Oon ihan älyttömän tyytymätön elämääni. NEUVOJA?

Vierailija

Oletko kyllästynyt opiskelemaan? Oletko oikealla alalla?



Mikä on eka asia joka tulee mieleen, mikä mättää?



Puuttuuko miehen kanssa intohimo vai teknisesti mättää vai puuttuuko hellyys?



Vastailes eka noihin niin pähkäillääs sitten lisää. :)

Kommentit (9)

Vierailija

Tosin elämäntilanne oli erilainen: naimisissa, pari lasta, asuntolaina, työelämään takana muutama vuosi ja ikää 31 v. Elämänmuutoksia oli tullut tiheään tahtiin: muuttoja yli kymmenen viimeisten 10 vuoden aikana, lasten syntymä, työpaikanvaihdokset, vanhempien avioero ym. Ahdistuin, ja jotenkin ajattelin ahdistuksen johtuvan miehestäni enkä enää tiennyt mitä tunsin häntä kohtaan.



Menin terapiaan paikkakunnalla toimivaan kriisikeskukseen. Se auttoi. Terapeutti alkoi paloitella ahdistusta osiin, ja opin tunnistamaan ahdistuksen syitä paremmin ja analysoimaan itseäni, tunteitani ja tarpeitani. Terapeutti kehotti miettimään ihan pieniä asioita, joita todella haluaisin tehdä. Hemmotella itseäni, ostaa vaikka ruokakaupassa juuri niitä juttuja joita halusin, viettää aikaa yksin, jne. Ahdistus alkoi hävitä, ja loppujen lopuksi mieheen asia ei liittynyt mitenkään.



Ap, sinunkin kohdalla seksin sujumattomuus miehen kanssa voi hyvin olla vain seurausta yleisestä ahdistuksesta. Ei välttämättä - voihan olla, että tosiaan suhde ei ole sinulle oikea - mutta on myös helppo nähdä etäsuhde tai miesystävä syyllisenä, jos itsellä on paha olo.

Vierailija

niin odotettavissa on paha kolmenkympin kriisi! Jos olisin sinä, niin lähtisin vaihtoon ja katsoisin, mitä tuleman pitää. Asiat kyllä järjestyvät, eikä missään tapauksessa kannata mennä naimisiin vain siksi, että tuskin saa parempaa...

Vierailija

Eli ala, josta valmistun, on äärettömän mielenkiintoinen. Pidän opiskelusta paljon, mutta olen aika loppu, koska olen opiskellut niin kovasti viime vuodet. Aina ilman lomia, etäsuhteessa miehen kanssa.



Etäsuhde on laimentanut rakkauden. Koska olen nuori enkä ole koskaan sinkkuillut, olen jotenkin tyytymätön kaikkeen, jopa tähän täydelliseen mieheenkin. Olen ainakin kaksi vuotta pallotellut: erota vai naimisiin, erota vai naimisiin! Ongelma on minulla, olen vain niin hukassa.



Pitäisi tehdä ratkaisuja: voisin menettää todella upean miehen ja jäädä lopullisesti yksin. En uskalla erota. Ensi kevääksi (6kk) olisi mahdollisuus vieläl lähteä vaihtoon Englantiin. Tämäkin vaikeaa: jos lähden niin etäsuhde jatkuu ja jatkuu ja siellä taas pallottelen ajatusta erotako vai ei :(



Kaipaan festareita, jotain iloa elämään, mutta ei ole oikein kavereita enää menemään, kaikki kaverit saavat jo lapsia(!!!) Olen siis viime vuodet palloillut varattuna mutta "sinkun elämää", ollen kuitenkin sidottu tähän etäsuhteeseen.



Nyt kun taas pähkin tätä juttua niin tajuan:

-kaikki saavat lapsia

-ei ole hirveästi enää kavereita menemään

-ainut paras kaveri on mies

-mies on todella fiksu, komea, en saisi (?) koskaan parempaa

-olen itse aina tyytymätön ja todella kunnianhimoinen suhteessa KAIKKEEN

-pakko vissiin rauhoittua ja perustaa perhe



Onko kenelläkään samoja elämänvaiheita tai ajatuksia? EN ole kiihkeästi rakastunut mieheen, mutta kiintynyt ja arvostan häntä kovasti. Jotenkin kuitenkin koko ajan panttaan sitä naimisiinmenoa.



Auttakaa :( kiitos

Vierailija

Olen 26-vuotias. Valmistun vuoden sisällä yliopistosta, jonka päälle olisi vielä vuoden harjoittelu 1700e kk-palkalla.



Asun nyt pääkaupunkiseudulla: täällä työt ok, mutta asumiskustannukset hirvittävät. Omakotitalosta voi vain haaveilla.



Mies on (etäsuhde), kaikinpuolin fiksu ja komea mies, mutta seksi ei toimi. Tai olen jotenkin tyytymätön koko elämääni.



En tiedä tahtoisinko asua kaupungissa ja olla sinkku vai maalla ja perustaa perheen miehen kanssa. Kaikki ahdistaa.... :(

Vierailija

esim. 6kk-1v ja lähde vapaaehtoistyöhön ulkomaille. Tai mieti muuten vain paperille mitä asioita haluaisit saada tai saavuttaa elämässäsi. Mikä tekee sinut onnelliseksi? Tee jotain räväkkää ja laita elämäsi uusiksi. Olet toistaiseksi vielä aika vapaa tekemään uusia kuvioia elämässäsi, kun et ole vakityössä, ukko ei lusi nurkissasi, ei ole lapsia ei lainaa ym. Hyödynnä se aina ei välttämättä tule olemaan näin. Olet juur sopivan ikäinen tekemään juusi sitä mitä haluat!!

Elämä on nyt!

Vierailija

asunnon kalleus?



itse asuin vastavalmistuneena työsuhdesoluasunnossa- tosi edullinen siis-

ja säästin asp-säästötilille-

ja kun menin naimisiin- ostettiin heti iso osakerivari vuonna 1985...



...asiat järjestyvät ap-

yksi asia kerrallaan



aseta tavoitteita ap

ja kehitä toimintatapa/ straregia miten pääset tavoitteisiin yksi kerrallaan



Onnea!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat