voisiko elämä olla ihanampaa 1.5v pojan äidillä :D

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

tuli vain tarve kirjoitta ajatuksiaan joten jos joku ärsyyntyy, oma vika kun menee lukemaan :)



poika on ihan kohta 1.5v iloinen, nauravainen, sosiaalinen, HUUMORINTAJUINEN reipas nuori mies.



olen kotona ainakin tämän vuoden loppuun asti hänen kanssa, mieluusti olisi kotona siihen asti kunnes menee kouluun mutta ei rahallisesti ole mahdollista. ( kiitos vantaan kaupungin)



sairastuin viime keväänä masennukseen. tai no aikaisemmin jo mutta oireet kärjistyivät silloin. sain apua ja olen nyt siitä lähtien syönyt masennus lääkkeitä sekä saanut keskusteluapua.



tänään aamulla tajusin oikeasti kuinka onnellinen olen.

aurinkopaistaa vihdoin tähän risukasaan ja lämmittää.

minulla on maailman suloisin pieni miehen alku jolta ei nauru, halaukset ja suukot lopu varastosta :)



sana äitiys oli aikaisemmin lähinnä oksettavan kuuloista.. johtui ehkä mielentilastani :) mutta en voisi kuvitellakkaan vaihtavani tätä mihinkään muuhun maailmassa. ei voisi parempaa olla.



että semmoista mutta nyt tämä naantalin aurinko lähtee leipomaan miehelle synttäri kakkua ennen kuin poika herää päivä unilta :)

Kommentit (7)

Vierailija

itsekin masennusta sairastaneena tiedän millaista helvettiä elämä voi välillä olla, joten olet taatusti onnesi ansainnut. jokainen meistä on. hienoa kuulla positiivisia ajatuksia. :) elämä kyllä pitää huolen, ettei liian hyvin mene kuitenkaan. tarkoitan, että jokaisella on vastoinkäymisensä.

aurinkoista loppusyksyä!

Vierailija

Oikeasti ihanaa kun joku viitsii kirjoittaa ajatuksiaan tänne aurinkoisinakin hetkinä. Tuntuu, että itsekin näkee asiat taas vähän valoisampina. :) Oikein mukavaa syksyn jatkoa Sinulle!

Vierailija

On upea tunne kokea olevansa onnellinen äiti..! Mietin juuri samaa tässä yhtenä iltana. Vaikka lelut olivat levällään pitkin lattioita ja kaikki hommat tekemättä, päätin silti nauttia rauhallisesta illasta pojan kanssa. Ei voisi paljon muuta enää toivoa..!



Leijona76 & poika 1v4kk

Vierailija

On todella kiva että teillä menee alkuhankaluuksien jälkeen noin kivasti. Meillä kaikki on sujunut Julian kanssa hyvin. Sen sijaan ongelmia aiheuttaa tämä uusi tulokas, ikää melkein 2kk. Huutaa kaiket illat eikä osaa nukahtaa. Välillä tuntuu että sekoaa tähän paikkaan ja haluaisi vaan lähteä ulos rauhoittumaan. Parasta oli kun mies päätti vähän aikaa sitten etten välitä muka hänestä ollenkaan. Voit kuvitella millaisen hermoromahduksen partaalla aloin tuolloin olla. Vielä kun piti siinä samalla järjestää ristiäisiä jotka luojan kiitos on kunnialla saatu pidettyä.



Anteeksi että kirjoitukseni sivusi sun aihettasi ja vuodatin vain omaa pahaa oloani mutta olen vilpittömästi iloinen että teillä kaikki sujuu nyt hyvin.



Terveisin MamiNum (se Julian äiti, jonka kanssa sovit treffit rautatieaseman kulmalle silloin joskus Sanomatalossa kahvitellessa) ja lapsikatras

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat