Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Olen kuin olenkin hysteerinen äiti... Vaiko vaan esikoisen äiti?? Taapero sai pienen haavan sormeen,

Vierailija

josta tuli paljon verta (ainakin omasta mielestäni) ja menin jotenkin ihan lukkoon. Verta kun kerkesi olla jo aika monessa paikassa ja pieniä verisiä kädenjälkiä seinissä niin sydän alkoi hakkaamaan. Poika itse ei ollut moksiskaan vaan ihmetteli huuli pyöreänä jättämiään jälkiä... Miten tää verentulo loppuu? Voiko pienelle laittaa laastarin (huh huh)...? Jne... No onneks en soittanut mediheliä paikalle. Onkohan tää nyt ihan normaali reaktio, että se järki katoaa, vaikka vain noin pientä tapahtuu?!?!

Kommentit (10)

Vierailija

Juu, olet vähän hysteerinen =) Mutta ei kai se mitään, kyllä se hysteria siitä paranee kun lapsi kasvaa ja kolhuja alkaa tulla.



Meillä ainakin hysteria hiljeni ajan myötä. Esimerkiksi. Kun eka vauvamme putosi n. puolen metrin korkeudelta lattialle, juoksutimme hänet heti lääkäripäivystykseen. Kun toka vauva putosi pinnasängystä, totesimme molemmat että jaahah nyt se sitten putosi ensimmäisen kerran.

Vierailija

Oltiin ulkona erään koulun pihalla leikkimässä ja lapsi juoksi ovelle ja kaatui rappuralliin.. Menin hiljalleen perässä kun en ajatellut käyneen kovinkaan pahasti.. =( Ei pahasti ollut käynytkään, mutta suusta tuli verta ja lapsi syliin ja kovaa vauhtia kotia kohti. Muutaman kymmenen metrin päästä rauhotuin ja katsoin sinne suuhun ja pieni halkeama oli vain huulessa.. =) Sitten käveltiin rauhallisesti kotiin ja lapsikin rauhottui kun kyselin näkyykö kissoja tai koiria.. Mutta muistan, että oli kyllä ensin ajatukset ihan hukassa..

Vierailija

Mietit mitä pitää missäkin tilanteessa tehdä moneen kertaan! Tuo kuulostaa kyllä melko hysteeriseltä ;-) Olen myös pitänyt itseäni hysteerisena ja kerran jouduin soittamaan 112 1-vuotiaani takia :-( Olin todella paniikissa, hyvä kun sain sanaa suustani vaikka samalla hoin itselleni mielessä Ole-rauhallinen-ole-rauhallinen... Olen miettinyt tilannetta monta kertaa jälkeen päin. Noissa tilanteissa EI mokailla! Voisi olla apua kun kaikki " käytännönjutut" olisi edes ennalta suunniteltuja.

Vierailija

siis sarkastisesti totean, että turhaan välillä naureskelen muille " uusavuttomille" , kun itselleenkin voi käydä niin...



ap



ps. Tosikot älköön vaivautuko ;-)

Vierailija

Kaikkeen meinaan tottuu, usko pois.

Meillä poika kun sai ekan kerran mustan silmän 8kk ikäisenä, kun komautti pöydän kulmaan, hyvä etten lähteny siltä istumalta silmäklinikalle. Nykyään hyvä kun muistan puhaltaa, kun poskipää kopsahtaa johonkin.

Uusimmat

Suosituimmat