Oon taas ihan rikki mökkireissun jälkeen

Vierailija

.

Sivut

Kommentit (21)

Vierailija

Oletsä sen miehen veljen kanssa mökillä ja sen kanssa keskustelet? Vai onko sulla jotain vipinää sen kanssa tai miehesi kuvittelee olevan, josta aiheutuu näitä "keskusteluja"?



Miksi kiusaat itseäsi, jää pois mökkireissuilta jos et niistä yhtään pysty nauttimaan.

Vierailija

Lainaus:

lopetat sen konttaamisen.



Ja pelkäämisen ja mieles pahottamisen. Et anna sen vaikuttaa noin. Ja kohdella sinua noin. Mikäs tilivelvollinen sinä hänelle olet, kysyn vaan?!




Taustoja:



Mökillä ovat yleensä meidän perhe ja appivanhemmat yhdessä. Joskus myös miehen veli perheensä kanssa on mukana, kuten nyt. Miehen veli ja isä ovat jotenkin hyvin voimakkaita persoonia, joiden jalkoihin minä henkisesti tallaannun. Heillä on omat mielipiteensä, näkemyksensä jne...



Minua kyllä rakastetaan paljon, näin ainakin sanotaan, vaikka viime yönäkin sanoin, että hän rakastaa minua vain koska satun olemaan hänen veljensä vaimo. Näin ei kuitenkaan kuulemma ole. He kaikki rakastavat minua koska olen minä.



Olen vain niin herkkä ja otan usein heidän kärkkäistä mielipiteistä itseeni enkä esitä omaa näkemystäni heille. Heidän ns. loukkaukset eivät ole henkilökohtaisesti minulle osoitettu vaan saattavat olla hyvin yleisluontoisia juttuja.



Viime yönä me "nuoret" eli minä mieheni kanssa sekä miehen veli vaimonsa kanssa istuttiin mökin verannalla ja otettiin vähän kuppia ja juteltiin ja oli kivaa. Kunnes tilanne meni taas siihen, että miehen veli alkoi minun näkemykseni mukaan tenttaamaan minua ja tivaamaan minulta asioita. Asiat ovat usein sellaisia, että minun pitää selittää, kuten viime yönä sitä että millaisia kiusallisia tilanteita olen heidän kanssaan mökkeillessä olen kokenut. Meillä on ollut esim. muutama vuosi sitten sellainen pöytäkeskustelu (appivanhemmatkin olivat tässä mukana), että lopulta aloin itkeä.



Miehen veli siis tivaamalla tivaa minulta tilanteita, joissa olen kokenut oloni kiusalliseksi. Tänä viikonloppuna sellaista tilannetta ei viime yöhön mennessä ollut edes tullut!! Kerroin sitten kuitenkin, uskaltauduttuani avautumaan, olen tavallisesti aika sisäänpäinvetäytyvä mitä omiin tunteidennäyttämisiin ja mielipiteiden ilmaisuihin SIINÄ seurassa tulee. Kerroin sitten, että minusta on aiak usein kiusallista joutua appiukon kanssa yksin mihinkään tilanteeseen, koska minulla ei ole koskaan hänelle mitään sanottavaa, eikä hänkään puhu minulle luontevasti mitään. Toinen asia oli sitten sellainen, josta varsinainen myrsky nousi!



Mieheni veli vaimoineen eivät tienneet, että olen äidin puolelta suomenruotsalainen. Tosin olen kasvanut vain suomenkieliseksi, koska en ole asunut äitini kanssa vanhempieni eron jälkeen. Olin tuolloin hyvin pieni. Kuitenkin äitini puolen suku on ns. rantaruotsalaisia ja kuulun osaltani tähän etniseen vähemmistöön, vaikka nimeni, asuinpaikkani eikä mikään muukaan minussa sitä paljasta. En ole tehnyt siitä näille sisäsuomalaisille mieheni sukulaisille koskaan tiettäväksi mitenkään selkeästi, tosin appivanhemmat sen tietävät, ja kun yöllä kerroin olleeni joskus kiusaantunut kun olen saanut kuulla miehen vaimon suusta tyypillisiä herjauksia suomenruotsalaisista niin hehän siitä täysin pillastuivat. Eivät ymmärtäneet minun kuviotani millään. Että miksi minä siitä loukkaantuisin?! Yritin selittää, mieheni joka tietää miten reagoin asioihin herkästi ja tietää taustani hyvin, yritti myös selittää. Oli kerrankin puolellani.



No tänään oli sitten aika ankeat ja TODELLA kiusaantunut olo. Appivanhemmat ja miehen veli vaimonsa kanssa jäivät vielä mökille ja tiedän heidän nyt puivan näitä yhteenottoja siellä. Ilman minun läsnäoloani.



Olen liian arka siinä seurassa, jossa on kaksi dominoivaa miestä (miehen veli ja appiukko) ilmaisemaan omia mielipiteitä, omia taustoja tai mitään muutakaan, ja joskus kaikki vaan sitten räjähtää käsiin.



Tunnen itseni siinä porukassa mustaksi lampaaksi ja yritän peitellä erilaisuuttani. Vaikka enhän mitenkään erilainen ole, eivätkä he minua erilaisena pidä...minulla vaan on niin paljon erilaisia elämänkokemuksia mistä heillä ei ole tietoakaan, ja olen liian arka jakamaan tuntojani heille...



Ap

Vierailija

Miehen veli saa aikaan aina taistelun, jossa tunnen olevani nurkaan ahdistettu elukka ja mua tentataan ja tentataan ja tentataan...viime yönä taas itkin kun "keskustelimme"...



Ja ens viikonloppuna taas mökille. Vittu!

Vierailija

Minä olisi vastannut sille lankomiehelle että olen kiusaantunut lähinnä vain ja ainoastaan siitä että sinä jaksat jankata jonninjoutavia.

Vierailija

Lainaus:

niin kovin vakavasti? Mä en kyllä ottaisi noista jutuista mitään vakavasti, ihmiset päissään horisee ja selvittelee kaikkea noloa. Unohda noi ja jätä noi jutut kokonaan noteeraamatta. Sä funtsit vähän liikaa turhia asioita.




Mun paha tapa on ajatella liikaa. Tänään kotona miehen kanssa puhuessa sanoinkin, että mun ois parempi olla aivoton.



Tuntuu, että aina mun tulee tehdä muutos, mutta miksei kukaan muu voi tehdä sitä muutosta itsessään? Miksi mun pitää olla se muuttuva ja aina kameleontin lailla muuntautua tilanteeseen kuin tilanteeseen? Miksei mulla voi olla sitä vahvuutta olla kuin kivimuuri?



Ap

Vierailija

Lainaus:

Oikeasti, liian raadollinen rehellisyys on pahasta. Pienet valkoiset valheet (kuten: ei minua mikään ole isommin häirinnyt täällä ollessani tjsp.) pitävät ihmisten välit kunnossa. Jokaisen pikku kuprun liiallinen puiminen ja vatvominen vie asiat aivan liian suuriin mittasuhteisiin.



Anna sen dominoivan veljen olla! On ihan ok olla introvertimpi ja ujompi, ole vaikka töksähtävän töykeä jos ei muuten usko. Lisäksi voisitte pitää pikku taukoa siitä yhteisestä mökkeilystä.

Liiallinen yhdessäolokin voi aiheuttaa noita tilanteita.




tuntuu, että ongelma on just se, että mä EN OLE tarpeeksi rehellinen. Mä en nimittäin koskaan näytä mielipahaani heille. Sitten joskus vaan, kerran parissa vuodessa about, käy niin että kun tarpeeksi jankataan tai jos tunnen tilanteen olevan sopivan, niin menen ja avaudun ja saan turpaani.



Ap

Vierailija

niin kovin vakavasti? Mä en kyllä ottaisi noista jutuista mitään vakavasti, ihmiset päissään horisee ja selvittelee kaikkea noloa. Unohda noi ja jätä noi jutut kokonaan noteeraamatta. Sä funtsit vähän liikaa turhia asioita.

Vierailija

Lainaus:

Ja siellä on kyllä ihan mukavaa, ei siinä mitään...tai siis...öh.



Ja viime yönä miehen veli sitten päissään sanoi vielä, että "yhtä asiaa mä sulta vaadin, vaan yhtä asiaa! Että sä rakastat tätä mökkiä!"



Että mun nyt olis ihan hänen käskystään oltava siellä kuin kotonani ja rakastettava sitä.



Ap






Et sittenvoinut nauraa tuollaiselle kommentille? Miksi pitää sinunkin kaikki asiat puhki analysoida.

Ei joka asiaa tartte miettiä mitä syvempiä merkityksiä siinä mahdollisesti on.

Vierailija

miehen veli alkuaikoina aina tivaamalla tivasi, humalassa tosi kärkkäästi, että rakastanko miestäni..."Rakastatko sä xxx:ää, rakastatko sä sitä? Meneeks teillä hyvin, miten teillä menee? Rakastatko sä oikeesti sitä?"...



Voi vittu, mikä mä oon sille selvittää yhtään mitään. En todellakaan ole tilivelvollinen hänelle. Se jos emme mieheni kanssa lääpi toisiamme muiden nähden, kuten he tekevät, niin ei ole sen merkki etten rakastaisi miestäni.



Aina saan olla todistelemassa ja puolustelemassa...ARhhhgH!



Ap

Vierailija

Ja siellä on kyllä ihan mukavaa, ei siinä mitään...tai siis...öh.



Ja viime yönä miehen veli sitten päissään sanoi vielä, että "yhtä asiaa mä sulta vaadin, vaan yhtä asiaa! Että sä rakastat tätä mökkiä!"



Että mun nyt olis ihan hänen käskystään oltava siellä kuin kotonani ja rakastettava sitä.



Ap

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat