Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Mua rasittaa kun keskenmenon kokeneet on kateellisia

Vierailija

mulle kun oon raskaana rv 38 ja edellinen lapseni kuoli kätkytkuolemaan 3kk ikäisenä!



Kaverini saaneet keskenmenot rv5, rv12 ja rv20(vuoden sisällä siis jokainen,ei samaan aikaan). kukaan niistä ei tahdo kuulla mitään vauvajuttuja minulta. Nää kaverit oli mun tukena kun esikoiseni kuoli,ja nyt kun yritän olla heidän tukena he suhtautuvat jotenkin katkerasti ja vihamielisesti.En tasan tarkkaan puhu omasta raskaudestani heille mitään.



välillä tulee sellainen olo kun kuuntelen heidän valitustaan, että onneksi sentään vauvanne ei ollut luonanne 3 kuukautta! Vaikkei keskenmenoja eikä mitään menetyksiä saisi verrata, silti joskus mietin että miten joku on katkera minulle minun raskaudesta ja on itse menettänyt alkion rv5.... Eikö ne tajua mitä minäkin olen menettänyt?



Olenko kauhea ihminen kun mietin näin ja pistän oman kärsimykseni ja heidän menetyksen viivalle ja OMASSA mielessäni(en ääneen) mietin että kukakohan meistä on perkele kärsinyt eniten?

Kommentit (4)

Vierailija

T:km kokenut rv 12 jolle ei tulisi mieleenkään verrata omaa kokemusta toisen vauvan menetykseen vaikka kuinku suru suhteellista onkin.



P.S. Todella pahoillani vauvastasi ja kovasti onnea uudesta vauvasta

Vierailija

Eikä kirkkainta kruunua saa se, joka kärsii eniten.

Keskenmenossa on se erilaista että sen sureminen ei ole julkisesti niin hyväksyttävää. Sen ymmärtää vasta, kun on itse sen kokenut. Surusta tulee hyvin hiljainen yksinäinen möykky sydänmeen.



Kuollutta lasta on oikeus muistella.

Äitini sisko kuoli kahdeksan vuotiaana, reilusti yli 50 vuotta sitten eikä häntä kukaan ole perheessä unohtanut. Kirjahyllyssä on valokuvat muiden joukossa, ja mummolla oli elämänsä loppuun asti 3 tytärtä vaikka yksi kuoli jo lapsena.



Alle vuoden sisällä sattuneet keskenmenot voivat olla vielä henkisesti tosi kipeitä. Anna sinäkin ystävillesi aikaa, tiedän ettei se ole helppoa kun itsekin kokee suuria elämän muutoksia.



Olen pahoillani lapsesi kuoleman johdosta ja onnellinen tulevasta vauvastasi. Mukavaa syksyn jatkoa.

Vierailija

Mutta älä koskaan lausu ajatuksiasi ääneen; kuten itse sanoit, menetyksiänne ei voi verrata, vaikka teoriassa sinä olet menettänyt eniten.



Pahoitteluni esikoisesi menetyksestä....

Uusimmat

Suosituimmat