Vauva tehohoitoon insuliinin takia?

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

Heips!

Kysymys siis siitä, että pistän insuliinia joka aterialla, lyhytvaikutteista siis.

Eilen neuvolassa kysyi, onko puhuttu siitä että vauva on ensimmäiset päivät tehohoito-osastolla. No ei kyllä ole puhuttu!

Onko kellään kokemusta vastaavasta?



Huolestunut 10kaks rv 35+6

Kommentit (14)

Vierailija

Tuuliina:



Itsellä ei ole sanottu myöskään sanalla sairaalassa/lääkärit, että vauva viedään pois. Puhuttiin synnytyksestä yms. jutuista neuvolassa ja siellä kysyttiin, että onko kerrottu tällaista. Kyllä siinä meni yöunet seuraavaksi yöksi. Mietin että onpa kiva, kun heti viedään vauva pois, ja voi olla kuulemma muutaman päivän siellä tarkkailussa. Terkka sanoi kyllä (jos jotain lohdutusta saisi) että sinne pääsee normaalisti imettämään ja tutustumaan vauvaan. No, kiva olla osastolla ilman vauvaa. Varsinkin kun sen jo nyt tietää- vaivaa sillä päätänsä!! No, onhan siinä hyvä että tietää (toisinkuin sinulla, miksi ihmeessä ei mitään puhuttu?!?!?!) niin ei tule salamana taivaalta tieto. Missä ihmeen sairaalassa olet? Alkoi ihan suututtamaan tuommoinen ettei asioista kerrota.



Itellä on viikolta 20 annettu ruokavalio ohjeet, eipä nuo auttanut. Painokin noussut n.30kg (APUAA!!) Viikolla 26 kävin rasituksessa ja siellä jäin kiinni- seuraava neuvola tosin oli vasta vkolla 30. Eikä sieltä kukaan soitellut, unohdin itse soittaa. Terkalla oli ollut sijainen.

Vkolta 30 olen siis mitannut sokereita kotona, aluksi 5kertaa päivässä.



Viikon mittailtuani menin sisätautilääkärille sekä painoarvioon äippäpolille (rv 31+1 painoarvio 1780g).

Sokerit koholla aamupalan jälkeen, sekä satunnaisesti lounaan yms. jälkeen. Käskettiin mittailla lisää sekä käytiin tarkkaan ruokavalio läpi.



Äitiyspolilta sitten seuraavan kerran lähetettiin suoraan sinne sisätauteihin- vauva kasvanut huimasti edellisestä kerrasta (rv33+2 arvio 2700g)

Sain sitten NovoRapid- lyhytvaikutteisen, annos 1 ennen aamupalaa :D



No, seuraavanan kerran (rv35 painoarvio 3240g) oli aika toisessa sairaalassa (Hämeenlinnan keskussairaalassa). Kerroin siellä sitten insuliineistani. Lääkäri melkein nauroi noin pienelle annokselle. Konsultoi sitten heidän sisätautilääkäriään. Uudet annostuksethan sieltä sitten tuli. 6+4+4+3 (aamup.+lounas+päiv.+iltap.)

Nyt sitten tasan viikon piikitelly " urakalla" ja on pysynyt arvot kurissa! Hyvä niin. Jos ei pysy kurissa täytyy annostusta nostaa 2 yksikköä. Sen saa kuulemma tehdä ihan oma-aloitteisesti.



Itellä pelottaa ihan tosissaan että kuinka iso vauva sieltä maailmaan putkahtaa. Lääkäri sanoi että " juu tehdään perusteellinen synnytystapa-arvio" Paljonko lohduttaa, jos vauva jää kaikesta huolimatta jumiin!?! Tämä siis itellä suurin pelko synnytyksessä, ison lapsen takia.

Sektioon en itse haluaisi, enkä halua myöskään että sitten täytyy kiirellä lähteä salista leikkauspöydälle.

Toivotaan että synnyttäjää (eli minua) kuunneltaisiin paremmin)

Yritin nimittäin puhua, että mitkä olisi käynnistyksen mahdollisuudet.

No, huomenna taas painoarvioon, täytyy yrittää puhua uudelleen (vaikka ei olekaan synnytyssairaalaan lääkäri, lääkäri kumminkin)



Jopas tuli pitkä viesti täynnä omaa oloa..

Ai, jos jotain hyötyä on niin ainakin pääsee ultrailemaan usein :)



Terkuin, KymppiKaks ja asukki tasan 36rv

Vierailija

Itse olen 1-tyypin diabeetikko eli insuliinilla aina, vauva syntyi rv 38+1 kiireellisellä sektiolla (käynnistys epäonnistui) ja vietiin heti vastasyntyneiden osastolle sokeritarkkailuun. Sokerit pysyi hyvin maidolla kohdillaan ja niiden puolesta vauva olisi päässyt seuraavana päivänä vierihoitoon mutta vauva lopetti syömisen ja hänelle laitettiin nenä-mahaletku. Vauva oli viikon vastasyntyneiden osastolla ja minä saman ajan synnyttäneiden osastolla (kukaan ei onneksi hoputtanut kotiin) ja maito nousi komeasti kolmantena päivänä sektiosta.

Koska vauva ei imenyt, minä lypsin (ja niin lypsivät molemmat huonekaverinikin, sattumalta kaikkien vauvat olivat vastasyntyneiden osastolla) ja maito annettiin letkulla tai pullosta.

Päivät vietin lastenosastolla heti kun sektiohaava antoi myöten, sieltä ei kukaan pois hätyytellyt. Syömässä ja nukkumassa kävin omalla osastolla. Vierihoitoon ei vauva ehtinyt ollenkaan vaan pääsi vastasyntyneiden osastolta suoraan kotiin.



Osastoaika, letku- ja pullosyötöt, lisämaito (luovutettua äidinmaitoa) eivät mikään onnistuneet pilaamaan imetystä. Muutama ensimmäinen päivä kotona oli hankalaa koska vauvalla ei vielä ollut voimia imeä kunnolla, joten lypsin osan maidosta. Siitä eteenpäin ollaan menty ongelmitta täysimetyksellä, vauvalla on ikää kohta 4kk.

Vierailija

Talvikki:



Oliko lapsi semmoisessa " keskoskaapissa" ?

Ja pääsikö sinne oikeasti imettämään, en nyt muista tässä ahdingossa kaikkea.



Vierailija

eli sinun insuliinin pistämisesi takia vauva otetaan keskolaan tai vauvalan tehotarkkailuun (millä nimellä tuo tehopiste missäkin sairaalassa) ainakin yhdeksi yöksi.

-Vauvan verensokereiden ollessa hyvät,pääsee heti seuraavana päivänä luoksesi normaalille osastolle ja toki saat käydä vauvaasi katsomassa siellä keskolassa jos jaksat(ja jaksat varmaan jossei sektio tms).

-vauvalla voi olla matalia verensokereita sinun insuliinihoidostasi johtuen ja niitä sokereita tarkkaillaan tiuhaan siellä keskolassa ja annetetaan maitoa sokereita nostattamaan.





Mutta älä stressaa,kun hoidat itseäsi parhaasi mukaan ja yrität kaikkesi varsinkin loppuraskaudessa pitää sokerisi kondiksessa,olet parhaasi tehnyt.

usein vauvoilla kaikki menee hyvin ja pääsevät sitten pian sinne normaalille synnyttäneiden osastolle kun taas ihan terveen äidin vauvalla voi olla matalat sokerit ja niitä tarkkaillaan keskolan/tehotarkkailun puolella

Vierailija

Toivotaan että hommat selviää, viimeistään synnytyksessä.

Aika kumma että pelotellaan teholla, jos sinne ei välttämättä joudukaan. Mutta voihan noita käytäntöjä olla monia. Itellä siis K-HKS, eli Hämeenlinna.



Toivon todella että vierihoitoon pääsisi nopeasti!



Meillä terkka sanoi, että ei sokeriarvojen " huonouden" takia antaisi mennä yli. Onkohan sekin paikkakunta kohtaista. Jollakulla oli viikolla 42 käynnitetty?



No, toivoen käynnistystä omien pelkojen (ja vauvan koon) vuoksi.

Kymppinen Ja asulainen, rv36 ( jos enää olis muutama viikko...?)

Vierailija

Stressi taisi tulla tuossa yöllä, mietin pääni puhki että mitenkä suhtaudun itse asiaan. Vauvan kannalta varmasti paras, että on tarkkailussa.

Tuli jo nyt itselle haikea olo että vauva viedään heti pois. Kumminkin odottanut niin vauvan näkemistä yms. Onneksi (toivottavasti) ajatukseen on aikaa sopeutua.



Kiitos paljon vastauksesta, luulin että neuvolan täti keksi omiaan. Mistä lie tuommoinenkin ajatus tuli..



Vierailija

Itsekin aloin miettimään miten jotkut ovat vakavampien asioiden takia hoidossa teholla.

Aloin potemaan " huonoa omaatuntoa" , siellä nimittäin on mahdollisesti pieniä keskosia.

Ja oma jätti sinne tulee, vielä jos tavallisella sängyllä.

Turhaa taidan ressata näillä asioilla ennen aikaan,mutta se taitaa olla normaalia.



Olisiko sinulla käynnistetty vain koon puolesta?

Saakohan sairaalasta lainaksi rintapumppua, vai pitääkö hommata itse. Minkä merkin tms. olet itse kokenut hyväksi pumpuksi?





Vierailija

Tosin en ole insuliinilla, vielä ainakaan, mutta raskausdiabetes on ja insuliinilla mua pelotellaan. Esikoiselta tarkkailtiin verensokeri arvoja (3x6h välein, eli 3 hyvän arvon jälkeen lopetettiin) ja siksi annettiin lisämaitoa->joka mielestäni pilasi imetyksen.

Eli nyt pelkään että jos raskausdiabetes on pahempi ja tarviin insuliinia, sitten vauvan sokeriarvot heittää enemmän, se ehkä viedään vierihoidosta ja kaikki menee taas ihan yhtä päin helvettiä (sori, mut sitä se oli..). Ja tuolla ekalla kerralla mulle ei sanottu mitään vauvan sokeriarvojen tarkkailusta eikä riskistä joutua teholle ennen kuin synnytyssalissa! Ja se oli syy miksi ei myöskään päästy perhehuoneeseen, mies sitten asui viikon sairaalan vieressä omaisten huoneessa " sellissä" kun ei voitu olla perhehuoneessa yhdessä.



Eli mulla on kamalat kauhukuvat ja painajaiset asiasta jo nyt, vielä kun kaikki on hyvin. Olisi kiva kuulla enemmän raskausdiabeetikoiden ja insuliinihoitoisten kokemuksista, ihan että kun tietäisi enemmän mitä voi olla tulossa niin voisi varautua ja ajatella että ehkä siitä silti selviää.



t. Tuuliina 23+1

Vierailija

Eli mulla oli kans viime raskaudessa insuliinihoitoinen diabetes. Vauva vietiin heti synnytyksen jälkeen vastasyntyneiden teholle tarkkailuun. Vauvan sokerit oli alhaiset, mutta ei tarvinnut sokeritippaa vaan lisämaidolla selvittiin.



Kurjaa tuossa lisämaidon antamisessa on juuri se, että oma maito ei lähde nousemaan niin hyvin kun vauva ei jaksa sitten enää rintaa imeä kun on pullosta vetänyt ruokansa:( Kävinkin sitten lypsämässä koneella rintoja(vaikka ei niistä aluksi juuri mitään tullutkaan) juuri sen takia, että maito lähtisi nousemaan. Olin myös mahdollisimman paljon vauvan luona, jotta sekin auttaisi maidon nousuun. Kurjaa siellä teholla vaan on se, että siellä sitten on istuttava siinä yhdessä huoneessa eikä mitään omaa rauhaa...



Meillä poika syntyi keskiviikkona ja pääsi sitten vierihoitoon perjantaina. Ja täytyy sanoa, että pitkiä nuo päivät olivat ja olin kateellinen muille, joilla vauvat vieressä:´(



Meidän kuopuksen painoarviot:



32+4 2,7kg



35+4 3,3kg



36+1 4kg



ja syntymäpaino 37+2 3950g, joten onneksi ei ollut ihan niin iso kun pelkäsin. Kuitenkin viikkoihin nähden melko iso. Solisluu murtui synnytyksessä:(



Nyt edessä tod.näk sama juttu, sillä diabetes todettu. Vielä ei ole insuliineja, mutta varmaan vielä tulee...



Tsemppiä teille!!!



Talvikki rvk 28

Vierailija

Olen sairastanut raskausdiabetestä molemmissa raskauksissa.



Eka syntyi alakautta 41+1 4350g/55cm. Hoitona silloin vain ruokavalio. Sokerit oli ok synnytyksessä, joten vauva siirtyi sängyllä kainalossani osastolle.



Toka leikattiin. Olin pistänyt insuliiniä rv 23 alkaen. Tiukan dietin vuoksi sain jättää insuliinin pois jo 3 päivää ennen leikkausta. Vauva oli keskoskaapissa, koska kaikki leikatut vauvat ovat. Minun ollessani heräämössä vauva käväisi ensi imulla ja siirtyi sitten osastolle odottelemaan. Kolme kertaa sokereita tutkittiin ja ne oli ok. Näin toimitaan LKS eli jos sokerit ok teholla ei käydä.



Toisaalta teholla oli myös monta " sokerivauvaa" . Asiaan vaikuttaa myös oma kurinalaisuutesi elli kannattaa pitää ne sokerit alhaalla insuliinillä tai dietillä. Liikunta myös tärkeää. Minä lihoin 2. raskaudessa 2kg ja ekassa 22kg. Toinen poika painoi syntyessään rv 38+6 " vain" 3440g/49cm. Osattiin odottaa pientä lasta.

Vierailija

mulla sokeriarvot oli koholla raskauden aikana ja vauvalle viikkoa ennen annettu painoarvio oli vajaa 4 kg. Vauva syntyi käynnistetyllä synnytykselle viikoilla 42 + ja painoi 4650g. Synnytys oli enskikertalaiselle vaikea ja erityisen vaikea vauvalle, joka juuttui hartioista kiinni, niin että imukupin ja melkoisen runnomisen tuloksena saatiin onneksi ulos melko vähäisin vaurioin. Vauva vietiin suoraan teholle ja vasta neljäntenä päivänä synnytyksestä sain vierihoitoon. Oli sokeritipassa ja maitoa annettiin runsaita määriä alhaisen verensokerin vuoksi.

Olin itse tosi kipeä synnytyksen jälkeen, varsinkin kun vielä istukka ei irronnut tunnin runnomisesta huolimatta, vaan se piti käsin irrottaa epiduraalissa, enkä alkuun oikein jaksanut osallistua vauvan hoitoon lastenosastolla.

Olin huolissani ja hämilläni siitä kuinka yhteiselo alkaa sujua ja alku olikin vähän takkuilevaa. Vauva oli tottunut tosi isoihin maitomääriin ja sitten ykskaks vierihoidossa olikin tarjolla vain mun tyhjiä tissejä ja korviketta annettiin tosi nuukasti. Vauva kyllä yritti imeä heti kun pääsi vierihoitoon, mutta kyllä ensimmäiset päivät oli melkoista huutoa, kun ei saanut tarpeeksi ruokaa. Kotona alkoi jo sujua vähän paremmin ja nyt kun maitoa tulee jo ihan mukavasti ja suurimpaan nälkään annetaan vastiketta lisäksi, niin poika on tyytyväinen ja arki sujuu hyvin. Eli takkuisesta alusta meillä muutamassa viikossa on päästy hyvään tasapainoon, hermoja se kyllä vaati koko perheeltä.

Vierailija

Yritän vaan itse selviytyä kurjista ajatuksista sillä, että huonommikin voisi olla... Mä luulen, että tuo edellinen synnytys käynnistettiin suurimmaksi osaksi vauvan koon vuoksi. Toki se hepatoosikin vaikutti, sillä yleensä hepatoosiraskaudet käynnistetään ennen 38 vkoa. Mutta painoarvio oli tosiaan silloin 36+1 sen 4 kiloa, joten varmasti vaikutti paljon päätökseen.



Minä olen synnyttänyt Taysissa ja siellä ainakin on ne ihan sähkökayttöiset rintapumput, joiden käytössä kätilöt opastavat. Tuntuu vähän inhottavalta repiä rintoja kun niistä ei aluksi juuri mitään tule, mutta ainakin minulla imetys lähti sitten ihan hyvin käyntiin vaikka vauva saikin kolme päivää lisämaitoa!!! Eli ihan hyvin imetys varmasti onnistuu vaikka vauvasi sitä lisämaitoa saisikin. Usko pois:)



Kokemuksesta voin sanoa, että kivaa se vauvan joutuminen teholle ei tule olemaan, mutta selviät siitä:) Minä ainakin salaa itkin ja tuntui kurjalta, mutta eipä siinä sitten oikein mutta voi kun ottaa vastaan sen mitä tuleman pitää. Meillä kävi vielä niin, että kun sain vauvan vierihoitoon perjantaina niin sitten sunnuntaina vauva joutui valohoitoon kun meni keltaiseksi.Arvaa itkinkö silloin taas... Näin jälkikäteen vähän hymyilyttää, mutta ilmeisesti hormonit tekivät tepposet ja kaikki tuntui ylivoimaiselta.

Vierailija

Talvikki:



Onko sulla käynnistetty vai luonnolisesti alkanut synnytys?



aloin miettimään Tuulikin kirjotuksen jälkeen, että miten ihan oikeasti se maito alkaa tulemaan. Selvästi ei hyviä kokemuksia.

Sekin vielä tässä että maitoa ei tule :(

Meillekin puhuttiin että muutama päivä siellä teholla, kiva kiva kiva!

Olen itse jo nyt kateellinen muille äideille. Onneksi meillä Hämeenlinnassa kahden hengen huoneet. Jos vaikka kävisi tuuri että voisi olla yksin.

No sehän riippuu tilanteesta.



Voi kurjuus tätä sokerihommaa. Nyt puski itsesääli päälle. Voih!



Masentunut (ko) asiasta. 10Kaks

Vierailija

Mulla tosiaan käynnistettiin synnytys ja syynä vauvan koko ja hepatoosi(maksantoiminnan häiriö). Vauva ei ollut kaapissa vaan semmoisessa ihan tavallisessa sängyssä. Imettää kyllä sai, mutta tietty se pullomaito oli ensisijainen, jotta sokerit saatiin nousemaan. Suosittelen sitä lypsämistä ja tietty kannattaa aina pullon päälle kokeilla, josko vauva vielä jaksaisi imeä.



Älähän nyt vielä masennu! Voihan olla, että sinun vauvasi sokerit eivät edes laske ja vauva pääsee nopeasti sinun luokse:) Näin jälkikäteen ajateltuna se ei nyt niin kamalaa ollut, mutta täytyy myöntää, että silloin se tuntui kurjalta. Muut äidit hoiteli vauvojaan ja minä tallustelin teholle katsomaan omaani. Mutta toisaalta täytyy ajatella niin, että tuo sokerivaiva on melko pieni juttu ja monet äidit menevät teholle paljon vakavampien juttujen takia...



Eli nostetaan häntä pystyyn ja hoidellaan vauveleita teholla sen aikaa kun tarvitsee ja sitten hellitään heitä senkin edestä -eikös vaan:))



Tsemppiä ja jaksuja ja kysele jos vielä tulee jotain mieleen!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat