Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Anoppi-allergiaa, onko muilla?

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

Kyllä on sitten stressaavaa, kun anoppi haluais niin kovasti auttaa... Aina löytyy asiaan kuin asiaan mielipide ja neuvot siihen päälle. Ja tuntuu, että vain hän on oikeassa... Tällä hetkellä vaivaa täysimetys. Minä olen vakaasti täysimetyksen kannalla (niin pitkään kuin mahdollista). Vauva nyt reilut 2kk ja ilmavaivoja on itketty alusta asti. Anoppi jaksaa kuitenkin puhua, kuinka vaivat loppuu kun annetaan muutakin ruokaa. Isällekin aikoinaan auttoi... Eihän se nyt voi auttaa ja kiusallakaan en edes yritä. Eihän noin pienen suolisto kestä mitään perunaa vielä, kun ei edes äidinmaitoakaan. Itse olen jättänyt ruokavaliostani kaiken ilmaa aiheuttavan pois ja nyt kokeillaan myös maidotonta ruokavaliota.

Onneksi anopilla ei oikeasti ole vaikutusvaltaa meidän perheen asioihin, mutta rasittaa silti tällainen ainainen neuvominen. Ja se, että meidän vauva on kuulemma joka suhteessa kuin isänsä... Jatkuvasti saa kuulla juttuja siitä anopin omasta vauva-arki-elämästä 30 vuotta sitten!

Sivut

Kommentit (16)

Vierailija

miten saan olla tekemisissä mahdollisten lastelasteni kanssa. Toivottavasti saan mukavat miniät.



niin se vaan on usein, että oma äiti ja äidin tavat tuntuvat läheisemmiltä.



yllätys yllätys meillä on lasten isänisä ollut aktiivisin lastenhoitoapu. kaikki isovanhemmat ovat eronneet ja uusien kumppaneiden kanssa. isoisä tosin asuu yksin.



ärsyttää joskus myös hänenkin kommenttinsa pukemisesta " naparetkelle" tms. se tuntuu äidin arvion vähättelyltä, mutta uskon, ettei hän aina sitä itse edes tiedosta, vaan yrittää pitää huolta omalla tavallaan.



olkaa onnellisia olemassa olevista ja huolehtivista isovanhemmista, monella niitä ei ole tai ovat täysin välinpitämättömiä.

Vierailija

Heippa!



Anoppiallergiaa epäillään täälläkin! Allergian aiheuttajana on yliannostus... ;) On ihanaa, että anoppi on kiinnostunut vauvasta ja haluaa auttaa vauvan hoidossa, mutta oma sietokykyni rakoilee täälläkin. Hän ajattelee minun olevan täysi idiootti oman lapseni hoitajana ja siksi varmaan luulee minun kaipaavan niitä kaikkia neuvoja. Samoin täällä vauva on " kuin klooni isästään" ... Vauva on nyt ollut hieman nuhainen ja anoppi on jo viettänyt unettomia öitä sen takia kun vauva on niiiiiin sairas... Huh, ei kai tässä auta kuin vältellä allergisoivia ihmisiä tai yrittää siedätyshoitoa. ;)



Pärjäillään!!



Heinävaavan äippä

Vierailija

on erittäin ongelmallista. siihen usein ajaudutaan äidinmaidon välityksellä saatavaien allergisten oireiden vuoksi ja maitopohjaisen vastikkeen (soijapohjaistahan ei saa käyttää, se ei sovi koskaan) aloituksen jälkeen vauva herkistyy maidollekin.



Kiinteät ruuat saattavat vähentää allergiaoireita, jos vauvan oireet täysimetyksen aikana ovat lieviä ja kiinteän aloitusruuan valinta onnistuu. Omalle esikoiselleni kävi näin kolmas kokeiltu eli viisikuisena aloitettu kaurapuuro, jota en itse imetysaikana käyttänyt, sopi erinomaisesti vähentäen äidinmaidon osuutta ruokavaliossa. Söin itse vehnää, jolle vauva oli allerginen, vaikken tuolloin tiennyt sitä.



Jos vauvalla on allergiaoireita jo täysimetyksen aikana, on hyvin mahdollista, että hän allergisoituu kokeiluille kiinteillekin.



Kumpikaan ei ole oikeassa, on syytä käydä lääkärissä selvittämässä ilmavaivojen syy. Nykyään pikkuvauvojen allergioireiden hoitoon löytyy tehokkaita hoitokeinoja:

aminohappohjaiset vastikkeet ovat parantuneet siinä määrin (käytetyt öljyt proteiinijäämättömiä, tuotantolinjat täysin puhtaita), että niillä saadaan oireilu pois kaikilta. Tämän jälkeen vain odotetaan ennen kiinetiden kokeilua. Jos oireet ovat lieviä myös imetysdieettejä voidaan laatia. Tämä kuitenkin edellyttää, ettei äidillä ole vaikeita hoitamattomia ruoka-aineallergioita.



Vierailija

...anoppiallergiaa. Koen kamalaa syyllisyyttä, kun ahdistun aina jo etukäteen anopin ollessa tulossa. Ja kuten VIMMA totesi, minultakin voimat katoavat johonkin ja tuntuu etten pysty kohta hengittämään omassa kodissani kaiken sen neuvomisen keskellä.



Lähtökohtana anopilla on se, että hän on " niin valtavan huolissaan" jatkuvasti lapsesta (nyt 5kk). Hänen mielestään vauvalla on vaarallisia leluja (kaikki hyväksyttyjä vauvaleluja), syötämme häntä liian vähän (ei perustu mihinkään faktaan, vauva normaalipainoinen ja tyytyväinen), mahdollisesti tiputamme hänet hoitopöydältä, pidämme liikaa lasta lattialla (ei siis koko ajan sylissä), nukutamme kylmäsydämisesti omassa sängyssä (oikea paikka olisi perhepeti) jne. jne. Sitten kun hieman suivaantuneena sanoin, että tuoreet vanhemmat lähinnä kaipaisivat tukea ja vahvistusta vanhempina eikä jatkuvaa aliarviointia, niin ihmetteli mistä olen saanut sellaisen käsityksen, että hän aliarvioi. Täh? Jos hän joutuu olemaan koko ajan " sydän kylmänä" lapsen takia, niin ei kai tästä voi päätellä, että muka arvostaisi meitä vanhempina.



Miksi tuntuu että nimenomaan nämä isien äidit puuttuvat niin julmetusti? Oma äitini ollut paljon enemmän läsnä lapsen hoidossa, enkä muista kuin yhden kerran kun on antanut neuvoja. Päin vastoin kehuu koko ajan miten hienosti kaiken teemme.



Vierailija

Jos Aurooraa ihmetytti sokerivesi niin onneksi anoppi ei ole puhunut mitään appelsiini- ja omenamehuista, joita on juotettu esim. minulle -80-luvulla :-) Vettä, sokerivettä ja mehuja on kehotettu minuakin tytölle tarjoamaan. No, vettä olen antanutkin toisinaan, mutta eipä tyttö sitä oikein meinaa huolia. Meidän tyttö on kyllä romuttanut sekä anopin että oman äitini käsitykset siitä että kaikki vauvat nukkuu pitkiä päiväunia, syö tuttia ja kelpuuttaa tuttipullon...



Kaisu



auroora05:

Lainaus:


Tuntuu, että tässä on jo tutustuttu neuvolatoiminnan historiaan ja lastenhoidon historiaan. Niin kirjavia ohjeita tulee sekä anopilta, että kaikenlaisilta puolitutuilta. Grrr...



Tuota veden juottamista on meille tuputtaneet anopin lisäksi monet muutkin. Eivät millään usko, että nykyään näin ei ohjeisteta.

Anoppi pisti vielä paremmaksi ja kertoi, että vauvalle pitää juottaa sokerivettä!! Mitä-kä-hä???

Tällaisia ohjeita kait jaettiin neuvolassa 60-luvulla?



Niin ja vauvan pitäisi nukkua omassa sängyssään ja olla muutenkin mahdollisimman paljon pitkällään...koliikkisella lapsella aika vaativa temppu ;)

Vierailija

...mutta haluan vain nopeasti korjata edelliseen viestiin liittyen, että kyllä se maito riittää vaikkei joka välissä tissiä tyrkytäkään. Meillä ollut aina (paitsi vastasyntyneenä) 3 tunnin syöntiväli ja täysimetyksellä mentiin melkein 6kk ja imetys jatkuu edelleen (vauva 7kk). Eikä ole nälkäänsä tarvinut itkeä - eikä muuten ilmavaivojakaan, kun masu on saanut välillä levätä.



Eli samaa mieltä olen " vanhan" kansan kanssa tässä asiassa.



Anselmi

Vierailija

Meillä anoppi ja appiukko kauhistelivat lapsentahtista imetystä ja sitä että lihotan tytön kun imetän usein ja anoppi vihjaisi että 30 v sitten annettiin ruokaa tasan 4 t välein... Myös tätini hokee jatkuvasti että eihän sillä vielä nälkä ole eikä ymmärrä että jos hetki odotetaan niin tyttö on niin nälkäinen ettei sitten malta rauhoittua rinnalle (tädilläni ei ole edes lapsia). Noh, nyt on appiukko aivan paniikissa kun tytön kasvukäyrät on reilusti alakanttiin, ei imetys sitten lihottanut lapsenlasta muodottamaksi möykyksi :-D Itse en ole huolissani lainkaan, mutta kiva pelotella appivanhempia ihan kostoksi kun alussa olivat niin ahkerasti neuvomassa ;-)



Alun hormonimyllerryksessä otti rankasti päähän sanomiset " Joko sinua taas viedään syömään" jne, nyt en enää ota kuuleviin korviini. Taisin silloin kyllä sanoakin, että ajat oli silloin toiset, nyt neuvotaan eri tavalla. Anoppi ei ole imettänyt yhtäkään lastaan, koska maitoa ei ole tullut ja olen sanonut, että sillä 4 tunnin imetysväliohjeella pilattiin monta imetystä, kun lapsentahtinen imetys sen maidontuotannon nostaa. Ihmeesti on neuvominen vähentynyt kun aikaa on kulunut ja olen pitänyt puoleni.



Kaisu

Vierailija

kun anoppi innokkaana mummina paukkasi yllätysvierailulle meille mitään ilmoittamatta kun poika oli vasta parin kuukauden ikäinen... Minä olin muutenkin väsynyt eikä siihen enää anoppia olisi kaivattu ohjeineen ja hyysäämisineen. Onneksi ei sentään yöksi jäänyt eikä ole toiste yllätyskäynnille tullut. Ainakaan vielä... Vastahan poika on 3,5 kk...

Vierailija

Tuli taas allergiaoireita tänään, kun anoppi ja appi kävivät kylässä.



Ensinnäkin tulivat sitten juuri " sopivasti" kun vauva oli menossa nukkumaan. Vauva on jo 8 kk ja oli ollu puhetta, että hän ottaa vielä pienet tirsat tuossa main, mutta tulivatpa silti. Lähdin sitten anopin kanssa kärryttelemään. Hän leperteli siinä tietenkin kymmenen minuuttia vauvalle: " et taida malttaa nukkua" ... No, vauva kuitenkin nukahti ja sitten kun vajaan puolen tunnin päästä alko hieman heilutella vaunuissa, silmät yhä kiinni, niin anoppi totta kai tunki naamansa siitä kuomun raosta " hei hei, alatko heräillä" , sitten muhun päin voitonriemuisena - " vauva tais herätä!" Kukapa ei tohon heräisi???



Sit jälleen nää samat puheenaiheet, jotka käydään kai läpi aina kun nähdään (muutaman viikon välein). Vieläkö tosiaan jaksan käyttää kestovaippoja, eikö ne oo hankalia ja vie aikaa, miten ihmeessä teen itse soseet, miksen anna pilttiä, vieläkö imetän, mitenkäs töihinpaluu, kyllä ne muutamat vuodet kotona menee nopeesti jne. huh huh.



Ja sit se vauvalle puhuminen... " lähdepä mummon ja vaarin mukaan, jätetään äiti ja isä tänne" , " tässä ois tällasta herkkua, kyllä mummo antais, mutta kun äiti ei anna" - oikeesti, jos ne jatkaa tota vielä jonkin aikaa niin vauvahan pelästyy että äidissä ja isässä on vikaa, kyllä se alkaa hiljalleen kai ymmärtää!!



Vaikka täytyy kyllä sanoa, että näitä anoppijuttuja lukiessa tulee monesti mieleen, ettei mulla sentään ihan noin kauhea anoppi ole! Mutta ärsyttääpä välillä silti, kun meillä on niin erilaiset ajatusmaailmat. Ja vauvaan liittyen ärsyttää eniten se, kun pikkusen ei anneta rauhassa nukkua ja syödä!!!! Ymmärrän kyllä, että ovat innoissaan kun ainoan lapsenlapsensa näkevät, mutta ei se oo sitten kiva, jos vauva on isovanhempien vierailun jälkeen vain kiukkuinen. Äitikin on sen jälkeen väsynyt, meillä nimittäin on se harvinainen tilanne, että ennen noiden vierailua on aivan turha siivota, koska sotkevat ihan tuhottomasti, uskomatonta miten jotkut saa sellasen sekasorron aikaan hetkessä!

Vierailija

...ja purinkin jo omaani Parisuhde-perhe-suku-jne palstalle, aihe " Anoppi ahdistaa" . Mielenkiintoisia juttuja. Minulla alkoi päässä naksumaan ollessamme juuri anoppilassa viikon vierailulla..



Ei anoppi niin paha ihminen ole, kun vimmoissani tuli kirjoiteltua, mutta kyllähän sitä kaipaa kunnioitusta sille, että saisimme vauvan kasvattaa omien halujemme mukaan, eikä anopin tarvi vetää herneitä nenään ja loukkaantua, jos teemme asiat toisin, kuin hän teki 30v sitten.



Olenkin juuri kirjoittamassa ystävällistä kirjettä hänelle, jotta loppuisi heti alkuunsa tämmöinen touhu. Ettei ainakaan pahene.

Vierailija

Kyse onkin pakotetusta neljän tunnin syöttövälistä, eli kun lapsi huutaa nälkää ja äiti tuskailee rinnat pinkeänä kellon kanssa, että koska saa taas syöttää. Tämä on vähentänyt maidoneritystä ja imetys on mennyt pipariksi. Itsekin kerroit, että vauvasi ei ole ollut nälkäinen, eli lapsentahtisesti siis sinäkin olet imettänyt. Teillä on ilmeisesti ollut sellainen ruokailurytmi luonnostaan.

Vierailija

oma anoppini asui aikkanaan n.40km päässä meistä ja kävi meillä harvemmin kuin omat vanhempani joille oli matkaa 700km. nyt anoppilaan matkaa reilu 1000km ja ovat käyneet meillä " kiitettävästi" . mukavaahan se on mutta pienen asunnon takia toivoisin että hän osaisi esimerkiksi pedata nukkumapaikkansa ja viedä vaatteensa johonkin siististi.

itselläni on ihan tarpeeksi hommia 2v6kk ja melkein 3kk ikäisten tyttöjen " sotkujen" siivoamisessa.



anoppi on niin eriluontoinen kuin oma äitini, joten " allergia " johtunee osittain siitä. uskon myös että jotku ihmiset ei vain kertakaikkiaan tule toimeen. en tiedä sitten mitä hän minusta ajattelee... :-)



aina, kun tapaamme, minusta tuntuu että kaikki energiani katoaa johonkin... oletteko huomanneet koskaan samaa jonkun tietyn ihmisen kanssa?



muutenpa en osaa kommentoida... ei ole tuputtamassa neuvoja mun anoppi, mutta ei se paljoa tätä " suhdetta" pelasta...

Vierailija

palstalla aiemmin, entä onneksi ole anoppisi. Neuvo oli ajalta ennen aminohappovastikkeiden täysin turvalliseksi vaikeasti allergisillekin toteamista:

neuvo oli tarkoitettu hätätilanteisiin, jossa nälän ja kaikien vastikkeiden sopimattomuuden vauvalle aiheuttama kipu teki vauvan elämästä kammottavan. Pidempiaikaiseen korvaavaan ruokintaan se ei teitenkään sovi ilman lääkärin ohjausta(sokerivedessä ei ole proteiineja). Neuvon tarkoitus oli saada vauvalle miellyttäviä kokemuksia elämästä ja ruokailusta kammottavien ruokailuhetkien asemasta.Sokerit oli jo ennen neuvon antamista saatu puhtaiksi (kontaminaatio kuljetuksen aikana, proteiinittomuus)



Vauvan nälän ja kivun halveksunta on alhaista.Käytöksesi taustalla on järjetön pikkuvauvaan kohdistuva ilkeys: et tarvitse mitään hyvää, sinun pitääkin kärsiä.



Monien anoppien neuvo antaa vauvalle maitopohjaista vastiketta on ensimmäisinä kuukausina väärä. Soijapohjaisen antaminen jo väkivaltaa, vaikkei tätä aina saatu äideille tiedotettua tiedonvälitykseen kohdistuneen häirinnän vuoksi.

Vierailija

Tuntuu, että tässä on jo tutustuttu neuvolatoiminnan historiaan ja lastenhoidon historiaan. Niin kirjavia ohjeita tulee sekä anopilta, että kaikenlaisilta puolitutuilta. Grrr...



Tuota veden juottamista on meille tuputtaneet anopin lisäksi monet muutkin. Eivät millään usko, että nykyään näin ei ohjeisteta.

Anoppi pisti vielä paremmaksi ja kertoi, että vauvalle pitää juottaa sokerivettä!! Mitä-kä-hä???

Tällaisia ohjeita kait jaettiin neuvolassa 60-luvulla?



Niin ja vauvan pitäisi nukkua omassa sängyssään ja olla muutenkin mahdollisimman paljon pitkällään...koliikkisella lapsella aika vaativa temppu ;)

Vierailija

Onhan anopista apuakin, kun kyläreissuilla saa hoitoapua edes hetkeksi. Meillä on onneksi välimatkaa aika reippaasti, joten teemme mummulaan viikonloppureissuja silloin tällöin. Mukavaa vaihtelua, mutta sen jälkeen on kyllä aika väsynytkin olo. Ja sitten anoppi muistaa sen jälkeen soitella ja kysellä kaiken maailman pikkuasioista...

Odottelen kyllä jo sitäkin aikaa, että voimme jättää neidin koko illaksi ja ehkä yöksikin mummulaan. Onhan se kuitenkin hoitopaikoista luotettavin, jos omaa äitiä ei lasketa... (Hän asuu kuitenkin vielä kauempana, harmi). Päästäisin sitten iskän kanssa pitkästä aikaa vapaalle :) Koskahan se aika koittaisi???

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat