kuriton 2-vuotiaani ei suostu päikkäreille

Vierailija

nyt kun on syysloma, tyttö ei suostu nukkumaan ollenkaan, nauraa vaan räkäisesti nukutusyrityksilleni ja pomppii sängyssä. päiväkodissa sen sijaan nukahtaa tosi kiltisti. mitä teen? en voi millään köyttääkään siihen sänkyyn kiinni. toisaalta jos toista ei nukuta, ei voi kai pakottaakaan, mutta entäs kun toisaalta kaikki tutkiskelijat on sitä mieltä, että vielä ton ikäisellä ne päikkärit on kehityksen kannaltakin tärkeä asia?

Sivut

Kommentit (16)

Vierailija

Meillä päikkärit lopetettu lapsen omasta tahdosta kaikilla kolmella n.9kk iässä, vastaavastihan nukkuvat pidemmät yöunet. Anna lapsen valvoa, mutta pidä huoli ettei ole " yliväsynyt" iltaisella pitkään, jotta yöpuulle menosta ei tule taistelutannerta.

Vierailija

äidin kanssa, mutta isän kanssa tekee hommat ihan kiltisti. Kyllä minäkin laitan pojan päikkäreille, mutta joskus se vaatii " tilanteen rauhoittamista" eli pidän pojasta kiinni ja sitten alan höpötellä, mittailla pituutta sormilla, laskea sormia ja lauleskella. Puoli tuntia siinä taitaa mennä......

Vierailija

poju oli ihan samanlainen 3kk sitten :) tuo metodi kuulostaa ihan hirveeltä, mutta joskus se on ainoo keino nukuttaa, kun näkee että lapsi on väsynyt mut ei vaan malttais nukkua

Vierailija

Kuten milloin mennään ulos, milloin syödään, mitä syödään, milloin pesulle, milloin voi mennä kauppaan jne jne...? Minusta tuo asia on yksinkertaisesti sellainen joka on vanhempien päätösvallan alla. Ei lapsi voi päättää nukkuuko vai eikö nuku. Jos pistää hanttiin, niin ole tiukkana! Itselläni on 2,5 vuotias, joka kyllä aina silloin tällöin yrittää pistää hanttiin päikkäreille menon kanssa, mutta siinähän yrittää, periksi en anna! Itse täytyy olla aika " kylmän viilee" ja pitää päätöksestään kiinni. Jos annat periksi niin tottahan se lapsi katsoo, että jaahas näin helposti sitä sai oman tahtonsa läpi ja niin se nukkuttaminen on taas seuraavalla kerralla vaikeampaa. Lapsi voi sitten myös heittäytyä hankalaksi samoin muidenkin asioiden kanssa. Kohta et saa hänelle vaatteita päälle tai ruokaa syömään, kun lapsi päättää et enpäs tottele.



Meillä sanotaan vaan, että nyt on päiväuniaika ja nyt nukutaan. Jos lapsi käy temppuilemaan, lähden pois huoneesta ja se on lapselle pahin " rangaistus" , kun hän on nätisti ja käy nukkumaan, jään huoneeseen, ja se on taas hänelle paras " palkinto" . Sun pitää vain nyt pian keksiä oma ratkaisusi ongelmaan, pitää siitä kiinni ja olla lapselle se vanhempi joka päättää asioista eikä anna päätäntävaltaa hänelle!

Vierailija

En voi myöskään väkisin pitää lasta sängyssä, kun hän itkee ja kiemurtelee, kun ei halua päikkäreille. Illalla vastaavasti lapsi väsyy ja alkaa kiukutella jo kuuden jälkeen. Mielestäni lapsi tarvitsee päiväunet, mutta pakottamallakaan en saa häntä pysymään sängyssä. Jos lapsi nukahtaa päiväunille itsekseen, on ilta vastaavasti helpompi ja yöunille mennään vähemmillä kitinöillä.

Vierailija

ihan sama juttu täällä et päiväunien nukuttamisessa menee se kaks kolme tuntia, eli periaatteessa se ei mene levon puolelle todellakaan, vaan rankkaa taistelua - enemmän lepoa lapsi saa sit ilmeisesti, kun ei taistella asiasta! leikkii vaikka hiljaa huoneessaan.... :-/

ap

Vierailija

Syynä siihen kyllä lienee se kun ei enää anneta pulloa ollenkaan. Tänne asti se on ollut päikkäreillä' ja yöunille mennessä.

Vierailija

Pidetään vain sängyssä paikallaan, kunnes nukahtaa. Kääritään peittoon ja pistetään omat jalat päälle (siis lapsi polvitaipeitten alle, ei paineta ollenkaan, paitsi jos yrittää ruveta riehumaan) ja siinä saa makoilla, kunnes nukahtaa. Tuijotteli äsken tyytyväisenä maailmaa kaks tuntia, mutta sitten onneksi sammui. Itse luin parisataa sivua kirjaa...



Ja lapsi ei tosiaankaan moiti tuota järjestelyä!

Vierailija

Aikani mekin taistelimme ja yritimme nukuttaa, mutta sitten aloimme vain viedä lapsen sänkyynsä ja jätimme hänet sinne nukahtamaan itsekseen. Lapsi tietää, että huoneesta ei saa poistua eikä ole muistaakseni sitä kertaakaan yrittänytkään (tai ehkä kerran pari), vaikka osaa kyllä avata oven ihan hyvin. Siellä hän aikansa leikkii ja sitten jossain vaiheessa nukahtaa. Tähän voi mennä parikin tuntia, mutta joskus hän nukahtaa hyvinkin pian. Lelut laitamme enimmäkseen leikkikehään ja lukitsemme sen, jottei olisi liikaa virikkeitä. Joskus hänet löytää tästä huolimatta nukkumasta lattialla niiden lelujen keskellä, jotka hän on saanut käsiinsä. Tai sitten hän on sängyssä ja joitakin leluja on siellä. Aina hän on nukahtanut ja nukkuu parisen tuntia, joskus pidempäänkin, joten vastaanhangoittelusta huolimatta unet ovat selvästi tarpeen. Tällä menetelmällä säästää omia hermojaan. Homma toimii mielestäni hyvin muulloin kuin silloin, kun olemme suunnitelleet päikkäreiden jälkeen jotain menoja ja lapsen sen vuoksi toivoisi nukahtavan ja vastaavasti heräävän tiettyyn aikaan.

Vierailija

Onneksi lapsi ei tosiaan pistä vastaan yhtään, vaan on aivan tyytyväinen ja jopa lähtee innoissaan päiväunille, vaikka tietää, mikä odottaa... :)



nelonen, tai mikä nyt olinkaan

Vierailija

kuin aikuisten kärsivällisyys. Meillä päiväunet lopetettiin alle 2-vuotiaana, kun nukuttamiseen alkoi mennä 3 tuntia. Pikkukakkosen synnyttyä ei ollut mitään mahiksia pitää isompaa 3 tuntia pakolla sängyssä. Lapsi olisi kyllä tarvinnut päikkärit, mutta ei vaan suostunut nukahtamaan.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat