Seuraa 

Tuli tuosta joulupukkikeskustelusta mieleen, että mitä te käsitätte valehteluksi? Kun siinä tuotiin esille sekin pointti, että olisi valehtelemista sanoa lapselle, että joulupukki ja tontut ovat olemassa ja että joulupukki tekee lahjoja Korvatunturilla. Tai että hammaskeiju käy tuomassa yöllä rahaa, jos laittaa irronneen hampaan tyynyn alle, tai muuta vastaavaa.



Kävin sitten pohtimaan, että entäs uskonnot? Kun eikö sekin ole yhtä lailla sitten valehtelemista selittää lapselle, että Jeesus ja enkelit pitävät hänestä huolta ja Taivaan Isä suojaa koko perhettä, tai että Allah näkee pienenkin lapsen sydämeen ja kuuntelee pieniäkin rukouksia? Tai jos selittäisi lapselle, että ei ole olemassakaan sellaisia otuksia kuin jumalat? Kun nämä kaikki luettelemani asiat ovat joillekin ihan satua ja puppua ja loppujen lopuksi kukaan ei voi sanoa 100% tietävänsä, että hänen jumalansa on olemassa - tai että jumalia ei ole. Tai voi toki sanoa, mutta silloin valehtelisi, koska päteviä todisteita ei pysty esittämään. Raamattu ei oikein kelpaa todisteeksi siitä, että Jeesus on Jumalan poika eikä Koraanilla voi todistella että Allah on suurin ja Muhammed hänen profeettansa, koska kyse on noiden kyseisten uskontojen pyhistä kirjoista. Ihan sama kuin jos minä käyttäisin Kalevalaa perustellakseni sen, että Väinämöinen ja Ilmarinen ovat oikeasti olemassa.



Eli mikä sitten on sitä valehtelemista? Joo, myönnän heti suoraan, että en usko joulupukkiin sillä tavalla, että oikeasti uskoisin että Korvatunturin kupeessa asuskelee joku satoja vuosia vanha leppoisa ukkeli, jolla ei ole muuta tekemistä kuin tehdä lahjoja lapsille ja käydä jakamassa ne joulun aikaan. Mutta uskon kuitenkin joulupukkiin yhä siinä mielessä, että joulupukki on minulle tavallaan joulun henkilöitymä. Metafora, jos uskallan käyttää niin hienoa sanaa. Ja minulle joulussa on tärkeää myös se, että jos ja kun lahjoja annetaan, ne tulevat tavallaan nimettömästä lähteestä. Suvussani on ollut semmoinen tapa, että joululahjoihin ei laiteta antajan nimeä ja sillä tavalla ei tule sellaista " pakko antaa lahja" -tunnetta, kun ei ensinnäkään tiedä, keneltä on itse saanut lahjoja edellisenä jouluna ja myöskään kukaan muu ei tiedä, kenelle kaikille joku toinen on antanut lahjoja. Eli tavallaan ne lahjat siis tulevat Joulupukilta - joulupukin apulaiset ovat ne vain väsänneet tai ostaneet. ;)



Minun mielestäni pienten lasten elämään kuuluu se semmoinen taianomaisuus, sadut, mielikuvitusleikit. Yhtä lailla möröt sängyn alla kuin joulupukit, keijukaiset kuin tontutkin. :) Toki jos lapseni minulta suoraan kysyisi, että onko joulupukki oikeasti olemassa, niin selittäisin asian hänelle niin kuin sen itse koen. Mutta muuten koen esim. joulupukista puhumisen satuna, mielikuvitusleikkinä, en valehtelemisena. Ymmärrän kuitenkin ihan hyvin, että jonkun muun mielestä se voi olla valehtelemista.



Minun mielestäni valehtelemista on se, että yrittää tahallisesti johtaa toista ihmistä harhaan joko ilkeämielisyyttään, selviytyäkseen kiipelistä tai päästäkseen johonkin tarkoitukseen. Ja toki on sitten niitä valkoisia valheita, joita usein kutsutaan myös kohteliaisuudeksi ja hyväksi käytökseksi ja joita ilman yhteiskunta romahtaisi. Joskus itse asiassa katsoin aiheesta telkkaridokumentinkin. ;) Ja totta, tavallaan se joulupukista kertominenkin on valetta, koska ei semmoista olentoa ole minun uskoakseni oikeasti olemassa, siis sellaisena kuin joulupukki nykyisin kuvataan. Mutta se, onko siitä valehtelusta sitten aina mitään haittaa tai onko se paha juttu, se on toinen asia...

Sivut

Kommentit (37)

Heräsi tässä semmoinen pieni kysymys teille palstan muslimeille. Menee vähän aiheen vierestä, mutta kävi kiinnostamaan sellainen juttu, että mitenkäs tosiaan nämä kauppojen " joulupukit" . Kun monet heistä ovat oman huomioni mukaan sellaisia, että ihan oma-alotteisesti lähestyvät lähellä olevia lapsia, tarjoavat karkkia tms., niin osaavatko he jättää muslimilapset rauhaan, jos siis selvästi päältä näkee, että perhe on muslimiperhe (lähinnä siis varmaan tarkoittanee äidin huivia ym. pukeutumista)? Vai onko teille koskaan käynyt niin, että " joulupukki" tulee tarjoamaan lapsille karkkia ja kyselemään jouluisia kysymyksiä? Mietin nimittäin sitä, että tuskinpa noille " joulupukeille" mitenkään erityisesti evästetään, että kaikki lapset eivät sitten joulua vietä.



Jos olette joutuneet tilanteeseen, että joku kauppapukki on tullut tarjoamaan lapselle karkkia ja kyselemään että onko hän ollut kilttinä, niin miten olette suhtautuneet/toimineet? Entä miten toimisitte, jos näin joskus kävisi?



Itse olen pariin otteeseen ilmoittanut (siis nyt aikuisena) ystävällisesti kaupan pukille, että tiedän, ettei hän ole oikea joulupukki ja että en tykkää moisesta huijaamisesta... ;) Tosin olen pitänyt huolen siitä, ettei ole lapsia kuulemassa. Omille lapsilleni aion kuitenkin opettaa, että toki karkin saa ottaa, mutta että ne kaupoissa pyörivät punanutut ovat vain näyttelijöitä, eivät mitään oikeita joulupukkeja.

En nyt ihan tajunnut tuhven kommenttia. Olenkohan liian väsynyt raskaasta viikonlopusta vai miksi päässä raksuttaa vaan tyhjää ;))



Ja kiitos mutta ei kiitos lukuvinkistä. En ole kiinnostunut lukemaan lasten raamattua. En ole edes sitä " aikuisten" versioita koskaan lukenut enkä aiokaan. : )

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kaipaatteko joskus Joulua? Sitä tunnelmaa, mikä aattoiltana on perheen parissa, kynttilöiden loistaessa? Sitä salaperäistä lapsen jännitystä, kun eteisestä kuuluu kummaa kilinää? Kaipaatteko koskaan Jouluevankeliumia vastasyntyneestä Vapahtajasta?

Pimeässä kirjottamisen ongelmia... niin piti sanomani, että eksotiikka vetoaa. Muistan itsekin, että tuhannen ja yhden yön tarinat olivat niin jänniä ja hienoja:) pitäisi varmaan lukaista omille lapsille, saisi tekosyyn lukea itsekin uudestaan;)



Sitä muistan niistä tarinoista ihmettelleeni, että miksi mies suuttui niin kovasti, kun vaimo paljasti kasvonsa palvelijalle? Eihän sitä alta kymmenenvanhana suomalaistyttönä siihen aikaan asiaa tajunnut. Isompana lainasin sitten kirjastosta vähän toisenlaisen version, missä vaimon rike olisin sitten hieman ymmärrettävämpi;)

En ehtinyt kokonaan lukea pohdintaasi, Bombus. Puutunb vain Jumalan vertaamiseen satuolentoon. Jos olet ateisti, en näe mitään ideaa miksi kertoisit Jumalasta lapsellesi muuta kuin, että monet ihmiset uskovat että sellainen on olemassa, mutta sinä et usko. Itse en pysty rinnastamaan näitä asioita. Sadut ovat ihmisen mielikuvituksen tuotetta TODISTETTAVASTI. Kukaan ei sen sijaan pysty todistamaan, että Jumalaa ei ole. Mielipiteitä asiasta kyllä on.

Itse en aio kertoa lapselleni mitään satuolennoista siltä pohjalta, että " usko nyt näihin" . Meillä ei vieraile hammaskeijut tai joulupukit, ja jos lapseni niistä kysyy niin kerron niiden olevan jonkun mielikuvituksen tuotetta. Itse toivon, ettei lapseni ala valehtelemaan ja oppii erottamaan totuuden valheesta. Haluan että hän ottaa itse tunteensa haltuun eikä meillä syytetä Känkkäränkkää siitä mitä lapseni tekee. Tässä muutamia ajatuksia.

Mielikuvituksen käyttö kuuluu lapsuuteen ja leikit, satujakin luen mutta en väitä niiden olevan totta.

Tinuri:

Lainaus:


Vaan aiheena oli lapselle " valehteleminen" , oli sitten kyse Muumeista, joulupukeista, Jeesuksesta, Allahista, Herra Huusta. Ei enää siitä, onko päiväkodissa hyväksyttävää puhua tontuista ja joulupukista.








Ymmärsin kyllä mihin ketjuun vastasin ; )





Bombus kirjoitti näin:" Mietin tuota, että miksi nimenomaan se joulupukista kertominen olisi lapselle valehtelemista ja sitten taas muiden satujen kertominen ei."



Ja siihen lähinnä vastasin. Kun useaan kertaan on jankattu miksi emme pidä muumisatujen kertomista valehteluna mutta joulupukkia emme hyväksy. Kyllä tämä ketju on kuitenkin nimenomaan sivunnut muslimien suhtaumista asiaan. Ja Asmaa jo ehtikin vielä tarkentaa asiaa.



Jos haluat, että mietin asiaa siltä kantilta että miksi vaikka sinun tulisi olla kertomatta joulupukista mutta muumit olisi ok. Niin sanoisin, että se riipppuu mitä kerrot lapselle joulupukista. Päiväkodissa pitkään työskenneellenä tiedän, että suurimmalle osalle lapsista oikeasti uskotellaan pukista yhtä sun toista korvatuntureineen, lentävineen poroineen ja tonttuineen. Ja lapset USKOVAT sen olevan totta. Mutta kuitenkin tietävät, että Muumi on vain satua. Tälläinen on minusta valehtelua ja väärin.

Hohhoijaa. Sadut ja tarinat, mielikuvitus pannaan! Kielletään kulttuuri, kielletään satuhahmot! Jotenkin tässä näyttäisi nyt menneen ns puurot ja vellit sekaisin. Mihin vedetään raja valehtelussa, mielikuvitushahmoihin, satuihin, fiktiiviseen romaanikirjallisuuteen? Kieltäisinkö lapseltani mielikuvituksen maailman? Kuten muistaakseni zkelvin (tuolla toisessa joulupukki -ketjussako se oli?) sanoi, ihmisen huumorintaju perustuu valehtelemiseen. Täytyy hupsutella, täytyy olla tarinoita. Miten muuten lapsi oppisi erottamaan toden ja sadun? " Valehtelen" siis edelleenkin lapselleni hyvällä omallatunnolla silloin kun tahallinen harhaanjohtaminen perustuu hyvään aikomukseen. Luotan hänen erottavan toden ja mielikuvituksen, osaahan hän jo hassutella " valehtelemalla" väittämällä olevansa pikku kissa tai kiistävän olevansa peiton alla :D.



...Ovatko uskonnolliset " tarinat" yhtään sen parempia? Hm.

Aureole:

Lainaus:


muuta mielikuvitusta lisäävä " satua" sekä todelista elämää sekä kertomuksia. Aivan samoin voisin väittää, että sinun lapsesi jäävät paljosta paitsi kun ette lue hänelle Islamin Profeettojen elämästä tai Koraania tms vaikka ne ei teidän uskontoon kuuluu.






Luepas lasten raamattu läpi, niin voit tarkistaa, miten monta kertaa sieltä löytyy joulupukki:) En ole ihan varma, mutta jostain toisesta ketjusta sain sen kuvan, että poju olisi kristitty.



P.S. Muistaakseni muslimit ovat ymmärtäneet, että joulupukki ei kuulu kristinuskoon ja että suomalaisille se on vain tapa, mutta joulupukkia ei hyväksytä sen pakanallisen alkuperän takia. Kirjoituksesi vain antoi sen kuvan, että kuitenkin kaikesta huolimatta liitit joulupukin kristinuskoon.

Aureole:

Lainaus:


vai miksi tämä " joulupukki on pahempi juttu kuin muumit" -juttu ei vieläkään joillekin aukea.



JOULUN VIETTÄMINEN JA KAIKKI SIIHEN LIITTYVÄ PUKKEINEEN, TONTTUINEEN, KUUSINEEN, ASKARTELUINEEN, SATUINEEN, PIKKUJOULUINEEN, LAHOJOINEEN YMS YMS O_V_A_T M_U_S_L_I_M_E_I_L_L_E K_I_E_L_L_E_T_T_Y_J_Ä!! Mutta muumit ja pupu tupunat eivät ole.



*ja syvä huokaus*




Varmaan selkein syy siihen miksi näin on.. on, että jouluun liittyy valtavasti pakanallisia perinteitä sekä joulupukin sanotaan antavan lahjoja.. mutta muumit ovat muumeja, niihin ei näitä asioita liity.

ja tietenkin sadut.Olis ikävää kieltää lasta käyttämästä mielikuvitustaan ja olla lukematta satuja sillä melkein kaikki saduthan on mielikuvitus juttuja.Meilläkin lapsi hyvin tietää että muumit ja muut satuhahmot eivät ole todellisia mutta silti hänelle hyvin tärkeitä.Ja olis munkin mielestä tylsää katsoa aina telkkarista jotain tosi dokumentteja.onhan satuja kerrottu varmaan jo vuosituhansia ilman vääntämistä siitä että onko joku hahmo totta vai tarua.Muslimien lapset taitaa jäädä aika paljosta paitsi jos ei edes satuja saa kuunnella...

Kiehtovaa pohdintaa. Ymmärsin muslimiäitien pointin: joulusadut eivät ole soveliaita muslimilapsille. Mutta kun Suomessa nyt kuitenkin ollaan, niin eivätkö ne ole olennainen osa suomalaista kulttuuria ja kansanperinnettä... Eihän siihen tietysti tarvitse osallistua, sehän on selvä, niin kuin ei tarvitse mennä avantoonkaan, vaikka se suomalainen juttu onkin. Mutta eikö edes yleissivistävänä tarinointina?



Muistan, miten minulle luettiin kaikenlaisia satuja ja miten nautin varsinkin Tuhannen ja yhden yön tarinoista. Niiden ympäristö, kulttuuri ja arvomaailma poikkesi hyvin vahvasti tästä kotoisestamme, mutta minusta oli ihanaa mielikuvitella itseni sinne kaukomaille, huntujen ja haaremihousujen valtakuntaan.



Ja nyt silmät kiinni kaikki suomalaiseen joulupukkiin uskovat, sillä minä kerron teille jotakin järrrrrkyttävää: Turkista kerrotaan, että koko maailman Santa Claus eli St. Nicholaus, ikioma Joulupukkimme syntyi 300-luvulla ja eli koko ikänsä Anatoliassa eli nykyisessä Turkissa, Demre nimisessä kaupungissa. Pyhä Nikolaus kuoli samaisessa kaupungissa vuonna 342.



Ovat ne röyhkeitä ne turkkilaiset, joulupukinkin yrittävät omia. :)



http://www.kulturturizm.gov.tr/portal/arkeoloji_en.asp?belgeno=1742







En kyllä tossa viestissä maininnut mitään kristinuskosta.Joulupukki ei ole raamatullinen hahmo vaan pakanallinen.Oikeassa olet minä olen kristitty mutta meidän kodin perinteisiin kuuluu joulupukki ja lahjat niinku suurimman osan suomalaisista" kristityistä" .Olet tainu lukea jotain muuta viestiketjua

Luin ja vastasinkin tuohon ketjuun tuosta joulupukkiasiasta päiväkodissa.

Olen pitkälti samoilla linjoilla kanssasi vaikken ateisti olekaan.

Mun mielstä nyt tässä valehtelu/satuasiassa menee nyt vähän puurot ja vellit sekaisin. Siis satuahan se Joulupukkikin on, sehän me kaikki tiedetään. Ja vaikka mä jutustelen lapsilleni Joulupukista ja miten tontut voi tiirailla ikkunoista niin lapsi tajuaa sen samanlaisena satuolentona kuin kaikki möröt, keijut yms.

Eli kuvittelee ne elävinä mutta samalla tajuaa niiden olevan satuolentoja. Ja kyllä mä sitten valkoisen valheen ilmeisesti kerron, kun sanon pappan istuvan pilven reunalla katsomassa mitä tytöt touhuaa... tai että suojelusenkeli kulkee aina vierellä jne... ???





JOs joulupukki on valehtelua niin varmaan ei lasten kanssa pidä mennä Muumimaailmaan, teatteriin jne...



" Lapsilla on toisaalta jo hyvin varhain kyky miellyttää vanhempiaan, eikä sen kyvyn voimaa pidä aliarvioida."



Aivan. Juuri näin.

Lapsi näkee kuinka suurella vakaumuksella hänen VANHEMPANSA asiaan suhtautuvat - ja haluavat kunnioittaa tätä (oman kotinsa) mallia toimia. Samalla he ymmärtävät sen, että osoittamalla avoimesti kiinnostusta, he todellakin loukkaisivat vanhempiaan - toimisivat heille ei-suotavalla-tavalla.



Lapset ovat viisaita. He poimivat uskomattomia määriä uskomattoman tarkkaa informaatiota jopa niistä sanattomista viesteistä; eleistä, ohimennen sanotuista lausahduksista ja tietysti ylipäätään kotinsa yleisestä ilmapiiristä.



Aureole:

Lainaus:






Nimenomaan jokainen muslimi on painottanut, että MEILLÄ KYLLÄ luetaan paljonkin satuja ja katsotaan lastenohjelmia MUTTA EI jouluaiheisia koska ne ovat muslimille kiellettyjä. Omat lapseni eivät ainakaan jää yhtään mistään PAITSI. Joulun tilalla heillä on paljon muuta mielikuvitusta lisäävä " satua" sekä todelista elämää sekä kertomuksia. Aivan samoin voisin väittää, että sinun lapsesi jäävät paljosta paitsi kun ette lue hänelle Islamin Profeettojen elämästä tai Koraania tms vaikka ne ei teidän uskontoon kuuluu.






Ihmettelin pojun viimeistä viestiä ja huomasin aureolen kysymyksen ja luulen molempien viittaavan tähän viestiin.



Viittasin siis siihen, että aureole kirjoittaa meidän lasten jäävän paljosta paitsi, koska emme lue koraania, vaikka me hyväksymmekin joulupukin. Eli tästä tulee mielikuva, että joulupukki kuuluisi kristinuskoon ja siksi joulupukista opetetaan. Siis aivan sama asia ei ole, opettaako koraanista vai joulupukista asiaa. Tietysti kristityn silmissä koraania on vain satua, joten siinä mielessä vertaus joulupukkiin kelpaa oikein hyvin. Mutta jos ajattelee, mitä kuuluu toisen uskontoon ja mitä ei, niin silloin koraania pitäisi verrata raamattuun ja raamatun opetuksiin.



Pojun kristillisyydestä olin lukenut toisesta ketjusta se on totta. Emmekä mekään pidä joulupukkia pahana, mutta kun se ei mieheni kulttuuriin ja perheeseen ole kuulunut, niin se on vain jäänyt sitten pois meidänkin joulusta.

Mä kyllä _ihan oikeasti_ uskoin joulupukkiin. Ja siskojeni lapset ovat " ihan oikeasti" nähneet tonttuja. Sadut tiesin saduiksi, mutta joulupukki oli eri asia. En tästä huijauksesta ole saanut traumoja eikä se mun mielestä paha juttu ollut ollenkaan, mutta ymmärrän, että jonkun mielestä saattaa olla. Tunnen monta (kristittyä), jotka eivät hyväksy lapsen huijaamista tuolla tavalla.

Mietin tuota, että miksi nimenomaan se joulupukista kertominen olisi lapselle valehtelemista ja sitten taas muiden satujen kertominen ei. En itse muista, että olisin koskaan väittänyt lapselle, että joulupukki on totta. Olen kertoillut lapsille paljonkin satuja ja tarinoita, enkä kyllä ole läheskään aina erikseen maininnut, että kyseessä on satu. Olen esim. kertonut tarinaa metsässä kiven alla asuvista menninkäisistä tai kukkakeijuista tms. ja luottanut siihen, että lapsi kyllä pystyy käsittämään, että kyse on mielikuvitusleikistä. Miksi lapsi sitten ymmärtäisi joulupukin ja tonttutarinat jotenkin eri tavalla todeksi? Tai vaikka ne muumit. Jos lapselle kerrotaan tarinoita muumimaasta ja siellä elävistä muumeista ja sitten lapsi näkee messuilla muumin (niin kuin me näimme vast' ikään), niin ajatteleeko lapsi sitten, että okei, muumeja on oikeasti olemassa? Ja onko silloin muumeista kertominen valehtelemista? Nimittäin ei minulle ainakaan tullut mieleenkään siellä messuilla, että minun olisi pitänyt alkaa selittää tyttärelleni, että " ei se ole mikään oikea muumi, se on oikeasti vain muumipukuun pukeutunut ihminen" . Enkä ole kertaakaan muumifilmejä katsoessamme sanonut lapselleni, että " tuo on sitten vain satua" .



En kysele tätä jankatakseni tai yrittääkseni käännyttää ketään omalle kannalleni, minua vain oikeasti kiinnostaa, miksi nimenomaan se joulupukkijuttu olisi sitten paha asia, jos kerran keijut ja muumit eivät sitä ole. :) Ja ymmärrän ihan hyvin senkin, että muslimit eivät saa viettää joulua ja siksi lapset eivät saa osallistua esim. niihin päiväkodin jouluaskarteluihin (mutta en edelleenkään näe siinä syytä siihen, miksi kukaan muukaan ei sitten saisi tehdä jouluaskarteluja tai kuunnella joulusatuja päiväkodissa). Tämä joulupukki tuntui nyt kuitenkin vain olevan sellainen juttu, joka jostain syystä jotenkin erottuu muista satuhahmoista. Johtuuko se nimenomaan siitä, että joulupukki tuo lahjoja, vai mistä? Tämä on se asia, minkä haluaisin ymmärtää ja tosiaan ihan ilman mitään ilkeitä taka-ajatuksia, mutta kun itselläni joulupukkisadut ja tarinat eivät mitenkään eroa muista saduista ja tarinoista. :)

Hyvä, että jankutukseni sitten kuitenkin ymmärrettiin ;))



Täytyy vielä kanssa mainita, että minun 5v sanoo Muumin sisällä olevan joku ihminen (kun näimme muumeja livenä). Ei todellakaan pidä muumeja todellisina. : )

Poju01:

Lainaus:


ja tietenkin sadut.Olis ikävää kieltää lasta käyttämästä mielikuvitustaan ja olla lukematta satuja sillä melkein kaikki saduthan on mielikuvitus juttuja.Meilläkin lapsi hyvin tietää että muumit ja muut satuhahmot eivät ole todellisia mutta silti hänelle hyvin tärkeitä.Ja olis munkin mielestä tylsää katsoa aina telkkarista jotain tosi dokumentteja.onhan satuja kerrottu varmaan jo vuosituhansia ilman vääntämistä siitä että onko joku hahmo totta vai tarua.Muslimien lapset taitaa jäädä aika paljosta paitsi jos ei edes satuja saa kuunnella...






Nimenomaan jokainen muslimi on painottanut, että MEILLÄ KYLLÄ luetaan paljonkin satuja ja katsotaan lastenohjelmia MUTTA EI jouluaiheisia koska ne ovat muslimille kiellettyjä. Omat lapseni eivät ainakaan jää yhtään mistään PAITSI. Joulun tilalla heillä on paljon muuta mielikuvitusta lisäävä " satua" sekä todelista elämää sekä kertomuksia. Aivan samoin voisin väittää, että sinun lapsesi jäävät paljosta paitsi kun ette lue hänelle Islamin Profeettojen elämästä tai Koraania tms vaikka ne ei teidän uskontoon kuuluu.

mamma69:

Lainaus:






JOs joulupukki on valehtelua niin varmaan ei lasten kanssa pidä mennä Muumimaailmaan, teatteriin jne...






Tähän asiaan kommentoin jo toisessa ketjussa. On minusta ihan eriasia mennä Muumimaailmaan. Kyllä meillä lapset tietää, että siellä Muumin sisällä on joku ihminen joka vain esittää muumia. Koska oikeasti muumeja ei ole " olemassa" . Minä en kerro lapsilleni niiden olevan oikeita.

Kun taas suurimmalle osasta lapsista uskotellaan joulupukin olevan oikea. Joka oikeasti valmistaa joululahjat korvatunturilla ja jakaa ne lentävien porpjen kanssa jouluaattona.

Minusta tässä on kyseessä kaksi aivan eri asiaa.

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat