TAMMImasut Keskiviikkoon!

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

Huomenta :)



Aurinko paistaa ihanasti ainakin täällä etelässä. Haittapuolena tietty se, että ikkunat näyttää entistäkin likaisemmalta. Olen päättänyt, että tän huushollin ikkunoita ei enää pestä. Pesen sitten talvella uuden kodin ikkunoita, kun päästään muuttamaan. Ja ihan turhaa hommaa nyt olis pestäkään, kun poika lääppii kaikki lasit ihan tahmaisiksi.



Mulla oli eilen se neuvolalääkäri. Kaikki oli mallillaan. Mahan koosta näytti olevan eilisessä pinossa puhetta. Mulla sf-mitta oli 23 ja käyrä menee -0.5. Esikoisesta meni +0.5 eli elättelen toivoa, että nyt olis pienempi vauveli tulossa. Jos vaikka onnistuis se alatiesynnytys.

Synnytystapa-arvioon oon kyllä menossa sitten loppuraskaudessa, mutta ajattelin jos kävisin kerran yksityisellä ultrassa jo aiemmin. Että jos sattuu olemaan iso vauva kuitenkin tulollaan, niin saisi lähetteen sinne synnytystapa-arvioon tarpeeksi ajoissa. Neuvolasta laittavat sen kuitenkin vasta joskus 38 viikon jälkeen (tai siis et silloin olis se arvio ä-polilla). Mutta pitää nyt vielä miettiä, kun onhan se kallista käydä yksityisellä.



Olin eilen yhden lastentarvikeliikkeen alessa, piti mennä ostamaan vain esikolle rukkasia. Mutta kuinkas ollakaan, jäihän sieltä yksi valloittavan ihana vauvan hattu kouraan. Kokoa 41, kuvitelkaa miten pieni. Tai ainakin mun silmiin näytti tosi pieneltä, pojan vaatteisiin verrattuna.



Nyt pitänee lähteä keittiöhommiin, kun on vieraita tulossa.

Pirteää päivää kaikille



Toukoaarre ja armas 27+4

Kommentit (14)

Vierailija

Kyllä nousee kyynel silmään pienestä minulla. Esikoinen toi koulusta joitain unicef-esitteitä, ja minä itkin lukiessa mitä kaikkea 5 euron lahjoituksella saa aikaan. Illalla oli päikkärin vanhempainilta, jossa joku tärkeä viskaali kertoi, että tänä vuonna varmasti nuijitaan läpi päätös pienen päiväkotimme lopullisesta sulkemisesta, ja minä itken kun tulee niin ikävä ihanaa henkilökuntaa. Autossa lapset tykkää laulaa, ja minä itken. Täytyy muistaa ottaa nenäliinoja mukaan sitten kun joulujuhlien aika tulee. Lasten laulaminen saa minut kyyneliin normaalitilassakin, viime vuonna ennakoin tilanteen ja livahdin katsomaan esitystä parvelle, että sai itkeä rauhassa. Lapsuudesta muistan, miten hämmentävää oli laulaa mummolle, kun se aina vollotti. Luulin, että laulamme niin huonosti.



Kelan asioista vielä. Miehen kanssa puhuttu, että hän jää kotiin hoitamaan lasta heti kun se on mahdollista (eli minä olen vain äitiysloman). Kotonahan minä olen senkin jälkeen, kun tämä pääkonttori sijaitsee makuuhuoneessa, mutta töitä pääsen varmemmin tekemään, jos on mieskin läsnä. Ajateltiin, että aloitan äitiysloman varhennettuna. Päätös tuli, ja varhennusta ei, koska minun pitäisi olla lomalla sen saadakseni. Soittelin sinne ja selitin tilanteen. Päivärahani on minimi laski sen miten päin vain. Sovitiiin, että teen uuden hakemuksen, jossa ilmoitan, että varhennuspäivinä en tee töitä, mutta muutoin teen. Mitenkään muuten kone ei suostu tekemään päätöstä, joka aikaistaisi miehen vanhempainloman aloittamista. En voi esim. kieltäytyä kahdesta viikosta äitiyslomasta. On se vaan joustamaton tuo Kelan päätöksentekoprosessi, mutta onneksi jotenkin mahdollinen. Pelolla odotan tammi-maaliskuuta, niin paljon tulee riippumaan siitä mikä vauvan temperamentti sitten onkaan.



Joku kysyi eilen, että mitä me teemme töiksemme. Minä olen yrittäjä ja kulutan päiväni piirtelemällä ristisanatehtäviä. Joskus on niin hauskaa, että vaikea mieltää tätä työksi ;)



enyo, pesee tänään pyykkiä, piirustelee ja toivoo sateetonta säätä mökkimatkan toivossa, rv29+x

Vierailija

Joopajoo- piti sitten jäädä sairaslmalle pariksi päivää pitämään tätä flunssaa. Eilisen makasin ihan pönttönä sängyn pohjalla. kun iltaviideltä jaksoin kammeta ylö, niin Vukralainen aloitti todellisen melskaamisen. Kaipa hän oli myös koko päivän ihmetellyt, että mikä nyt äipällä mättää kun ei liiku ja mekasta...



Eilisessä pinossa oli puhetta mahan koosta. Viimeisintä tietoa ei minulla omastani ole ihan lähiajoilta, mutta arvioni mukaan menen normaalikäyrällä. Ei ole ihan kamala iso, mutta selkeesti huomaakin... Mulla työssä hoitsun puku peittää hyvin mahan, koska olen alunpitäenkin jo varsin hoikka. On siis puvussa vieläkin löysiä. Housut on vaan puolittain auki, kun vetskari ei mene kiinni. - Ja niitä äitiysvaatteita ei tule pesulasta!!

... eli ammattikin tuli tuossa selville; olen sairaanhoitaja ja mies autokuski.



Kiva lukea muiden tammimasujen juttuja, kun te useimmat olette jo melekin kuukauden edellä minun raskauttani! Minun la kun on 31.1. - eli hännänhuippuna perästä tullaan!



Huomenna töihin ja perjantaina alkaakin viikon loma **** Arvatkee onko ihanaa?!?



Tikru ja Vuokralainen 25+1

Vierailija

tänään oli neuvolalääkäri ja vieläkin olen järkyttynyt saamastani kohtelusta. Itkien tulin käynniltä kotiin, kun oli niin paha mieli! En jaksa asiaa alkaa tähän selostamaan, mutta lääkäri oli todella ammattitaidoton, epävarma ja kovakourainen n. 55-60 v. mies. Oma kaupunkini on juuri sanonut irti ostopalvelusopimuksen varsin arvostetun ja alan erikoiskoulutuksen saaneen gynekologin kanssa SÄÄSTÖSYISTÄ ja tilalle on nyt sitten siirtynyt tk-lääkäri, joka ei edes itseään osannut minulle esitellä tänään. Asiaa en jätä tähän, vaan palaute lähtee ensi tilassa paikalliseen sosiaali- ja terveysvirastoon kunhan tästä nyt ensin hieman tokenen. Enkä kuuna päivänä enää saman lääkärin vastaanotolle mene, vaan käyn raskauden viimeisen lääkäritarkastuksen yksityisesti. Muutenkin koko neuvolajärjestelmää vaivaa todellakin mahdoton kiireen tuntu ja liukuhihnamaisuus. Mitään ei juuri viitsi käynneillä edes kysyä, kun tunnelma on niin hoppuinen. Itselläni on lisäksi jo 3. eri terveydenhoitaja saman raskauden aikana (neuvolakäynnit aloitin kesäkuussa) ja tämä työntekijän vaihtuminen johtuu vain ja ainoastaan kaupungin säästösyistä.



Onemam, eihän vaan satuta olemaan samasta kaupungista??

Vierailija

Voi Onemam-parka, kunpa kaikki tökeröt th:t ja lekurit saisi ansionsa mukaan! (Olisiko sopiva rangaistus kielen juuttuminen pakkaskylmään parvekkeen kaiteeseen?)



Tuli elävästä jutustasi mieleen oma kokemus esikoista odotettaessa. Puolivälin lääkäri totesi (kun olin kiivennyt puolialastomana pöydälle): " Sitä on näemmä viihdytty kahvipöydässä." Taiteellisen (ja tehokkaan) tauon jälkeen jatkoi: " Mahtaako enää mahtua syntymään!"



Otti sanansa takaisin, kun hetken päästä luki tietojani papereista: " Jaaha. sulla onkin ollut noita kiloja jo aiemmin." Enkä edes ole mikään ylipainoinen, vain melkein niillä rajoilla.



Tämä lääkäri oli keski-ikäinen mies, jolla oli itsellään ylimääräistä painoa varmaan 15 kiloa. Kun järkytyksestä tokenin (vasta kotona), päätin olla menemättä IKINÄ tälle lääkärille uudestaan. Th tuki tässä minua ja löysi tosi mukavan naislääkärin seuraavalle kerralle. Jotain ihmissuhdetaitoja kaikille vastaavanlaisissa ammateissa oleville toivoen.



enyo, tänään täällä siis jo toistamiseen

Vierailija

Taitaa olla viime viikolla, kun oon täällä käyny. Mulla on nyt syysloma, tyttö on kans hoidosta tietty pois, ja mulla on koko alkuviikon pyöriny tässä sukulaistyttöjä. Onneks, sillä on ollu vähän supistuksia ja mies työreissussa, niin on ollu apuja. Tosin oon huomannu, että en osaa käskyttää noita teinejä, eikä ne osaa mitään tehä omin neuvoin käskemättä, paitsi leikkiä tytön kanssa. Pitäis pyytää joka asiaa, viittitkö laittaa astias koneeseen ettei mun tarvi kumarrella, viittitkö sitä ja tätä....Kyllä ne sitten ihan mielellään tekee kun pyytää, mutta oma-aloitteisuus puuttuu...



Mulla tosiaan viime viikolla mahaa kiristeli töissä istuminen koko ajan, ja pe-iltana sitten se huipentui jonkun verran kipeisiin supistuksiin, joita tuli 10 min välein vajaan tunnin. Sit onneks loppu eikä sen jälkeen oo tullu kun satunnaisesti, ja maha kyllä menee pinkeeks vähän joka asiasta. Nyt on parin tunnin päästä neuvolalääkäri, niin saas nähä mitä se sitten sanoo. Onko tuolla alhaalla tapahtunu mitään vai ei.



Täällä on ilmeisesti ainakin talvivaatteista ja työstä ollu puhetta alkuviikolla. Mä just kaivoin toppatakin varastosta, josta saa hihat pois. Oon sitä nyt pitäny ilman hihoja villapaidan kanssa, ja just ja just menee kiinni...joten sitä ei ainakaan kauaa käytetä. Sitten on villakangastakki, joka on aika löysä. Meni ainakin esikoisella loppuun asti, syntyi siis joulukuussa. Toivon mukaan nytkin menee. Sillon oli maha paljon pienempi. On vaan tosi kiva lähteä tossa villakangastakissa sitten leikkipuistoon tms...täytyy vissiin alkaa sovitella miehen toppatakkeja...



Mä oon sihteerin hommissa, eli istumatyötä aika pitkälti. Ei todellakaan mikään unelmahomma, mutta parempi kun ei mitään...Saas nähä, kauanko siellä nyt jaksaa olla, kun tää istuminen jo nyt alkaa taas kiristellä mahaa.



Joo, ei kai tässä muuta...Tuun kertoon neuvolakuulumiset sitten!



Kölli rv 27+0



Vierailija

Täällä sairaspäivällä pitkästä aikaa. Meni nimittäin eilen vatsa sen verran kuralle, että jäin täksi päiväksi lepäilemään. Ihan hirveät krampit ja täysin vesiripuli eilen illalla, mieskin jo huolestui (vaikka ei ihan vähästä yleensä " säiky" ...) Yölläkin vielä kipristeli, mutta nyt on puurot ja mustikkasopat pysyneet hyvin vatsassa! Raudan aloituksesta asti on vatsa ollut löysällä, mutta eilen oli kyllä pohjat! En sitten tiedä, josko vatsatautia, mutta kun soitin neuvolaan, sovittiin, että rauhoitan vatsaa 3 päivää maitohappobakteereilla ja sitten aloitan nestemäisen luonnontuote -raudan. Katsotaas kuis käy...



Voi sinua ONEMAM, kauheata joutua sietämään tuollaista kohtelua!! Itselläni on oma terveydenhoitaja NIIN ihana ihminen, että mullakin oli vaikeuksia sopeutua, kun joudun sijaisen kanssa asioimaan, vaikkei mitään pahaa varsinaisesti tapahtunut/sanonut. Sitä vaan tuntuu, että toiset on luotu alalle, ja toiset taas ovat tosi tökeröitä.



Eilen olitte jutelleen talvivaatteista. Mä kanssa tässä mallailin, että lasketelutakkiin en kyllä tule enään sopimaan, on hyvin tyköistuvaa mallia, kevyttoppis ainakin toistaiseksi menee. Toinen ns. paremmista takeista on hylättävä tältä talvelta (jos ei nyt sitten kevättalvesta vatsa ole kokonaan kutistunut...) mutta pitkä takki on sen mallinen, että menee varmaan koko talven. Sitten olen jostain syystä säilönyt yheksäkytluvan alussa muodissa olleen A-linjaisen villakangastakin, josta nyt olen iloinen! Se päällä olen varautunut synnärille lähtemään ;)



Masuasukilla tuntuu kaikki olevan kunnossa! Eilen taisi pieni vähän ihmetellä, kun äidillä oli niin kovat tuskat... hänkin alkoi kovasti pyörimään aina kun vatsasta väänsi. Katsotaan onko tänään rauhallisempi päivä sielläkin.



Eevi 25+6 (kai?)

Vierailija

Moi!



Täällä ei mitään uutta. Masentaa ja ärsyttää aivan tajuttomasti tämä sairastaminen... mieli palais tekemään vaikka mitä, mutta niinpä tässä taas tänäänkin kävi, että heräsin vasta vajaa tunti sitten. Nyt kun sais ravittua kupunsa ja käytyä suihkussa - kohtahan tuo mieskin tulee jo töistä. Mietin sitäkin, että miltä mahtaa tuntua tulla kotiin, kun täällä ei oo saatu yhtään mitään aikaiseksi, taaskaan.



Huomenna olis sitten se sokerirasituskoe. Jänskättää vähän. Taidan saada siitä hirmuisen päänsäryn ainakin, jos meinaan vanhat merkit paikkaansa pitää. Illalla olis sitten jääkiekkopeliin meno, et siihen mennessä olis parasta kuntoutua hivenen. Onneksi edes pikkuisen on valoa tunnelin päässä, kun lima on alkanut irrota. Vaikka eihän sen kakisteleminen tietty mitenkään ylevältä tunnu.



Eipä tänne muuta. Rontti jatkaa aktiivisena, sen potkut sentään ilahduttaa <3.



Mukavaa syyspäivää,

SolAngel & Rontti 25+6

Vierailija

Hei vaan kaikille, puolessä välissä viikkoa ollaan, ihanaa! Ajattelin kertoa tuosta sokerirasitustestistä, kun huomasin että joku muukin oli menossa huomenna. Testi oli todella paljon helpompi kuin ajattelin. Ainakin se kokiksen makuinen litku on ihan hyvää, join sen mielelläni, siinä nälässä kaikki oli hyvää. Ainoa inhottava asia testissä oli se odottelu ja tietty vähän höntti olo kun ei ole syönyt mitään. Mutta minkäänlaista oksettavaa oloa tai muuta ei ollut. Eli rohkeasti vaan testiin, ei ole ollekaan paha juttu!



Tuosta talvivaateasiasta...Ensimmäistä odotin samaan aikaan ja silloin ostin ystävältäni käytetyn A-linjaisen villakangastakin. On todella kätevä ison mahan kanssa! Ulkona touhaamiseen ei ole kuin vanha laskettelutakki, se onneksi mahtuu. Toppahousut saattavat tehdä tällä kertaa tiukkaa, maha on paljon suurempi kuin viimeksi.



Ihana siis, että on jo keskiviikko. Töitä enää kuusi viikkoa! Työmotivaatio vaan kärsii sitä enemmän mitä lähemmäksi viimeinen työpäivä tulee. Olen ajatellut laittaa/pestä/silittää vauvajutut vasta kun jään äitiyslomalle, joten meillä ei vielä ole kaivettu edes esikoisen vanhoja varastosta. Ja Kelan laputkin lähetin vasta pari päivää sitten. Eli en ole päässyt vielä hypistelemään mitään vauva-juttuja kunnolla. Pakkaus olisi kyllä kiva jo saada, sitten vaan alkaa se mieletön " oispa-se-vauva-jo-täällä-ja-kaikki-hyvin" -huokailu... Otittekos muut, joilla pieni väli ensimmäiseen pakkauksen? Itse tarvin vielä esikoiselle esim. peitettä, pyyhettä, makuupussia ym. joten ajattelin että ehdottomasti otan pakkauksen uudellekin. Ja onhan siinä sitä jotain... Koko se pakkaus on minusta aivan ihana juttu! Huoh...voi-kun-se-vauva-jo-ois...



Meppu

Vierailija

Tulin vasta nyt töihin, kun piti aamulla käydä neuvolassa. Mullakin oli lääkärineuvola ja kaikki oli ihan mallikkaasti. Sf-mitta oli myös 23 cm ja kohdunsuulla ei muutoksia. Painoa oli tullut varsin maltillisesti ja verenpaineetkin oli hyvät. Suppareista ei kuulemma tarvi sen kummemmin välittää jos pysyvät samanlaisina kuin tähänkin asti, kun niillä kerran ei mitään vaikutusta ole.



Mies ja esikoinen lähtee tänään töiden jälkeen Pohjanmaalle mummolaan. Jään ensimmäistä kertaa ihan yksin kotiin, on varmaan tosi outoa olla kaksi iltaa ja yötä ilman poikaa =( Toisaalta mulla on kyllä kauheesti kaikkea hommaa kotona, joten tuskin aika pitkäksi tulee. Tarkoituksena olis ainakin ommella lastenhuoneen verhot ja värjätä hiukset - nää on sellasia hommia johon ei tunnu koskaan olevan aikaa/innostusta töiden jälkeen. Ja jos vaikka malttais vähän enemmän levätäkin, ainakaan ei ole mitään yöheräilyjä miehen tai pojan takia =) Jotenkin on vaan niin tylsää kun ne lähtee ilman mua, mitä jos jotain tapahtuu enkä mä olekaan mukana? Taidan olla vähän hölmö... Poitsulla on siis ikää vasta 1,5 v. ja on eka kerta kun kahdestaan lähtevät pidemmälle reissuun.



Nyt on alettava töihin, mutta kirpakkaa syyspäivää kaikille!

Suffis rv 27+1

Vierailija

Grr kun oli kylmä yö ja aamu. Aamulla piti nousta ajoissa neuvolaan ja tietysti ulkona olikin pakkasta ja auton lasit paksussa jäässä.. Että mä niin tykkään tosta lasien raappaamisesta :-) Ja tietkin oli paikka paikoin liukkaat ja meillä on vielä molemmissa autoissa kesärenkaat alla.. Saa mies kyllä kohta vaihtaa talvirenkaat alle tai sitten minä vaihdan ne itse.



Neuvolasta jäi taas vähän paha mieli kotiin viemisiksi. Oli joku sijais th ja oli kyllä tosi tökerö täti. Tuli tosi paha mieli kaikesta miten kommentoi mun tilannetta ja vointiani. Kun huomasi että mua oli seurattu tarkemmin noitten supistelujen takia, niin kysyi supisteleeko edelleen ja kun vastasin että aika useinkin ja melko kipeästi, niin alkoi pelottelemaan että noh, kyllä se sieltä varmasti sitten kohta syntyy, eikä ole pienellä hyvät lähtökohdat elämään jos nyt jo syntyisi jne.. Ja vastoin oman th:ni kantaa hänpä otti ja passitti minut sokerirasitukseen. -" Kun on sulla tota painoa kertynyt..Vaan eipäs se minun murheeni tietysti ole, jokainenhan sitä itse kilonsa kantaa..Mutta jos et mene, niin turha sitten ketään muuta kuin itseään syyttää jos " sokerilapsi" syntyy." jnejne. Ja minä olin ihan että mitä ??! Bmi on alle " rajan" , vaikka muutama lisäkilo löytyykin. Koskaan ei ole vs arvoissa mitään vikaa ollut.. Outo juttu..Eikä se rasitukseen meno vaan se tapa jolla hän asian esitti.. Ja täti vielä kovaan ääneen neuvolan käytävällä selosti toiselle terkalle että hän nyt yhden äidin pisti sokerirasitukseen, eikä voi ymmärtää että miksei toiset näitä tällaisia tapauksia sinne laita.. Ja melkein tippa linssissä sitten istuin ja kuuntelin kuinka minä olen juuri " tällainen tapaus" . Kovasti naputti tietoja koneelle ja kun sai tallennettua ne pääsinkin iskemään takaisin. Sanoin että on kiva kun on nyt noi uudet hienot asiakas/potilastietojärjestelmät kun kaikki käynti tiedot ja labravastaukset ym. löytyy sieltä. Ja ihan hänen kiusakseen oli pakko sanoa että tulee aika usein noi omat tiedot käytyä katsomassa.. Meni terkka hieman vaikean näköiseksi, katsoi mun papereita ja sopersi että jaahas rouva onkin alan ihmisiä.. En tiedä mitä kirjasi, mutta ei selvästikään ollut ajatellut että itsekin kävisin ne sieltä lukemassa..



Lääkärillä oli kuitenkin hyviä uutisia : kohdun suun tilanne on pysynyt lähes ennallaan. ( pehmeä, kaulaa sentti ja kolme auki) Sf 26.



Muuten voinnit ok. Pikkuinen liikkuu kovasti ja rt:ssä on nyt jonkun aikaa ollut, saa nähdä kääntyykö enään. Eipä tässä muuta ihmeitä, kiitos kun sain tänne purkaa hieman tuota pahaa mieltä.. Helpotti jo hieman..

Ja minäkin kävin ostamassa vaippoja, liivinsuojia, itselle yösiteitä jne. Ja vaikka yksi muksu jo onkin, niin tuntui oudolta ostaa esikoiselle iso paketti vaippoja ja sitten ihan niitä pieniä vaippoja. Paketeissa oli sama määrä vaippoja, mutta ovat hieman erikokoiset paketit. Ne on ihan uskomattoman pieniä ne vastasyntyneiden vaipat. Kannattaa muuten säästää yksi pieni vaippa että voi sitten joskus lapselle isompana näyttää miten pieni on ollut joskus..Noh, nyt ei enää puutu kuin vauva..

Nyt taidan lähteä esikoisen kanssa ulos, kun ilmakin on hieman lämpimämpi jo.. Mukavaa päivän jatkoa koko poppoolle ja voikaahan hyvin ja pitäkää huoli itsestänne!



-onemam ja " venlavaltteri" 29 viikolla

Vierailija

Ihanaa, että sai nukkua kerrankin pitkään. Poika oli viimeyön isällään ja niinpä nukkua possotin melkein kymmeneen asti, tosin tuolloin en herännyt vielä itse, vaan poika kultanihan siellä soitteli. Unta riittäis kyllä vieläkin, mutta en viitsi enään vuoteeseen kömpiä.

Kyllä eilen illalla pelästyin. Suppareita oli ollut lähes koko päivän, ei mitään kipeitä, mutta vatsa kovana koko ajan. Illalla sitten kävimme syömässä armaani kanssa ja sitten vasta alkoikin supistelemaan, hyvä kun kävelemään pystyi.Jäi ilta vähän lyhyeksi. Selkä puutui ja väsyi,jomotti ja vatsa oli kovana.Onneksi supparit loppuivat kun kotona rauhassa istuskelin, tosin aina kun liikkeelle lähdin, niin vatsa kovettui.Täytynee seurailla tilannetta tänään ja ottaa rauhallisesti. Kunpa olis ollut vain jotain ohimenevää.

Fiilikset hieman mollivoittoiset, esimurkun koulukäyttäytyminen harmittaa ja mietityttää, mutta se onkin sitten jo eri juttu. Anteeksi valitus, mutta näin tänään.Mukavaa päivää kaikille.

rv.tasan 28

Vierailija

Olethan käynyt (tai käyt ennen ostoa) ainakin liikkeessä koetyöntelemässä eri merkkisiä vaunuja?

Eri merkkien jousituksissa on minusta aika paljon eroja. Ja jousitus vaikuttaa oleellisesti työnnettävyyteen.



On tietenkin makuasia tykkääkö jämäkästä vai keinuvasta jousituksesta, mutta kannattaa ehdottomasti kokeilla erimerkkisiä vaunuja ennen ostopäätöksen tekoa!



Terkuin Toukoaarre puolentoista vuoden vaunuilukokemuksella

Vierailija

Kiva, kun näyttäis et täälläkin alkaa taas piristyä! Välillä näytti, että tammikuisten pino ihan kuihtuu...tosin enpä ole itekkään ollu kovin aktiivinen.



Onemam: kamala sijainen kyllä sattunu sun kohdalle! Olen tosi ylpeä sinusta, kun napautit sille noin siitä potilastietojärjestelmästä! =)

Mulla puolestaan jäi viime viikon neuvolasta vähän tympääntynyt olo, kun oli niin liukuhihnaa taas... Terveydenhoitaja ja lääkäri olivat kyllä ihan kivoja, mutta eipä siinä paljon ehdi suutaan avata, kun tuupataan jo seuraavalle ovelle... Yksilöllisyyttä kaipaisin kyllä tuohon neuvolajärjestelmään hivenen lisää!



Mua taas laiskoittais. Pitäis ja pitäis tehdä vaikka mitä. Saas nähdä teenkö silti mitään. Ehkä syön vain kakkua... tuosta tulikin mieleen, että mua välillä huolestuttaa tämä hillitön makeanhimo! Siis, voiko se raskausajan diabetes tulla sen takia, että syö liiaksi makeaa? Ei mulla kyllä ole ikinä näkyny pissanäytteessä mitään, eikä muitakaan vaivoja ollu. Niin, mun ei siis tee niinkään mieliä karkkia vaan pullaa, keksiä, kakkua, jäätelöä ja joskus suklaata. Mitä makeampaa sen parempi.



-kitiki 27+4-

Vierailija

Mulla myös oli tänään lääkärineuvola. Sf-mitta 25cm ja taas ihmeteltiin, että pitääköhän paikkansa. No, rakenneultrassakin todettiin, että saattaa olla pitemmälläkin raskaus.



Mutta, tähän asti olen päässyt helposti ja vaivoja ei ole raskaudesta ollut. Nyt lääkäri kuitenkin kirjoitti viikon sairasloman ennen aikaisten supistusten takia. Tosin, nuo kivut mitä töissä on tullut, ei välttämättä ole supistuksia, mutta varmuuden vuoksi saikulle kuitenkin jäin ihan lääkärin suosituksesta. Kivut on tullut raskaiden ponnistelujen jälkeen, oikealla nivusessa tai ihan alamahassa on ollut oikein repivää kipua, joka on mennyt ohi, kun vähän hidastaa tahtia tai pitää tauon. Itse olen siis sairaalassa töissä vanhuspuolella.



Samalla tein päätöksen jäädä varhennetulle äitiyslomalle, ja marssinkin suoraan kelaan tekemään muutoksen aiempaan hakemukseen (jota ei ole vielä käsitelty). Eipä sitä näköjään pysty tuota työtä tekemään kuitenkaan loppuun asti, ja kun ei ole vakkarityö, niin ei voi jäädä sairaslomallekaan.



Mistäs eilen oli vielä puhe... Juu, talvivaatteista, mä kyl uskon että vanha talvitakki menee aika pitkään, on semmonen laskettelutakki, jossa ei ole vyötärönyöriä ja on aika reilu, et sillä varmaan pärjätään.



Iik, eilen tarttui kaupasta mukaan pari tuttia, liivinsuojuspaketti ja Liberon vaippapaketti 2-4 kiloiselle... On se niin hassua näin ensisynnyttäjänä tuommoisia ostella... Vielä pitäis miettiä joku villavaate/fleecepuku vauvalle talveksi. Luin neuvolassa vauva-lehteä (10/05), jossa oli talvivauvan pukemisesta juttua. Muut vaatteet löytyykin, mutta tuo lämmin kerros vielä puuttuu.



Ensi viikolla meinaan hankkia vaunut ja kaukalon, olen päätynyt Oran Jovi Air merkkisiin, vaikken ole niitä oikeesti nähnytkään muutakuin netissä. Hinta vaan tuntuu sopivalta, samoin vaunun mitat, sekä merkkikään ei ole ihan outo.



Kuulumisiin, vikli80 rv 26+1

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat