*** Joulukuun tähtöset viikkoon 23 ***

Vierailija

Ja näin uutta listaa heti alkuviikosta!

Sivut

Kommentit (36)

Vierailija

Meille sanottiin esikoisen raskausaikana, että "normaali" turvotus on alle 3 mm. Mitä suurempi luku päälle 3 mm:n sitä suurempi riski kromosomi tms-häiriöön. Meidän esikoisella oli turvotusta 4,7mm, mutta terve tyttö tuli turvotuksesta huolimatta.



Mulla on lääkärineuvola ensi viikon tiistaina. Kiva päästä taas neuvolaan. Sitä seuraava neuvola onkin sitten uudella paikkakunnalla. Tämä kuukausi ollaan "kodittomia". Asutaan vanhempieni luona vanhalla paikkakunnalla juhannukseen asti. Esikoinen lähtee viikoksi isukin kanssa jo uudelle paikkakunnalle ja minä menen muutamaa päivää myöhemmin, kunhan saan viimeisen työpäivän vanhassa työpaikassa hoidettua kunnolla..



Masu kasvaa, eikä tätä enää kyllä pysty peittelemään. Oireina on tällä hetkellä rintojen arkuus ja öisin ajoittainen hirmu pissihätä. Pahimpina öinä olen joutunut käymään 4 kertaa vessassa.



t. Kapa 13+4 (13+1)

Vierailija

Heippa kaikille taas pitkästä aikaa!



Syvät pahoittelut Norskulille. Toivotaan että seuraava tärppäisi nopeaammin ja että raskaus sujuisi paremmin. Voimia selvitä tämän yli.



Ainakin Canttarellilla ja olikohan Gnattella väsymystä, hyvä että osaatte ottaa ja pitää saikkua! Itse olen ollut vain yhden päivän pois töistä, vaikka väsymystä ja uupumusta sekä pahoinvointia oli tuossa muutama viikko sitten melko paljon. Enempiki levähtely olisi tehny hyvää tuolloin.



Minulta pahoinvointi ja väsymys on hellittänyt aika paljon, viikkoja on nyt 11+5, joten ehkäpä se kuuluu asiaan, että se jossain vaiheessa loppuu tuo oksentelukin... Tai sitten se tulee kohta takaisin.. Välillä pelottaa, että onko kaikki ok. Ainakin viime viikolla kuului reippaasti sydänäänet. Ensi viikolla on sitten lääkärineuvola, joten odottelen sinne, jotta onko kaikki ok. EIköhän! Luotettava siihen.



Canttarellille vielä sen verran, että jos väsymys alkaa tuntua tosiaan ylitsepääsmeättömältä, puhu asiasta neuvolasta. Ettei sitten ole jotain masennusta tms... Kuulostaa pahalta tuo sun tilanne.



Täällä yksin naputtelen, ulkona sataa vettä ja mies on raksalla, eikä ole autoakaan käytössä jne. JOten tylsää ainakin on.



Aurinkoista viikon alkua, voimia ja reippautta kaikille



kivi ja murunen 11+5

Vierailija

Heissan kaikki!

Mulla ei ole vielä virallista LA:aa, mutta vuoden vaihteeseen menee, jos maanantaina ultrassa mitään löytyy. Viime viikolla neuvolalääkäri ei saanut ääniä kuulumaan, joten mitä vaan voi käydä.



Huvittavintaha tässä tosiaan on, että kun siitä ensi järkytyksestä on selvitty: meille tosiaan on tulossa taas vauva! Niin päätyykin pelkäämään, että eikö meille tulekaan?? =) Ihmeellinen tämä ihmismieli.



Väsyttää yököttää ja pelottaa. Kaikki menee niin kuin kunnon epätietoisuudessa ainakin... :)

Vierailija

...ootte käyneet tänne kirjoittelmaan auringonpaisteesta huolimatta! Uskomattoman hyvät kelit kyllä ulkona, mutta täällä sitä on töissä pakerrettava koneen ääressä vielä kolmisen tuntia... Sen jälkee otan jäistä juotavaa, sidon huivin päähän, bikinit päälle ja painun partsille odottamaan arskaa :D

Tämä viikko onkin kulkenut niin kiireisesti, että nyt alkaa tuntua jo töissäkin siltä, että olen muiden joukossa oikea kalkkilaivan kapteeni! B-)



Väsymystä on ollut monella, enkä ihmettele. Eilen itsellänikin iski megaluokan uupumus töiden, siivoamisen, leipomisen ja vieraiden jälkeen. Mutta selkeästi väsymys on helpottanut, en ole myöskään viikkoon oksennellut! :D Tänään viikkoja tuli 12 täyteen.



Kyllä täytyy sanoa, että synnytyksen jälkeinen masennus on melko pelottava mörkö, varsinkin kun on kokemuksesta taipumusta masennukseen. Olen kuitenkin yrittänyt ajatella positiivisesti ja uskoa siihen, että riiittävä lähipiirin tuki ja kannustus, sekä miehen osallistuminen lapsen hoitoon ja huolehtminen omasta hyvinvoinnista auttaa vauvan syntymän jälkeenkin. Tämä alkuraskaus on kyllä sujunut erittäin hienosti ja positiivisesti! Kyseessähän on minun kohdallani esikoinen, joten jännitettävää on!



Muuten, miten ootta urheillut nyt alkuraskauden ajan? Itselläni meinasi vähetä totaalisesti kiireiden vuoksi, mutta nyt kaivoin kävelysauvat (kuulemma vahvistavat keskivartalon lihaksia) esiin. Heinäkuu olisi tarkoitus pyöräillä ainakin töistä pois 11 km. Pilateksessa ja bodybalancessa olen käynyt, vaikuttavat hyviltä ajatellen liikkuvuutta ja syviä lihaksia, poikittaista vatsalihasta ja lantionpohjanlihaksia!



Hyviä vinkkejä ja kokemuksia raskausajan urheilusta! Ulkoiletteko paljon?

Vierailija

Jopas hiljeni keskustelu viikonloppua kohden, joskaan ei ihme näillä keleillä! Mekin olemme mökille lähdössä tänään, joten vaikenen ensi viikkoon :).



Menninkäinen oli saanut hyvät ultrauutiset, hienoa! Jaksuja kohtalotovereille masennusasioissa, Mannertolle ja Kiville. Koetetaan selviytyä! Kivi, mun liikunta tällä hetkellä on lähinnä kävelyä, mutta kyllä raskaana saa harrastaa melkein kaikkea. Kamppailulajeja ei suositella ;). Jostain puolivälistä sitten hyppyjä sisältävät lajit, samoin kun pomputtavat lajit (juoksu, ratsastus) eivät ole enää suosituslistalla, eikä silloin jumpatessa myöskään kannata tehdä syviä ja vinoja vatsalihaksia (esim. näitä istumaannousuja suoraan tai kiertäen). Se liittyy johonkin vatsalihasten venymiseen raskausaikana, voi olla muuten vaikea saada vatsalihaksia taas kuntoon raskauden jälkeen. Sen sijaan syviä vatsalihaksia ja lantionpohjan lihaksia saa ja kannattaakin vahvistaa koko raskausajan. Jumppaohjeita voi löytyä netistä ja neuvolasta ainakin pitäisi saada.



Jeps, nyt on syötävä jotain ja sitten pakkaamaan, mies lupasi kotiutua ihmisten aikoihin töistä! Hyvää viikonloppua kaikille.

Vierailija

Olen täällä vietellyt aikaa nettipimennossa muutaman viikon, enkä ole edes päässyt lukemaan. Ultrassa pääsin käymää 20.5 ja sen mukaan kaikki oli hyvin. neuvolatädin epäilyksistä huolimatta lakettu aika pysyi samana. 6 päivää aiemmaksi meinasivat siirtää, mutta tulivat siihen tulokseen että laskettu päivä pysyy nyt kuitenkin Jouluaatolla eivätkä lähde muuttelemaan sitä, ellei olisi ollut reilu viikon heittoa.

Tänne ei sen kummempaa sitten kuulukkan. Tytöllä alkoi kesäloma koulusta. Ensi syksynä saankin sitten kiikuttaa jo kaksi lasta tuonne koulun suunnalle.

Tälle päivälle onkin hirveästi hommaa. Lupasin laitella lapsille uima altaan pihaan. Minnekkään rannalle, kun en itse halua lähteä yksin näiden muksujen kans, ei varmaan tulis kun äiti sieltä elävänä takasin.

Nyt on niin kuuma ja aurinko porottaa ettei kyllä muutenkaan tee kauheasti mieli olla tuolla ulkona. Meillä on piha, mihin paistaa kokopäivän suoraan aurinko ja sitä kovasti tässä yritän vältellä, myös noilta lapsilta. aurinkoa siis.



Nyt se on kait lähdettävä allasta asentamaan, on niin iso urakka että ihan hirvittää. Helteistä päivää vaan, täytyy toivoa että kone pysyy taas hetken kunnossa, jotta pääsee edes tänne teidän juttuja lukemaan.

Vierailija

kirjoittelen vielä kuulumisia. :)

Olo on ollut nyt selvästi parempi ja ruoka maistuu hyvin, nälkä on usein mutta annokset pieniä. Hyvä niin. Meillä mies ja esikoinen herkuttelee jätskillä aina tilaisuuden tullen (kumpikaan ei välitä muista herkuista niinkään), mutta itse en ole yhtään jädeä saanut alas. Tai siis ei ole tehnyt mieli edes kokeilla. Sama on karkkien kanssa (salmiakki tosin maistuu hyvältä silloin tällöin). Sinänsä ihmeellistä kun yleensä mulla menee sinne liiallisen herkuttelun puolelle, mutta tosi hyvä että näin päin! Olin jo asennoitunutkin syömään fiksusti raskausaikana, kun olen tässä viimeisen vuoden aikana kokenut jonkinlaisen "heräämisen" terveysasioiden suhteen. Olen aina syönyt huonosti (vääriä juttuja) ja ollut laiska liikkumaan, mutta kummasti on nyt tavat muuttuneet pikku hiljaa ja oon tosi tyytyväinen. :)



Välillä tulee päiviä että olen ihan varma ettei masussa ole mitään elämää... Kai ne vanhat traumat vaan kummittelee. Aamuisin kuitenkin pieni möykky näkyy navan kohdalla, mieskin sille nauroi viikonloppuna kun esittelin. Kai se täysi virtsarakko jotenkin nostaa sen näkyville? Ja mulla ei ainakaan vatsalihakset ole esteenä... jonkinmoinen pienehkö rasvakerros vain. Odotan innolla että alkais liikkeet tuntua, esikoisesta tuntui joskus rv 17 muistaakseni ekat pienet hipaisut.



Mulla on eka neuvolalääkäri tällä viikolla. Toivon vaan että sydänäänet saatais kuulumaan. Seuraava ultra on näillä näkymin vasta heinäkuun 20 tienoilla, ellen sitten pääse johonkin lisäultraan historiani takia. Mietin kotidopplerin hankintaa, mutta ajattelin että olisin hermoraunio sen kanssa jos en amatöörinä saisi ääniä kuulumaan, ehkä parempi vaan yrittää neuvolaan tuppautua kuunneltavaksi aina jos epäusko meinaa iskeä.



Nyt pitää alkaa valmistautua yöpuulle, huomenna taas vauhtia ja vaarallisia tilanteita luvassa vilkkaan esikoisen kanssa. :) Jaksamista ja hyviä vointeja kaikille!



Ainiin, esittelypinoon voisi päivittää muuttuneen LA:n eli se on 11.12. ultran mukaan. Lisäilen tiedon sinne esittelypinon loppuun jos päivittäjä ei tästä sitä satu bongaamaan. :)

Vierailija

Mikä niiden miinus-arvostelujen idea ylipäätään on? Laitoin itseasiassa toimitukseen palautetta, että ne on ärsyttäviä. Tyhjäsyli ja Gnatte saaneet neutraaleista viesteistä neg palautetta? Ehkäpä joku on tumpeloinut ja painellut vahingossa?



Voi Norskuli miten paha mieli tuli puolestasi! Halaus!! Tyhjäsyli, todella liikuttava runo. Kyynelet valui poskia pitkin valtoimenaan - -vähän noloa töissä hipsiä vessaan.



Mullahan noita kyyneleitä on valunut ihan olan takaa muutenkin. Gnatte, tosiaankin olen diagnosoimassa itselleni jotain alkuraskauden masennusta.... Jos sellainen on? Sovittiin miehen kanssa illalla, että soitan tänään neuvolaan. Kysyn pääsiskö verikokeeseen tms. Oisko anemiaa, kun en enää meinaa päästä sängystä ylös. Hb ollut aina muutenkin matala. Ja raskausdiabetestä epäilen myös - saatan juoda vaikka 5 litraa vettä päivässä ja koko ajan on valtava jano. Olen lihonut. Tosin BMI vielä 23, eli normaali - voiskohan silti olla liian korkea veren sokeri, tai muuta häiriötä. Maha on jo valtava pallo. Kohta varmaan joku kysyy, että joko pian on synnytys. Voi itku, kun mulla ois tavallinen työ, niin pyytäisin heti sairaslomaa, ees pari päivää.

Vierailija

piti kirjoittaa, että ei [b]suoria[/b] vatsalihaksia eikä syviä... Syviä voi ja saa jumpata vielä loppuvaiheessakin, kuten loppuosassa viestiä kirjoitin.

Vierailija

Olen ollut aivan surkeana viime viikot, enkä ole jaksanut edes kirjoitella tänne. Megalomaaninen väsymys siis alkoi, ja haluaisin vain tuhertaa itkua sängyn pohjalla. Melkein joka pvä tulee hento rantu ruskeaa vuotoa. Paperiin, ei sentään housuihin asti piisaa. Ihana gyne-ystäväni ultrasi minut jo toiseen kertaan, ja kaikki näyttäisi olevan kunnossa. Vastaa täysin viikkoja ja innokkaasti siellä vilkutteli.



Todella kurjaa kuulla, että vielä näilläkin viikoilla tullut tälle listalle niin monta keskenmenoa. Aivan epäreilua!



Koululaisten kevätkirkossa, voi nyyh, kuinka ne oli soman näköisiä. Oma lapseni ei edes esiintynyt ja itkin kuin niagaran putous. Se oli niiiin liikuttavaa. Kaikki ne lasten jännittyneet katseet kun kävelivät koivun oksia pitäen tomerasti jonossa. Toiv vieressä istujat luuli, että oma lapseni siellä esiintyy, enkä ihan vain itke itkemisen ilosta.



Työasiat opvat aivan järkyttävät. Mulla ei ole tuloja edellisessä verotuksessa ja ajattelinkin nyt paiskia töitä oikein innolla ja saada muhevat äitiyspäivärahata. Voi nääs sentään, kun työtilanne onkin nyt aivan surkea! Voi itku mitä minä teen? Kauheat asuntolainat niskassa yms. Piti jo soittaa vanhalle pomollekin ja kertoa raskaudesta, jos löytyisi töitä. (Mahtava myyntivaltti: Ota mut töihin puoleksi vuodeksi, olen raskaan, ja pakko saada töitä!) Ei olla vielä kerrottu edes isovanhemmille, mutta sen sijaan nykyinen ja entinen pomo tietävät raskaudesta...



Just nyt jaksaisi millään selvittää näitä työkuvioita. Mutta tiedän että parin viikon päästä ei ole enää ketään mua palkkaamassa ja sittenhän sitä onkin soppa. Haluaisin vain jäädä kotiin, tosi innosta puhkuen siinä sitten markkinoin osaamistani.



Mieskin on niin idiotti ja ärsyttävä ettei mitään rajaa. Tosin taidan itse kyllä olla vielä hankalampi.



Voi surkeaus sentään. Aurinkoisempaa alkuviikkoa kaikille muille toivottaen - minä lähden tästä Kelan tiskille itkemään, että miten mun äitiyspvärahat lasketaan.



Canttarelli rv 10+3

Vierailija

Heti alkuun Norskulille kovasti pahoitteluja surullisista uutisista! Nyt voimia tämän yli pääsemiseen, toivottavasti teillä pian tärppää uudestaan ja kaikki menee hyvin!



Omaan napaan onneksi kuuluu iloisempaa. Minullahan myös paniikki jo alkoi kehittyä, kun alussa pahoinvointi oli niin voimakasta, ja nyt sitä ei ole enää juuri ollenkaan (kop kop). Aamulla oltiin ultrassa, ja kaikki masussa hyvin! Pää-perämitta oli 43,7 mm eli vastasi juuri viikkoja 11+2, jotka tänään menkkojenkin mukaan. Istukassa oli tosin jotain veriklönttejä, laguna-alueita vai mitä nyt olivatkaan, mutta ovat todennäköisesti harmittomia. Sitten rakenneultrassa 19. viikolla katsotaan niitä tarkemmin.



Jet-haikara ja Anneiki olivat saaneet hyviä ultrakuulumisia, kiva! Toivottavasti Napukka saa ensi viikolla hyviä uutisia ja kiva, kun lapsilla on lähtenyt päivähoito hyvin alkuun. Toivottavasti myös Tyhjäsyli pääsee sydänääniä kuulemaan, ja Mannerton nuorimmaisella pysyisi astma kurissa! Kantrimariakin oli jo päässyt pahoinvoinnista, ja onneksi sait saikkua niin pääset lepäämään.



Canttarellille jaksuja väsymykseen, se kyllä jatkuu täällä edelleen, vaikka muita oireita ei juuri enää ole (tai ajoittain on, nytkin muuten just se kuvotus taas alkaa orastaa tässä koneella...). Toivottavasti se on sulla vain hormonaalista! Mitähän nuo arvostelut muuten ovat, joita ihmettelit - nyt vasta huomasin, että sellainen täällä edes on. En kyllä näe edes mistään muuta kun arvostelujen lukumäärän, en ovatko + vai - mutta hyvä niin, jos joku on mennyt täällä miinuksia jakelemaan (!?!). Ja väsymykseen liittyen vielä, tuota Werden ja Tirpusen mainitsemaa proppujen palamista kyllä tapahtuu vähän useammin kuin olisi suotavaa... Kiva kun Werdelläkin meni ultra hyvin, mitenkäs Tirpusen lääkärineuvola?



Kapa, minulla myös on maha kasvanut jo tosi paljon. Minulla on tosin ikävä kyllä siinä aikamoinen vararengas :( joten ei paljon näytä vauvamahalta, mutta sitä on mahdotonta piilottaa tai edes vetää sisään, tajuton pömppö. Onneksi nyt ultran jälkeen uskaltaa jo sanoa totuuden ihmettelijöille :). Pistelijä, tuon niskaturvotuksen kanssa en usko, että tarvitsee olla huolissaan! Sitä paitsi, eihän alle 3 mm niskaturvotuskaan koskaan takaa mitään 100-prosenttisesti.



Hienoa Taikatoive, että on paino pysynyt kurissa! (Ihmetteleville tiedoksi, että me molemmat olemme ns. isoja tyttöjä, joilla ei sitä painoa niin tarttiskaan tulla :).) Minulla oli raskaustestin ja ekan neuvolakäynnin välillä tullut +2,5 kg (nyyh) mutta silloin alussa jouduinkin puputtamaan pahoinvointiini lähes jatkuvasti. Nyt ei kotimittausten mukaan olisi tullut yhtään lisää, ehkä jopa puolisen kiloa pudonnutkin.



Kiville piti sanomani, että minähän myös sairastuin masennukseen esikoisen synnyttyä, ja nyt jännitän sormet ja varpaat ristissä, käykö niin uudestaan. Lääkkeet jätin pois kun testi yllättäen näytti plussaa ja kieltämättä nytkin jo mietin, kuinka paljon näistä itkuista, ahdistuksista ja muista on raskaushormoneista johtuvaa, vai voiko olla muuta. Päivä kerrallaan.



Jahas, nyt tuo kaveri taas tyhjentää kirjahyllyä, ja alkaa muutenkin olla päikkäriaika. Palailen taas!

Vierailija

Tänään oli sitten jo toinen neuvola, kaikki oli ok, sairaslomakin oli tehnyt tehtävänsä ja verenpaine oli laskenut uomiinsa =) Painoakaan ei ollut tullut kuin 0,6kg, jostain sain jopa kehuja =) Ultran verikokeiden tuloksia ei ollut vielä tullut, että vielä riittää jännitettävää ja koska ekassa raskaudessa oli yksi arvo sokerirasituskokeessa yli arvojen, olis pitänyt mennä jo viikolla 15 ekaan sokerirasitustestiin. Sain "luistettua" siitä kuitenkin, kun a) ei olla paikkakunnalla silloin vaan lomamatkalla ja b)tällä pahoinvoinnilla ei todellakaan olla 12h syömättä ja sen päälle vedetä jotain sokerilitkua niin etteikö yrppä tulisi =(



Kolmas eri pahoinvointilääke on menoillaan ja nyt alkaa hieman helpottaa.. yritän vain välttää sitä sokeria ja vaaleita jauhotuotteita.. Ekassa raskaudessakaan sokeriarvot ei ylittyneet kertaakaan testin jäljiltä kun tsemppasin ruokavaliossa..



Ihanaa oli kuulla eka kertaa vaavin sydänäänet, jee =)



Iso voimahali menetyksen kokeneelle, että voi olla julmaa!!



Me lähdetään kesalomareissuun, joten kuulumisia seuraavaksi varmaan puolentoista viikonpäästä.



Taikatoive 12+6

Vierailija

Täällä toimistossa piileskellessä huomaa harvoin katsoa ulos, siellä se aurinko vieläkin hymyilee!



Hyvä Canttarelli, että teet asialle jotain. Kannattaa tutkia, mitä siinä on taustalla... On ikävää olla allapäin ja voimaton. Itse oon pelännyt joskus jonkinasteisen masennuksen sairastaneena raskausajan ja raskauden jälkeisen ajan mielialavaikutuksia. Vielä ei onneksi ole ollut juuri mitään. Ne on raskaita kokemuksia.



Joku kirjoitteli (en taaskaan muista kuka) siitä "aamunyppylästä". Minulla on joka aamu herätessäni vatsassa kunnon kova kumpu, en kyllä tiedä mistä johtuu... Ehkä ei oo turvotusta, eikä vatsantäytettä ja toisaalta rakko täynnä? Mutta se kumpu on ihana, pyydän miestä aina silittelmään sitä ;)



Nauttikaahan kesäsäästä!

Vierailija

...ootte käyneet tänne kirjoittelmaan auringonpaisteesta huolimatta! Uskomattoman hyvät kelit kyllä ulkona, mutta täällä sitä on töissä pakerrettava koneen ääressä vielä kolmisen tuntia... Sen jälkee otan jäistä juotavaa, sidon huivin päähän, bikinit päälle ja painun partsille odottamaan arskaa :D

Tämä viikko onkin kulkenut niin kiireisesti, että nyt alkaa tuntua jo töissäkin siltä, että olen muiden joukossa oikea kalkkilaivan kapteeni! B-)



Väsymystä on ollut monella, enkä ihmettele. Eilen itsellänikin iski megaluokan uupumus töiden, siivoamisen, leipomisen ja vieraiden jälkeen. Mutta selkeästi väsymys on helpottanut, en ole myöskään viikkoon oksennellut! :D Tänään viikkoja tuli 12 täyteen.



Kyllä täytyy sanoa, että synnytyksen jälkeinen masennus on melko pelottava mörkö, varsinkin kun on kokemuksesta taipumusta masennukseen. Olen kuitenkin yrittänyt ajatella positiivisesti ja uskoa siihen, että riiittävä lähipiirin tuki ja kannustus, sekä miehen osallistuminen lapsen hoitoon ja huolehtminen omasta hyvinvoinnista auttaa vauvan syntymän jälkeenkin. Tämä alkuraskaus on kyllä sujunut erittäin hienosti ja positiivisesti! Kyseessähän on minun kohdallani esikoinen, joten jännitettävää on!



Muuten, miten ootta urheillut nyt alkuraskauden ajan? Itselläni meinasi vähetä totaalisesti kiireiden vuoksi, mutta nyt kaivoin kävelysauvat (kuulemma vahvistavat keskivartalon lihaksia) esiin. Heinäkuu olisi tarkoitus pyöräillä ainakin töistä pois 11 km. Pilateksessa ja bodybalancessa olen käynyt, vaikuttavat hyviltä ajatellen liikkuvuutta ja syviä lihaksia, poikittaista vatsalihasta ja lantionpohjanlihaksia!



Hyviä vinkkejä ja kokemuksia raskausajan urheilusta! Ulkoiletteko paljon?

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat