestöliiton kanta masennustaustaisen hoitamiseen? Kyseessä olisi yksinäinen nainen, joka on kärsinyt masennuksesta, mutta masennus on nyt hallinnassa. Onko masennus hoitoeste?



Olisin kiitollinen vastauksista.

Kommentit (5)

Vierailija

En muista oliko minulla juuri hoitoja aloittaessani masennuslääkitys päällä mutta niiden aikana oli kyllä ja sitten raskauden alkaessa lopetin sen. Ehkäpä en olisi sairastunut jos olisi ollut mutta se olisi saattanut olla sikiölle haitaksi. Kävin lääkärissä pojan synnyttyä ja sain taas saman reseptin. Jonkin verran lääkkeet auttavat mutta eivät kokonaan vie ikäviä olotiloja pois. Kerran aiemmin elämässäni on ollut yhtä selkeä kriisi, silloin kesti ehkä vuoden verran ennen kuin oireet todella alkoivat väistyä. Masennuksen varsinainen aihe oli silloin ihan toisenlainen mutta oireet ym. hyvin samantapaiset (pakonomaista usein toistuvaa ahdistunutta mielialaa ja vatvontaa tietyn aihepiirin ympärillä). Tästä voisin päätellä että tämäkin menee vähitellen ohi. Sanotaanhan että aika parantaa.

Vierailija

jotka määrättiin lapsettomuushoitojen ja etenkin kohdun ulkoisen raskauden -> raskauden keskeytyksen aiheuttamaan masennukseen. Olen kohta kymmenen vuotta sitten sairastanut ensimmäisen masennuksen ja nyt osasin hakeutua ehkä riittävän ajoissa avun äärelle. Olen kertonut lääkityksestä lapsettomuuslääkärille, kun tämä kyseli tarvitsenko henkistä apua. Lääkitystä määrättäessä valittiin lääke, josta tiedetään, ettei vaikuta raskauteen tai sikiöön.

Tärkeintä on kai kuitenkin oma mielenterveys. Jonkin asteinen masennus on kuitenkin melko yleinen osa ihmisen elämää, eivätkä lääkärit siitä varmaan hätkähdä. Eniten kuitenkin vaikuttaa hyvinvointiin se, että on joku, jolle jutella masennuksen syistä. Eli lääkkeitä tärkeämpänä pidän omalla kohdallani terapiaa.

Pelkään edelleen ensi vuoden puolella edessä olevaa ivf:ää ja sen aiheuttamaa henkistä painetta. En siis tiedä, miltä hoidot tuntuvat, kun masennuslääkitys on päällä, mutta eivätpä ne ainakaan aiempia pahemmalta voi tuntua.

Minulle siis on sanottu, ettei masennus ole hoitoeste.

Tulipas sekavaa selostusta flunssassa...

Vierailija

Olen sinkkuäiti ja monen omilla soluilla tehdyn hoidon jälkeen päädyin vielä luovutettuun munasoluun.



Minulla on ollut masennuskausia taustassani ja nuo tuloksettomat lapsettomuushoidot varsinkin masensivat. Masennus väistyi sitten kun odotin poikaani mutta valitettavasti iski uudelleen kun hän oli syntynyt. Lapsen syntymähän on tietty aina kriisi vaikka iloinen asia onkin ja minulla varmaan muut tekijät painoivat päälle, kun myös pitää miettiä asioita lapsen kannalta.



Olin hoidossa AVAlla ja valitettavasti he eivät laittaneet minua miettimään tilannettani etukäteen, vaan tuo viimeinen hoito sujui liian nopeasti ja helposti (kun vain rahoituksen sai järjestymään).



En kertonut omasta masennustaustastani klinikalla, kun ajattelin että minulta evättäisiin hoito m utta jälkeenpäin ajatellen olisi ollut järkevää olla avoin. En tiedä miten VL suhtautuu, mutta totean vain että kyllä kannattaa panostaa asioiden pohdintaan ammattilaistenkin kanssa etukäteen, varsinkin kun sinkkuna ei ole sitä toista ihmistä pohdiskelun tueksi.



Saanko kysyä, mistä syystä olet sairastanut masennusta?



Onnea ja iloa ja menestystä sinulle ja tulevalle perheellesi!



Vierailija

Kyselen nyt vain ystäväni puolesta, hänen pyynnöstään. Tuo pointtisi on varmasti hyvä, että ammattilaisen kanssa kannattaa pohtia tilannetta. Ystäväni kovasti pelkää, että jos hän puhuu taustastaan, häntä ei aleta hoitaa.



Olen itse saanut lapsen lapsettomuushoidoilla ja olen myös ollut masentunut, joten ehkä ystäväni koki minut luontevaksi vaihtoehdoksi keskustella asiasta.



Oliko sinulla masennuslääkitys hoitoja aloittaessasi?



Minä samoin toivon sinulle oikein hyvää jatkoa!

Vierailija


Kannattaa sanoa masennuksesta. Itselläni sellainen takana ja olin oireeton kun hoidot aloitettiin. Hormonit (nais-) saavat minut itkuherkäksi, uneliaaksi, väsyneeksi, haluttomaksi, saamattomaksi, joten siksi aloitin kevyemmän lääkityksen näiden lapsettomuushoitojen tukihoitona. Enkä ole katunut. Sanottiin, että elimistö kyllä tottuu hormoneihin ja että raskauden puolessa välissä lääkitystä saa lopettaa.



Sitä en tiedä enkä ole ajatellut, että olenko oikeasti masentunut. En kyllä koe itseäni masentuneeksi muuten kuin kerran kuukaudessa...



t. kurnau

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat