Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

hirveä riitä yhteishuoltajuudesta

Vierailija

eli etävänhempi isä haluaisi kaikki aikansa viettää lapsemme kanssa tyttöystävänsä luona että miten voisin suhtautua tohon? Varsinkin arkisin jos hän haluaa nähdä lastansa niin onko minun pakko päästää lapsemme hänen tyttöystävänsä luokse vai saanko päättää mitä lapsi arkisin tekee? Mielestäni toi homma ei ole oikein terveellistä kun isä ei halua viettää lapsensa kanssa yhteistä aikaa ollenkaan ja muutenkin että häntä hoidetaan vieraassa kodissa aina

Kommentit (11)

Vierailija

Kyllä minusta sinun täytyy sopia miehen kanssa yhdessä, mitkä on lapsen arkien raamit. Jos yhdessä sopiminen on hankalaa, mikä on jo peruste olla suostumatta yhteishuoltajuuteen, niin tee paperille runko, millaisia asioita haluat lapsesi tekevän, kuten leikkii napurin lasten kanssa, käy jumpassa, on siellä ja täällä. Isän tyttöystävän luona olo on kuin kylässä vieraassa paikassa, jossa joku voi aluksi jumaloida pientä prinsessaa, mutta arki koittaa ja silloin on hyvä olla muutakin tekemistä.

Vierailija

Tottakai isä saa viedä lapsen tyttöystävänsä luokse, voihan heista olla tulossa perhe jolloin lapsesi saa äitipuolen. Ero on ero ja näitä asioita kannattaisi miettiä etukäteen...

Vierailija

en ole mustasukkainen ja olen sanonu että tyttöystävän luona saa olla mutta kun isä ei halua mitään muuta tehdä lapsen kanssa kun hoitaa omaa parisuhdettaan. mielestäni se ei kuulu yhteishuoltajuuteen.

Vierailija

Minun ei auta kuin hammasta purren päästää muksut exäni luokse vaikka siellä on on uusi tyttöystävä.

Enemmän kyllä minua häiritsee se että että exällä on uusi... Sillä ei ole lasten kanssa mitään tekemistä. Itse asiassa uusi tyttöystäväon tehnyt miehestä onnellisemman joten lapsetkin (pitäisi) olla tyytyväisiä..

Meillä tapellaan enemminkin siitä ottaako mies tarpeeksi vastuuta muksuista kun on yhteishuoltajuus. MInusta hän ei ota vastuuta yhtään kun taas äijän mielestä se riittää että kattoo niitä joka toinen viikonloppu...

Vierailija

Perustarpeet? Sinäkö ne määrittelet? Sinä sait sen paremman osan erossanne, eli lapsen itsellesi. Nyt et sitten jaksa/suostu kantamaan vatuuta lapsesta? Tottahan vastuu on pääasiallisesti sillä jonka luona lapsi asuu.



Et raahaisi lastanne? Et siis ala ikinä seurustella? Tai ainakaan tutustuta lasta mieheen? Saatika muuta yhteen?





T: Uusperheen äiti, erosta 10-vuotta ja lapsi isän uudessa perheessä joka toisen viikonlopun



Vierailija:

Lainaus:


Ei mulla ole isän suhdetta mitään vastaan. Pelkään vain että lapsen perustarpeet kärsii kun muutenkin joudun yksin hoitamaan kaikki lapsen asiat ja kasvattamaan kun isä taas saa tehdä mitä lystää. En itsekään raahaisi lastamme kaikiks illoiks jonkun miehen luokse

Vierailija

Ei mulla ole isän suhdetta mitään vastaan. Pelkään vain että lapsen perustarpeet kärsii kun muutenkin joudun yksin hoitamaan kaikki lapsen asiat ja kasvattamaan kun isä taas saa tehdä mitä lystää. En itsekään raahaisi lastamme kaikiks illoiks jonkun miehen luokse

Vierailija

Ei alkaa tappelemaan huoltajuudesta provosoidakseen toista taikka käyttää sitä isku tarkoituksiin. LUoja sentään mitä ihmisiä on!!!!

Vierailija

Eron syynä oli miehen uusi naisystävä. Lapsi jäi äidilleen, mutta yhteishuoltajuudesta sovittiin. Käytännössä se tarkoitti sitä että isä oli koko ajan edes ennalta ilmoittamatta hakemassa lasta luokseen uuteen kotiin jossa siis myös uusi naisystävä asui. Sinne oli aina ostettu karkkia ja herkkuja, vuokrattu lastenvideoita ja osteltu leluja. Sitä tapahtui siis jopa monta kertaa viikossa. Viikonloput vietettiin yleensä sisällä, ulkoilua tai muuta he eivät todellakaan harrastaneet. Eikä tullut mieleenkään kysyä haluiaisiko äiti olla lapsensa kanssa viikonloppuna, se oli isän etuoikeus, kun lapsi kerran " asui" äitinsä luona.



Isä katsoi myös oikeudekseen että hänen olisi pitänyt saada lapsi mukaansa milloin vaan, ja oli heti uhkailemassa oikeustoimilla jos äiti kieltäytyi.



Olen varmaan tyhmä, mutta en tajua miten mies saattoi käyttäytyä tuolla tavalla? Vaikka olisi kuinka kyse yhteishuoltajuudesta, luulisi sen nyt olevan parempi että lapsella on yksi kiinteä kotipaikka eikä häntä revitä miten sattuu paikasta toiseen -- puhumattakaan nyt tuosta älyttömästä lahjomisesta. Eikö siinä jo kärsi suhteellisuudentajukin?



Heidän kohdallaan tarvittiin jatkotoimenpiteitä ja tapaamisille oli asetettava jonkinlaisia rajoja. Lopuksi kävi kuitenkin niin että isän uuden naisystävän raskauden ja vauvan myötä tilanne rauhottui.

Uusimmat

Suosituimmat