Karppaajalla diabetes!

Vierailija

Onkos täällä kohtalotovereita?



Oletteko muuttaneet ruokavaliota takaisin hiilaripainotteiseksi vai miten? Olen nyt ollut noin puoli vuotta karppauslinjalla ja tuntuu nyt hullulta taas palata hiilareiden pariin (siis. peruna, pasta, leipä jne.) mutta kun lääkäri oli vahvasti sitä mieltä että 50 % energiasta tulisi saada hiilareista... Leipä ja puurot olisi se ykkösruoka tämän lääkärin mielestä ja sitten niihin lisätään vähärasvaisia leikeleitä ja margariinia... Ruokavaliolla tulisi ensin katsoa saadaanko tauti kuriin ja sitten katsellaan lääkitystä, jos ei ruokavalio auta.



Mä olen ihan sekaisin nyt. Olo karpatessa on ollut hyvä mutta mielessä kummittelee lääkärin sanat, enkä lähtisi omalla terveydellä leikkimään.



Auttaisikohan jos lisäisin muutaman ruisleivän ja puuroa ruokavalioon mutta en ottaisi tota perunaa/pastaa/riisiä? Lauatsmalli mulla on tän puolen vuoden ajan ollut puolet kasviksia, yksi neljäsosa salaattia ja lihaa. Tuntuu hölmöltä vaihtaa kasvikset perunaan ja ottaa lisäksi myös leipää. Toisaalta lääkäri epäili etten ole saanut tarpeeksi kuituja?!



Neuvokaa!!

Sivut

Kommentit (18)

Vierailija

Ykköstyypin diabeteksessa on kyse paljon muustakin kuin insuliinista ja hiilareista, joten itse ainakin ottaisin paremmat hiilarit takaisin, kunnes tauti saataisiin tasapainoon. Sitten kun tarpeelliset insuliinimäärät on selvitetty, voit miettiä, olisiko jostain säädöstä apua. Perinteinen diabeteshoito lähtee siitä, että syöt tietyn määrän hiilareita. En ainakaan itse uskaltaisi lähteä säätämään insuliinimääriä itsekseni, jos kaikki apu olisi perinteistä linjaa noudattavaa.



Kakkostyypin diabetekseen karppaus sopii lähes poikkeuksetta.

Vierailija

Diabeetikon verensokerin pitää olla tasainen. Hiilihydraatteja täytyy syödä siksi, että verensokeriarvo pysyisi normaalina. Se ei siis saa olla liian matala eikä korkea.



Liian matalasta seuraa tajuttomuus josta voi kehkeytyä kooma ja liian korkeasta hidas hivutus kuoliaaksi.



terv. diabeetikkosuvun tytär



Vierailija

Mulla 1- tyypin diabetes, taudin kesto 23 vuotta. Hyvin voi karpata mutta ihan totaalista ketoosiin johtavaa en suosittelisi. Eli sellaista osakarppausta jopa suositellaan! Eli syö vaikka peruna joskus tai leipä silloin tällöin.

Vierailija

Diabetes Lääket. ja kir. toht. Hannu Penttinen

4.9.1999

Diabetes on merkittävä kansantauti, jota esiintyy 2 - 4 %:ssa väestöstä. Suomessa diabeetikoita on noin 170 000. Yli 70-vuotiaista joka kymmenennellä on aikuistyypin diabetes.

Diabetes on aineenvaihdunnan sairaus, jossa verensokeri on koholla. Normaalisti paastoverensokeri on 3,5 - 5,5 millimoolia litrassa (mmol/l) ja ruokailun jälkeen sokeriarvo vaihtelee 5 - 8 mmol/l. Insuliini on haiman tuottama hormoni, joka säätelee verensokerin pääsyä lihakseen. Diabeteksessä insuliinin eritys on hidastunut tai insuliinin vaikutus lihaksiin on heikentynyt, jolloin verensokeri pyrkii nousemaan liian suureksi.



Taipumus sairauteen on vahvasti perinnöllinen, mutta ympäristötekijät vaikuttavat kuitenkin taudin varsinaiseen puhkeamiseen. Altistavian tekijöinä pidetään joitakin virusinfektioita, mutta myös ravinnolla epäillään olevan siihen osuutta. Taudin geeniperiytymistä ei vielä tunneta aivan tarkkaan.



Sokki ja happomyrkytys



Jos verensokeri laskee liian alas, seuraa sokki. Sen oireina ovat hikoilu, vapina, kalpeus, ärtyisyys ja epävarmuus puheessa ja liikkumisessa. Sokin hoitona on sokeripitoinen juoma, maito tai leipä tai mitä tahansa sokeripitoista syötävää. Jos potilas on tajuton vai kovin sekava, on hänet toimitettava välittömästi sairaalaan. Sokki voidaan hoitaa myös antamalla glukagonia ruiskeena.



Jos verensokeri taas nousee liian korkealle, syntyy happomyrkytys, mikä voi johtaa koomaan. Tila kehittyy hitaasti ja sen oireina ovat väsymys, pahoinvointi, vastakivut, punakka iho, pistävä tuoksu hengityksessä ja lopulta tajunnan tason hämärtyminen eli kooma. Tila vaatii aina nopeaa lääkärinhoitoa.



Diagnoosi



Jos paastoverensokeri on kahdesti 6,7 mmol/l tai enemmän tai 2 tuntia sokerirasituskokeen jälkeen sokeriarvo on vähintään 11 mmol/l, on kyseessä diabetes.



Nuoruustyypin diabetes



Tauti puhkeaa äkillisesti ilman varottavia oireita yleensä ennen 35 vuoden ikää. Kyseessä on aina selvästi insuliinin liian puutteellinen erittyminen. Ennen sairauden toteamista tyypillistä on painon aleneminen, väsymys, jano ja runsas virtsan eritys. Tautia hoidetaan aina päivittäisellä insuliiniruiskeella. Suomessa tätä muotoa sairastaa 30 000 potilasta, joista alle 16-vuotiaita on 3000. Lasten diabetestä maassamme on eniten koko maailmassa väkilukuun suhteutettuna.



Nuoruustyypin diabeteksen hoito



Hoidossa tärkeintä on pitää verensokeri hoitotasolla sopivalla ruokavaliolla, liikunnalla ja insuliiniannoksilla. Potilaan on testattava itse verensokeri omasta verinäytteestä sekä pistettävä oikea annos insuliinia päivittäin. Hiilihydraattipitoisen ravinnon oikea saanti on tärkeää ja se on suhteutettava liikunnan määrään. Jos liikkuu normaalia enemmän, on muistettava syödä hiilihydraattipitoinen lisäateria. Muutoin verensokeri voi laskea liian alas ja seurata sokki.



Huonosti hoidettu sairaus johtaa helposti munuaisvikoihin, verisuonivaurioihin sydämessä ja silmänpohjissa sekä hermoston häiriöihin. Hyvä sokeritasapaino viivästyttää sairauden elinvaurioiden ilmaantumista ja parantaa elämänlaatua. Nuoruusiän diabetestä sairastava voi saada aivan terveen lapsen, mutta jos molemmat vanhemmat sairastavat diabetestä, on lapsi todennäköisesti myös sairas.



Aikuistyypin diabetes



Tauti alkaa yleensä vasta keski-iässä tai sen jälkeen. Noin 80 % potilaista on sairastuessaan ylipainoisia ja verenpainetauti on myös heillä yleinen. Alttius sairauteen on vahvasti perinnöllinen, mutta elinolosuhteilla on myös merkittävä osuus sairauden puhkeamisessa. Sairaudessa haiman insuliinin eritys voi olla normaalia tai heikentynyt. Keskeistä on insuliinin heikko kyky lisätä verensokerin pääsyä lihaksiin ja maksaan. Tästä johtuen sokeriarvot kohoavat veressä pikkuhiljaa ja tauti alkaa hiipivästi ilman dramaattisia oireita. Usein tauti havaitaankin sattumalöydöksenä terveystarkastuksen yhteydessä. Aikuistyypin diabetespotilailla on suuri riski sairastua myös sydän-, alaraaja- ja aivoverenkiertosairauksiin. Siksi taudin ehkäisy ja hoito ovatkin eräs terveydenhuoltomme keskeisimmistä aiheista.



Aikuistyypin diabeteksen hoito



Sairauden hoidon painopiste on ylipainon pudottamisessa ja kunto- ja voimaliikunnassa sekä vähärasvaisessa ruokavaliossa. Kaikenkaikkiaan terveet ruokailu- ja liikuntatottumukset yhdessä tupakoinnin lopettamisen ja alkoholin liikakäytön vähentämisen kanssa muodostavat hoidon ytimen. Nämä elämäntavat myös ehkäisevät tautia tehokkaimmin ja parantavat elämänlaatua.



Taudin hoidossa keskeistä on diabeteshoitajan säännölliset tapaamiset ja terveiden elämäntapojen oppiminen sekä verensokeritason seuraaminen. Hoitotiimiin kuuluu myös lääkäri, joka voi tarvittaessa lisätä tablettilääkityksen tai insuliinihoidon. Eläinrasvojen jättäminen pois ruokavaliosta tuottaa hyvän tuloksen. Sokerista ei tarvitse välttämättä kokonaan luopua, mutta laihduttamisen vuoksi on hyvä korvata se makeutusaineilla.



Diabetes ja liikunta



Liikunnan hoitava merkitys on tiedetty jo 2000 vuoden ajan. Lisäksi se parantaa mielialaa ja ehkäisee osteoporoosia. Kaikille ja kaikenikäisille diabeetikoille sopii kaikenlainen liikunta. Kestävyysliikunta alentaa verenpainetta, vähentää rasva-arvoja ja parantaa siten nimenomaan sydän- ja verenkiertoelinten kuntoa.



Liikunnan tulee olla säännöllistä, vähintään joka toinen päivä mielellään 45 minuuttia. Sopivaa on reipas kävely, hölkkä, pyöräily, hiihto, uinti tai pallopelit. Nykytietämyksen mukaan myös voimaharjoittelu auttaa diabeteksen hoidossa. Tämä johtuu siitä, että voimaharjoittelussa lihasmassa lisääntyy ja glukoosin varastoitumistila kasvaa. Voimaharjoittelu parantaa lihaskudoksen insuliiniherkkyyttä sekä alentaa verenpainetta. Se parantaa sokeritasapainoa ilman samanaikaista muutosta painossa tai hapenottokyvyssä. Liikuntarajoitteiset diabeetikot voivat useinkin käydä kuntosalilla voimaharjoittelussa ja siten päästä hyötymään tästä edusta.



Ennen liikunnan runsasta lisäämistä on kuitenkin tehtävä perusteellinen kuntotesti ja sen jälkeen seurattava kuntomittauksilla hapenottokyvyn, sykkeen ja lihasmäärän muutoksia. On muistettava, että liikuntaa eikä sen hyötyä voi varastoida kuten ravintoa, joten liikunnan on oltava säännöllistä ja jatkuvaa.



Lisätietoa liikunnasta



Diabetes ja ravinto



Ruokavaliohoitoa tarvitaan sekä nuoruus- että aikuistyypin diabeteksessä. Suositeltava ruokavalio on runsaskuituinen ja vähärasvainen.



Lisätietoa aikuisdiabeetikon ruokavaliosta



Diabetestietoa



Vyötärölihavuus on tärkein aikuistyypin diabeteksen vaaratekijä. Yksinkertainen omena-päärynä -indeksi kertoo, ovatko ylimääräiset kilosi vatsan alueella vai reisissä ja takapuolessa. Vatsan alueen rasva on terveydellesi vaaraksi.

Laske tästä omena-päärynä -indeksisi



Diabetesliitto ylläpitää kotisivuillaan ajankohtaista tietoa diabeteksestä, sen hoidosta ja kuntoutusmahdollisuuksista ja tärkeimmistä linkeistä.





http://www.tohtori.fi/yleislaakari/183.html

Vierailija

Onhan tuo lääkärin mielipiden ns. koulukuntavastaus, hän on sitä mieltä siis kuin yleisesti tänä päivänä lääkärit on. Kysypä jonkun toisen lääkärin mielipide, lähetä vaikka sähköpostia Antti Heikkilälle, sille kirjailevalle karppaajalle, sekin on lekuri. Katotaan saatko vastauksen.

Vierailija

Leiki vaan terveydelläsi ja vedä juustoa ja pekonia loppuikäsi, huh! Kyllä ihmiset on hulluja, lääkäreiden 12 vuotinen koulutuskin ei riitä.. Kysypä ravitsemusterapeutilta mielipidettä.

Vierailija

Vierailija:

Lainaus:


Diabeetikon verensokerin pitää olla tasainen. Hiilihydraatteja täytyy syödä siksi, että verensokeriarvo pysyisi normaalina. Se ei siis saa olla liian matala eikä korkea.



Liian matalasta seuraa tajuttomuus josta voi kehkeytyä kooma ja liian korkeasta hidas hivutus kuoliaaksi.



terv. diabeetikkosuvun tytär






Josta seuraa huono olo ym.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat