Sanokaa mistä saan apua, pelkään että vajoan johonkin psykoosiin kohta

Vierailija

mulla on pieni lapsi, mies on tukena ja ne asiat on kunnossa, mutta terveys pettää sekä fyysisesti että henkisesti. Olen kokoajan ahdistunut, rintaa puristaa ja itken tauotta, pelkää kuolemaa ja ajattelen sitä 70% valveillaoloajastani, siis en harkitse itsemurhaa mutta pelkään että sairastun syöpään tai että mieheni tai lapseni kuolee jne, tää on niin hirveää etten saa enää nukuttua!

Mistä voin hakea apua ja pian, asun pk-seudulla mutta mulla ei ole varaa mihinkään psykologiin, tuntuu vaan että jos en nyt saa apua niin tää ahdistus menee niin pahaksi ettäs ekoan täysin :(

haluan ollahyvä äiti lapselleni mutta en pysty, en jaksa leikkiä hänen kanssaan ja tunnen siitä syyllisyyttä :((



auttakaa minua!

Sivut

Kommentit (28)

Vierailija

ne nopeaa luettuani paniikkihäiriö kuvaa tilannettani ehkä paremmine, en tiedä onko ahdistuskin vielä erikseen jokin tautimuoto mutta masennus oireista vain muutama sopi minulle, lähinnä nukkuminen ja väsymys. Lähinnä vaan päässä pyörii tauotta: " mitä jos tuo lapsi nyt tulee tänne keittiöön kun mulla on tää kattila tässä täynnä kuumaa vettä ja kompastuun lapseen ja tää kattila lentää sen päälle" tai " lintuinfluenssa tulee, me kuollaan ihan varmasti tai lapsnei kuolee enkä selviä" tai " päätä särkee, tämä on aivosyöpä" tai " miehen selässä oleva kahden millin kokoinen pikkuluomi on pahan näköinen se on varmaan melanooma" tai auton kyydissä " tuo vastaantuleva rekka ajaa varmasti meidän kanssa nokkakolarin" tai ostoskeskuksessa " kohta joku räjäyttää täällä pommin ja me kuollaan"



Tossa esimerkkejä siitä mitä mun päässä liikkuu 24/7. Kokoajan. Tää on niin ahdistavaa että seinät kaatuu päälle.

Vierailija

Neuvolassikin on psykologi, joten sitä kautta saat apua!

Lähettääs inut tarvittaessa psykiatrille, että saat lääkityksen, mutta monesti pelkkä puhuminen jo auttaa!

Älä kärsi suotta, kun voit saada apua.

Voimia sinulle!

Vierailija

ottaa vallan.



Ota tosiaan yhteys sinne neuvolaan tai terveyskeskukseen; molemmista kyllä ohjataan sinut psykologille tai psykiatrille! Tärkeintä sinun on nyt tässä vaiheessa ymmärtää, että tuo rinnan puristus -tunne on esimerkiksi ihan tavallinen paniikkihäiriö- ja masennuspotilaalla. Itselläni on ollut muinoin keskivaikea masennus, ja paniikkihäiriö minulla on myös todettu. Olen saanut kohtauksia helpottumaan sillä, että hoen itselleni kuvittelevani kaikki oireet (niin kuin usein käy).



Ap, laitan sulle tähän pari linkkiä. Lukaise nämä läpi, niin ymmärrät itsekin, ettei kohdallasi ole todellakaan välttämättä kyse mistään fyysisestä viasta. Joko varasit ajan lääkäriin? Jos et, niin varaa heti, sillä lupaan että olosi helpottuu kun kuulet lääkäriltä sen, että tämä tosiaan on psyykkinen, hoidettavissa oleva sairaus.



Paniikkihäiriöstä tietoa:

http://www.introspekt.fi/artikkelit/paniikki.html



http://www.yths.fi/netcomm/viewarticle.asp?path=8,21,2476,2511&article=2...





Masennuksesta:

http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,818,1733,1995,1946



http://www.tukiasema.net/teemat/artikkeli.asp?docID=1

Vierailija

Sopivalla lääkityksellä ja keskusteluilla ammatti-ihmisen kanssa pääset varmasti voitolle oireistasi. Ahdistuneisuushäiriöltä tuo kuvauksesi kuullostaa, mutta usein ahdistuneet ihmiset ovat myös masentuneita.

Et ole sekoamassa, mutta apua tarvitset.

T: Lekuri

Vierailija

ja mä pelkään, että ne pitää mua ihan sekopäänä ja vie mun lapsen multa pois. Kun mä kuitenkin hoidan lapseni hyvin kaikesta huolimatta, ruokin sen ja vaihdan vaipat, en huuda sille enkä pura tuskaani vaan olen ihan hyvä äiti kuitenin, mut mnitä jos ne ei usko ja luulee vaikka mitä...jos tää menee itsestään pois, kun odottelen vaan! Mulla on ollut niin vaikeaa nyt, mutta täytyy tän helpottaa jossain välissä. en kuitenkaan halua mitään lääkkeitä syödä ja tuskinpa tää puhumallakaan paranee!

Vierailija

Varmasti kukaan ei vie sinulta lastasi! Älä pelkää sellaista vaihtoehtoa! Neuvolassa sinut otetaan vakavasti ja annetaan aika eteenpäin. Ainakin Helsingissä on myös kodinhoitajissa perhetyötä tekeviä, eli mahdollisesti saisit apua kotiisi joskus? Kodinhoitaja käytti lapsiani leikkipuistossa kerran vkossa raskaimpina aikoina jotta itse sain levätä tai käydä jossain vaikka kahvilla ilman lapsia! (miehestä ei ollut heitä hoitamaan.)

Tsemppiä ja ota yhteys neuvolaan! Ei kannata jäädä yksin kun on olemassa ihmisiä jotka saa jopa palkkaa siitä että auttavat apua tarvitsevia! Ja apua sinä varmasti tarttet, jos et itsesi niin lapsen takia, ansaitseehan hän jaksavan äidin ja sinä tarvitset voimaa jotta voit nauttia lapsestasi ja pääset takaisin normaaliin " huolettomaan" arkeen!

Vierailija

ja tämä ehkä jo kertaalleen tulikin. Ainakin meidän kaupungissamme on sellainen kuin



psykologinen kriisivastaanotto



(ystäväni on töissä siellä)



Sinne voi mennä ilman ajanvarausta ja siellä saat apua.

Vierailija

Mieheni sairastaa masennusta (myöskin pk-seudulla) ja tiedän että terveyskeskuksien kautta ei pääse mihinkään, tai jos pääsee niin edessä on kuukausien jonotus.

Vierailija

Neuvoloissakin on psykologi, joten sitä kautta saat apua! Lähettää sinut myös tarvittaessa psykiatrille, jos tarvitset lääkitystä. Mutta, monesti jo pelkkä puhuminen auttaa. Älä kärsi suotta, kun voit saada apua!

Voimia sinulle!

Vierailija

Mikä ihmeen perustelu se on ottaa lapsi pois jos on ahdistunut?Ajattele nyt itekkin.Ei semmosella syyllä saa kukaan sulta lasta pois!Ja lastahan sä ajattelet,kun haluat saada itsesi kuntoon!Se,jos mikä on lastaan ajatteleva ja rakastava äiti!Unohat tollaset ja tartu vain rohkeasti siihen luurin.Se on ensimmäinen askel parempaan huomiseen.

Vierailija

Synnytyksen jälkeinen masennus voi tulla vieläkin,vaikka lapsesi on kohta vuoden.Syy siihen on se,että vauva-aikana olet ehkä itse hoitanut vauvaasi yksin,joten aikasi on mennyt siihen ja olet nyt väsynyt.Kun lapsi kasvaa ja tarpeet ja vaatimukset muuttuu,ei ole ihme,että aikuinen väsyy. Se on niin monesta asiasta kiinni.Mulla ainakin tuli masennus vasta,kun lapsi oli vuoden ikäinen.Mutta sain jotenkin revittyä itseni pois siitä suosta ja elämä on nyt paremmin.Mutta kaikki ihmiset ei pysty tekemään sitä yksin,joskus on pakko myöntää,että mä tarvin apua!

Vierailija

keskimmäisen syntymän jälkeen ja raskausaikana kärsin noista oireista, (6 v. sitten)olivat TODELLA pahoja. ahkeudu hoitoon hyvä ihminen! itse en stiä tehnyt, meni yli vuosi, ennenkuin olo oli suht normaali. vielä tänäkin päivänä olen yli hysteerinen, nuo lintuinfluenssa pelot ja terroripelot yms. kuulostavat tutuilta.. yritän kyllä tarkkailla itseäni, ettei pääse ryöstäytymään käsistä. j

Vierailija

Voin sanoa sinulle heti ensimmäisenä, että et ole vajoamassa psykoosiin etkä sekoamassa. Kun sekoaa oikeasti, sitä ei itse edes osaa pelätä. Mutta kaikki oireesi viittaavat Luulen vahvasti, että sinulla on paniikkihäiriö/paniikkiohtaus. Minulla se alkoi ihan samalla tavalla, järjetön ahdistus ja pelko siitä että nyt sekoan. Mä menin lopuksi ihan psykiatriseen päivystykseen, Hesperian sairaalaan, koska koin oloni niin ahdistuneeksi. Sain sieltä heti alkuun lääkityksen ja rauhoittavat sanat +diagnoosin. He laittoivat lähetteen alueemme (Herttoniemi) mielenterveystoimistoon, josta tuli hyvin pian kutsu psykologin/psykiatrin juttusille. Paniikkihäiriö on erittäin yleistä 20-35 -vuotiailla naisilla. Se voi tulla kenelle tahansa eikä se laukea edes tietyissä tilanteissa. Se ilmenee hyvin erilaisilla tavoilla, nimi paniikkihäiriö ei kuvaa kohtausta/sairautta edes kovin hyvin. Kyse ei yleensä ole siitä, että jotenkin menisi paniikkiin jossian tietyssä tilanteessa vaan minulla se oli vaan sellaista ahdistusta, jota ei saanut pois millään.



Sinulla on melko varmasti paniikkihäiriö/ tai ahdistuneisuushäiriö. Kyse on pohjimmiltaan kemiasta ja välittäjäaineista. Saat hyvät lääkkeet ja näin tilanteesi pysyy hallinnassa. Itse söin lääkkeitä vuoden ja nyt olen ollut jo muutaman vuoden ihan terve. Joillakin auttaa terapia mutta itse en ollut siihen valmis, kävin psykologin juttusilla pari kertaa viikossa ja muutaman kerran psykiatrilla. Jos sinulla ei ole varaa yksityiseen hoitoon niin marssit vaan suoraan psykiatriseen päivystykseen, sieltä sinua ei ajeta koskaan pois ja saat hyvää hoitoa. Joskus sairauden yhteyteen kuuluu masennus, minä tunnistin lieviä masennuksen oireita.



Lastasi ei missään tapauksessa oteta sinulta pois eikä sairaus hyvin hoidettuna vaikuta mihinkään -- minulle lääkitys tepsi hyvin.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat