Tässä teille faktaa lintuinfluenssasta!!

Vierailija

Laskettu aika lähestyy







Tarina on kuvitteellinen, muttei mahdoton. Painavin varoitus uhasta saatiin 1997, kun 18 hongkongilaista sairastui rajuun lintuinfluenssaan. Heistä kuusi kuoli. Osa uhreista oli laitapuolen kulkijoita.







Ihmiskunnan onneksi lintuvirus osoittautui surkeaksi tunariksi. Se oli liian äkäinen läpäistäkseen huomaamatta terveysviranomaisten valvontaverkon. Ammattilaisten työtä helpotti myös se, ettei Hongkongissa kesällä viruksen iskiessä liikkunut muita epidemioita. Lopullisesti häirikön kaulan katkaisi viranomaisten päätös hävittää koko kaupungin siipikarja. Noin 1,5 miljoonan linnun lahtaus vei siltä piilopaikan ja elinvoiman.







Asiantuntijoiden mukaan mikään ei kuitenkaan pidättele tappajaa loputtomiin. On oikeastaan outoa, että potentiaaliset pandemiavirukset ovat pysyneet aisoissa näin pitkään. Edellisestä maailmaa ravistelleesta vitsauksesta tulee pian kuluneeksi 36 vuotta. Pisin tunnettu pandemiaton kausi on toistaiseksi ollut 39 vuotta.



Viime vuosisadalla meitä koeteltiin kolmesti: 1918¿1919, 1957 ja 1968.







Ensimmäisen maailmansodan pyörteissä riehunut espanjantauti oli näistä julmin. Se nitisti lyhyessä ajassa noin 20¿50 miljoonaa ihmistä, pelkästään Suomessa 15 000 ¿ 30 000. Samaan aikaan Euroopan taistelukentillä tuupertui vain 15 miljoonaa. Espanjantauti on todennäköisesti historian tuhoisin tautiaalto. 1950-luvun aasialainen ja 1960-luvun hongkongilainen pyyhkäisivät maapallon läpi miedommalla voimalla. Edeltäjäänsä lauhkeammat pandemiavirukset tappoivat kumpainenkin noin miljoona ilmistä.







Tuloa ei voi estää







Näiden kolmen pandemian perusteella voidaan päätellä jotain siitä, millaiseen kurimukseen ihmiskunta joutuu, kun uusi superinfluenssa iskee.







Yksi asia on varma: tautiaallon tuloa ei voi estää eikä jarruttaa, ainoastaan sen vahinkoja voidaan minimoida. Tässä influenssa poikkeaa pelkoa herättäneestä sarsista, jota voitiin padota välttämällä kosketustartuntaa. Hengitysilmassa pienen pieninä hiukkasina leviävä influenssavirus ei kaipaa lähikontaktia, vaan tarttuu kehen tahansa vastaantulijaan. Erityisesti nuoret levittävät tautia hanakasti.







Parikymmentä vuotta sitten pandemian etenemisvauhdiksi arvioitiin 40 kilometriä päivässä. Lento- ja autoliikenteen tihennyttyä supervirus matkaa nyt nopeammin. Jos äkäinen influenssa saa Aasiassa jalansijan kesäkuussa ja lähtee maailmanvalloitukseen tavallisen influessan vauhtia, Suomessa pandemia on täydessä käynnissä jouluna. Jos tauti kypsyy pandemiaksi vasta Euroopassa, varautumisaika lyhenee kuukausista viikkoon ¿ pariin.







Suomen ensimmäiset tautitapaukset kirjataan todennäköisesti Helsingissä, mistä on tiiviit yhteydet muualle Eurooppaan. Muutaman päivän kuluessa potilaita löytyy kaikkialta ¿pizzakolmiosta¿: pääkaupunkiseudulta, Turusta ja Tampereelta sekä näitä ympäröiviltä työssäkäynti- ja kauppa-alueilta. Sinivalkoiset siivet kuljettavat viruksen kiireen vilkkaa myös Oulun seudulle. Aluekeskuksista tauti etenee parissa viikossa muihin taajamiin ja maaseudulle.







Pahimmassa tapauksessa superinfluenssa iskee useampaan kertaan. Espanjantauti vieraili Suomessa neljästi vuosina 1918¿1920. Jokainen puuska oli aiempaa väkivaltaisempi.







Suomessa kuolee tuhansia







Kuinka moneen influenssa iskee? Puoleen väestöstä, jos aiempiin kokemuksiin on luottaminen. Tartunnan saaneiden huimasta määrästä huolimatta vain 25¿30 prosenttia saa varsinaisia taudin oireita, kuten rajun kuumeen, vilunväristyksiä, päänsärkyä ja lihassärkyä. Osalle kehittyy hengenvaarallinen keuhkokuume. Myös verenkiertoelimistön pettäminen on yleinen kuolinsyy.







Tavallinen talvinen influenssaepidemia voi olla vaarallinen vanhuksille ja sairaille. Suomessakin se vie joka vuosi noin 500¿3 000 ihmistä. Uudentyyppinen häirikkövirus ei ole näin valikoiva, koska ihmisiltä puuttuu vastuskyky. Virus mellastaa neitseellisessä maaperässä. Espanjantauti surmasi erityisen paljon nuoria ja työikäisiä, 20¿30-vuotiaita.







Lievänäkin pandemiavirus tekee rumaa jälkeä. Maailman terveysjärjestössä tehdyn laskelman mukaan pelkästään Euroopassa sairastuu 191 miljoonaa ihmistä. Heistä 4,6 miljoonaa kuolee. Suomen väestö vähenee 5 000¿15 000 henkeä. Jos katastrofi on vuosien 1918¿1920 kaltainen, luku kaksinkertaistuu.







Neljä kovaa iskenyt ¿ ja viides tulossa



Superärhäkkä influenssavirus, joka on yleensä ihmisen ja linnun viruksista syntynyt yhdistelmävirus, kiertää maapallon 2¿4 kertaa vuosisadassa. Tavallisesti se kaataa tautivuoteeseen joka kolmannen ihmisen. Tässä tuoreimmat tapaukset.







Vuosi Virus- Nimi Sairastuneita Kuolleita



muunnos







1890 H3N8 ryssänkuume ei tilastoja ei tilastoja



1918¿1920 H1N1 espanjantauti miljardi 20 miljoonaa



1957 H2N2 aasialainen 900 miljoonaa miljoona



1968 H3N2 hongkongilainen miljardi 700 000







Seuraavan rajun epidemian ennustetaan olevan lähellä.

Tässä yksi arvaus sen tulosta ja tuhoista.







2007 H9N2 kantonilainen 2 miljardia 37 miljoonaa





Rokote ei ehdi apuun...







Joidenkin arvioiden mukaan espanjantauti iski niin rajuna, ettei nykyhoidoista olisi välttämättä ollut merkittävää apua. Pahimmillaan sairastuneet menehtyivät alle vuorokaudessa.







Pandemia on väistämättä kova pala terveydenhoitojärjestelmälle. Jos valvontaverkko pettää ja häirikkövirus pääsee valloilleen, aseita on käytännössä kolme: rokotteet, viruslääkkeet ja nykyaikainen sairaalahoito. Jo ensimmäisen ¿ ja olennaisimman ¿ kanssa tulee ongelmia.







Koska influenssavirus muuntuu jatkuvasti, rokotetta ei voi varastoida pahan päivän varalle, vaan se on räätälöitävä aina uudestaan; jokavuotisissa rokotteissa on rakenneosia kahdesta A- ja yhdestä B-virustyypistä, joita vastaan ihmiselle kehittyy vasta-aineita.







Kohtalokkainta on kuitenkin viive. Jos tauti leviää nopeasti, influenssarokote ei ehdi hätään, koska sen valmistus vie noin kuusi kuukautta. Suuren osan ajasta lohkaisee virusten kasvatus.







Suomi varautuu



Pohjolan perukoilla pandemiaa ei odoteta tumput suorina.







Kansanterveyslaitoksessa toimii pandemiatyöryh-mä, joka päivittää valmiussuunnitelmaa pahimman varalle. Se miettii muun muassa, miten järjestetään hoito, minimoidaan kuolemat ja ylläpidetään yhteis-kunnan toimintakykyä. Myös sairaanhoitopiireillä on omia suunnitelmiaan epidemioiden varalle. Valtiovalta puolestaan linjasi viime marraskuussa ne yhteiskunnan toiminnot, jotka on turvattava kriisioloissa.







¿ Parhaillaan KTL:ssä pohditaan, pitäisikö Suomen varmuusvarastoida influenssalääkkeitä ja mitä se maksaisi, sanoo pandemiatyöryhmän puheen-johtaja tutkimusprofessori Tapani Hovi.







Lääkkeillä voitaisiin suojata avainryhmiä, kuten terveydenhoitohenkilökuntaa, mutta investointi olisi mittava. Apteekkihinnoin laskettuna 10 000 suo-malaisen kuuden viikon oseltamiviiri-viruslääke-kuuri maksaisi noin 1,5 miljoonaa. Suurtilaajana valtio saisi toki roiman alennuksen, mutta se joutui-si varautumaan pysyvään menoerään, koska lääkkeet vanhenevat.







Myös rokoterintamalla tapahtuu. KTL on sopinut optiosta nykyisten rokotetoimittajien kanssa. Mikäli pandemia puhkeaa kaksivuotisen sopimuskauden aikana, yritykset ovat sitoutuneet toimittamaan saman määrän rokotetta kuin edellisenä vuonna. ¿ Miten hyvin tällaiset sopimukset pitävät tosi paikan tullen, on arvoitus, Hovi tunnustaa.







KTL ostaa ulkomailta joka vuosi noin 600 000 rokotetta, jotka menevät pääasiassa lääketie-teellisille riskiryhmille ja 65 vuotta täyttäneille. Lisäksi apteekit myyvät vajaat 200 000 annosta.





Rokotetehtaina käytetään hedelmöitettyjä kananmunia. Ihmiskunta on tavallaan riippuvainen kanojen munintakyvystä. Mistä revitään sadat miljoonat ylimääräiset kananmunat, jos pandemia yhtäkkiä iskee? Munat voidaan kenties korvata soluviljelmillä, mikä nopeuttaa jonkin verran tuotantoprosessia. Soluissa tuotettujen rokotteiden käytöstä on kuitenkin vielä varsin vähän kokemuksia.







...eikä riitä kaikille







Vaikka tuotantoon löytyisi turbovaihde, rokotetta ei riitä kaikille. Valmistajien maksimikapasiteetti on 750 miljoonaa annosta. Yli viisi miljardia ihmistä jää väistämättä ilman. Asiaa mutkistaa se, ettei yksi piikki kenties riitä. Kunnon vasta-ainetasojen aikaan saamiseksi saatetaan tarvita tehoste. Se kutistaa käytettävissä olevan rokotearsenaalin alle 400 miljoonaan annokseen.







Noin 85 prosenttia vuosittaisesta rokotepotista tehdään yhdeksässä maassa. Euroopan lisäksi tehtaita on Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa. Pandemian iskiessä huonoimmassa asemassa ovat ne maat, joilla ei ole omaa tuotantoa. Vain omien rajojen sisällä sijaitseva tehdas takaa, että rokotetta on varmasti saatavilla. Maailman terveysjärjestön tai Euroopan unionin sana ei kanna toivomusta pidemmälle, kun niukkuutta jaetaan.



Tässä saattaa olla Suomen heikoin lenkki. Viimeinen kotimainen valmistaja Orion pani lapun luukulle vuonna 1982.







Historiasta tiedetään, että kansalliset edut jyräävät kriisin hetkellä. Vuoden 1976 sikainfluenssa, josta uumoiltiin espanjantaudin kaltaista tappajaa, sai Yhdysvallat polkaisemaan käyntiin rokotteiden massavalmistuksen. Samalla kiellettiin niiden myynti naapuriin Kanadaan. Tästä viisastuneena Kanada on päättänyt, että vastaavan vaaran uhatessa kaikki rokote pidätetään kotimaan tarpeisiin. EU-maista Ranskassa on puolestaan laki, joka mahdollistaa rokotetuotannon kansallistamisen hätätilanteessa.







Viruslääkkeet arvoitus







Myös influenssalääkkeet ovat kriittinen resurssi. Ne loppuvat tehtaista, tukkureilta ja apteekeista sinä päivänä, kun tieto superinfluenssasta leviää. Näitä lääkkeitä ei toistaiseksi varmuusvarastoida Suomessa, eikä niitä pystytä tuottamaan nopeasti lisää. Käyttökelpoisimman valmisteen, kapselimuotoisen oseltamiviirin tuotanto vie vuoden päivät, ja sitä tekee vain yksi tehdas maailmassa.







Viruksen lisääntymistä estävää lääkettä voidaan käyttää joko ehkäisyyn tai hoitoon. Ensimmäinen vaihtoehto on pulmallinen, sillä kapseleita pitäisi syöttää kansalaisille viikkoja, ellei kuukausia. Sellaista kulutusta eivät kestä mitkään varmuusvarastot eivätkä valtioiden kassat. Tilannetta pahentaa se, ettei yhdelläkään maalla ole edes sellaista kriisiajan influenssalääkereserviä, joka riittäisi potilaiden hoitoon.







Influenssalääkkeiden mahdollinen heikkous on siinä, etteivät ne ole koskaan joutuneet todelliseen tulikokeeseen. Kukaan ei tiedä, miten hyvin ne tepsivät pandemiavirukseen, joka voi jo vuorokaudessa nostattaa virusperäisen keuhkokuumeen.







Tavallisia mikrobilääkkeitä, kuten antibiootteja, sen sijaan riittää varmuusvarastoinnin ansiosta kaikille myös kriisioloissa. Niillä hoidetaan hengitystieoireita ja bakteerien aiheuttamia keuhkokuumeita, jotka ovat influenssan yleisin lisätauti.







Terveyskoneisto kriisiytyy







Häirikkövirus ravistelee Suomea helposti parin kuukauden ajan. Asiantuntija-arvioiden mukaan terveyskoneisto natisee liitoksissaan.







Sairaanhoito menee tukkoon tai pysähtyy kokonaan, kun apua tarvitsevia on enemmän kuin järjestelmä pystyy nielemään. Vain vakavimmat tapaukset otetaan sisään sairaaloihin ja terveyskeskuksiin. Valtaosalle annetaan kotihoito-ohjeet. Niillä pärjätään pitkälle, ellei koko ruokakunta sairastu samanaikaisesti.







Vähemmän kiireellinen hoito, kuten päiväkirurgia, luovuttaa tilojaan ja henkilökuntaansa akuuttitapauksille. Hätäsairaansijoja perustetaan kouluihin ja urheiluhalleihin. Lääkäreistä ja hoitajista tulee kova pula, ellei heitä saada ajoissa suojattua rokotteella tai viruslääkkeellä.







Sairastumisen pelko heijastuu apteekkien myyntiin: sekalaisten lääkkeiden ja ihmerohtojen kulutus kasvaa huimasti, vaikka niistä ei juuri ole apua. Influenssalääkkeitä ¿ aitoja ja väärennöksiä ¿ kaupitellaan mustassa pörssissä ryöstöhintaan.







Oikeissa pörsseissä nähdään tähdenlentoja. Rokote- ja lääkeyritysten lupauksia herättävät pörssitiedotteet palkitaan huimilla kurssinousuilla.







Myös sanomalehdet ja hautausurakoitsijat hyötyvät. Kuolinilmoituksia varten varataan joka päivä monta sivua. Vainajien siunaukset vievät pappien kaiken ajan, ja häitä ja kasteita on lykättävä tuonnemmaksi.







Kaupunkien hyörinä hiljenee







Pahimpaan pinteeseen joutuvat suuret kaupungit, koska tautirypäät keskittyvät sinne missä väestötiheys on suurin. Espanjantaudin aikoihin monien Euroopan ja Amerikan kaupunkien asukkaista puolet sairastui. Sama voi olla edessä ainakin pääkaupunkiseudulla.







Pandemia muuttaa kaupunkien katukuvaa. Normaali hyörinä hiljenee. Kouluja ja päiväkoteja suljetaan, koska lapset levittävät infektiota tehokkaasti. Julkinen liikenne lamaantuu tai ainakin tökkii pahasti, koska kuskit sairastuvat joukolla. Vähät matkustavaiset varautuvat hengityssuojaimilla ¿ turhaan. Influenssavirus etenee aerosolihiukkasina, joita eivät tavalliset suojaimet pitele.







Paniikki saa jotkut turvautumaan maallepakoon. Se vain kiihdyttää epidemiaa. Aikoinaan espanjantaudin nostattama hätä pani ihmiset kulun päälle. Ehkä se juuri tästä syystä levisi niin uskomattoman nopeasti.



Työpaikoilla poissaoloprosentit kohoavat niin suuriksi, että toimistojen sulkemista ja tuotantolaitosten pysäyttämistä pitää vakavasti harkita.







Maa hetkeksi polvilleen







Pandemian riehuessa päättäjät ovat kovan paikan edessä: kuinka turvata maan kannalta välttämättömät toiminnot, kuten ulkomaankauppa, liikenne ja tietoliikenne?







Ilman kunnollista kriisisuunnitelmaa influenssapandemia lyö Suomen hetkeksi polvilleen, koska yhteiskunta on monessa suhteessa haavoittuvampi kuin ennen. Espanjantaudin iskiessä Suomi oli maatalousvaltainen maa, jonka kansalaiset olivat omavaraisia ja itsellisiä. Nyt me olemme pelottavan riippuvaisia toisistamme ja huipputekniikasta.







Pandemia jättää myös pysyviä jälkiä. Ihmisten sosiaalinen elämä ei ole sen jälkeen entisensä. Kuin muistona menneistä kauheuksista ja tartunnan pelosta kukaan ei enää kättele.







Kirjoitusta varten on haastateltu Kansanterveyslaitoksen tutkijoita Tapani Hovia, Pentti Huovista, Tapani Kurosta, Pauli Leinikkiä ja Reijo Pyhälää.







Helsingin yliopistosta tietoja antoivat Markku Löytönen ja Heikki Peltola.



Muina lähteinä on käytetty Arno Karlen teosta Man and Microbes (Simon & Schuster 1995) ja Jouko Vahtolan artikkelia Espanjantauti Suomessa 1918¿1920 (Kanava 1997) sekä Helsingin Sanomia vuosilta 1957 ja 1968.































Kommentit (3)

Vierailija

Joku joskus jo linkittikin tämän jutun, on Tiede-lehdestä.

Joku tieteilijä on vissiin halunnut sulan hattuun kehittelemällä oikein kunnon kauhuskenarion...



-ei ap (joka olisi kyllä voinut itsekin lähteen laittaa näkyviin)

Vierailija

" Tarina on kuvitteellinen, muttei mahdoton." Siis KUVITTEELLINEN. Joku halunnut kirjoittaa oikein raflaavan jutun - toki faktojen pohjalta.



En mä oikein tajua, mitä hyödyttää Suomessa tuollaista hysteriaa lietsoa; täällä kuitenkin tehdään asian hyväksi kaikki mahdollinen. Aasian suunnalla saisivat tuollaisia juttuja julkaista, jos sitten menisi jakeluun, miten eläimiä pitäisi hoitaa...

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat