Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miksei lasten riehumista julksiella paikalla voi yhtään hillitä?

Vierailija

Matkustin tässä jokin aika sitten muutaman tunnin junamatkan, jonka ajan olin ajatellut levätä eli torkkua paikallani. Se olisi korjannut kivasti pitkän päiväni aiheuttamaa väsymystä ja univelkaa.



Vaunussa sattui olemaan suuri määrä lapsia perheineen, joista lähti myös suuri määrä meteliä. Lapset eivät ainoastaan kiipeilleet omalla paikallaan, vaan juoksentelivat pitkin käytävää, aukoivat taukoamatta hauskasti suhisevia sähköovia, kiljuivat ja rynkyttivät myös muiden matkustajien selkänojia. Vanhemmista kukaan ei erityisemmin kiinnittänyt lapsiinsa huomiota, saati että olisi komentanut heitä olemaan häiritsemättä muita.



Pitkälle matkalle olisi voinut varata lapselle jotain puuhaa tai luettavaa tai mennä ravintolavaunuun tai lasten leikkivaunuun. Ihmettelen vain moista kasvatusta, että halutaan vahvistaa 2-7-vuotiaille, että hän saa olla aina ja kaikkialla kuten parhaaksi näkee ja muut sopeutukoon.

Sivut

Kommentit (47)

Vierailija

On aivan käsittämätöntä piittaamattomuutta vanhemmilta antaa lasten juosta pitkin junaa. Kerrankin matkustin kahdeksan tuntia junassa ja satuin istumaan sen leikkipaikan alapuolella. Muutama lapsi juoksi tuntikausia pitkin käytävää, tuli vähän väliä alas jne. Muut matkustajat joutuivat huolehtimaan, ettei lapset esim. astu junasta pois, kun juna pysähtyi ja ovia auottiin. En nähnyt lasten vanhempia koko aikana, mutta lapsia kyllä ja heistä huolehtivia muita matkustajia. Samoin jotkut vanhemmat antavat lastensa sotkea paikat kokonaan esim. syöttämällä jatkuvasti jotain evästä. Sipsiä, keksejä ja mehua on sitten joka paikka täynnä.



Itsellänikin on kaksi vilkasta leikki-ikäistä poikaa ja heidän kanssa matkustaessani varaan aina paikan leikkinurkan läheltä ja istumapaikan myös toiselle lapselle (ns. perhelipullahan yksi lapsi matkustaa saa paikan maksavaa aikuista kohden). En salli missään tapauksessa lasten juosta käytävällä, kiipeillä istuimilla, rynkyttää selkänojia tms. Meillä syödään aina paikallaan tai ravintolavaunussa. Lapset ovat matkustelleet kanssamme pitkin maailmaa ja ovat erittäin tottuneita matkustamiseen eri kulkuvälineillä, joten ehkä sekin auttaa käytössääntöjen hallinassa.

Vierailija

Ei kai nyt vitsit lapset saa leikkimiseen käyttää välineinä muita ihmisiä, joista ottaa vauhtia hyppimiseen. Viimeistään tuossa vaiheessa olisin kyllä sanonut, että minulla on sentään oikeus matkustaa ilman että konkreettisesti kävellään ylitse. Ja kyllä on ollut suoraansanoen tyhmiä vanhempia! Etenkin kun aina ei tiedä muiden aikuisten reaktiosta, joten jollain voi todella mennä herne nenään kun joku tahmatassu ottaakin vauhtia jostain 1000 euron puvun verhoamasta polvesta!









Vierailija:

Lainaus:


Kieltämättä pinna oli vähän kireällä siinä vaiheesa kun puolen tusinan valittu joukko matkustajista keksivät ottaa penkkien käsinojista vauhtia ja hyppiä käsien varassa eteen päin aina seuraaville käsinojille. Joka 3:s sekuntti joku suhahti ohi ja joka 7:s sekuntti ohisuhahtaja otti tukea minun polvestani kun omat pienet kädet eivät riittäneet penkin käsinojan tasolle...



ap


Vierailija

Alankin käyttää tätä mahdollisuutta, vaikka ikävä kyllä sitten vien tarpeettomasti joltain allergigolta paikan. Tilanne kohdallani on vaan se, että olen viikossa 12-20 tuntia junassa, ja se on kyllä sellainen määrä, että se on voitava käyttää hyödyllisesti. Joskus on pakko tehdä töitä tai sitten vaan ihan nukkua, jos esim on kotona vasta klo 22 jälkeen ja seuraavana aamua sattuukin lähtö kuuden junalla.



Ap.

Vierailija

harmi ja vaikeuttaa tilannetta jos ei ole puuhavaunua, mutta ensisijainen ongelma on kuitenkin se, ettei lapsia komennettu / neuvottu käyttäytymään asianmukaisesti. Vanhemmat on monesti niin tottuneita itse siihen huutoon, että luulevat että se muillekin kylmiltään seuraan liittyville menee ihan siinä sivussa.



Sitä paitsi juna alkaa olla yhä useammalle ihmiselle työpaikka tai jokapäiväinen matkustuspaikka, joten jos joka päivä on pari tuntia junassa, todellakin haluaisi käyttää sen ajan muuhun kun ikkunasta katseluun.



Tein joku aika sitten vr:lle aloitteen, että joka junasta otettaisiin pari vaunua, joihin myytäisiin lippuja vain niille jotka nukkuvat tai lukevat, eli olisivat paikoillaan hiljaa. Muussa junassa saisi sitten olla vapaammin jos kerran on junassa huvimatkalla, esim isot seurueet saisivat puhua kovaäänisesti puolen vaunun yli jne, mikä todella häiritsee työntekoa. Ideani ei olisi vaatinut mitään lisäkustannuksia, paitsi lipunmyyntijärjestelmässä tällaisen valintamahdollisuuden huomiointia. Vr vastasi, että he jo kehittelevät tätä ideaa, ja sitä kokeillaan jossain ihmeen hiljaisen oloisella linjalla ehkä kerran päivässä, jolloin matkustajien erilaisuus metelin suhteen ei varmaan tule parhaiten esiin. Ihme vaan, ei ainakaan pääradalla ole tällaista vaunujakoa näkynyt, vaikka olisi ilmeisen tarpeen.

Vierailija

Olen sitä mieltä, että tämä maailma ja kaikki sen julkiset paikat eivät ole yksinomaan lapsiperheitä varten, vaan kaikki muutkin ihmiset on otettava huomioon. Tuntuu siltä, että Suomi on ainoa maa, jossa tällaiset alkeelliset käyttäytymissäännöt puuttuvat!

Vierailija

Lapset juoksivat ja kiljuivat käytävillä, pomppivat myös muiden matkustajien penkeillä, tarttuivat muihin matkustajiin ottaakseen tukea pomppimiseen, suunnittelivat junan ovien avaamista ym. Kyllä tuossa vanhemmat olisivat voineet vähän paremmin valvoa lapsiaan, jo heidän itsensäkin takia.



Ei kai kukaan junassa nuku yhtä syvästi kuin sängyssään, mutta ymmärsin että tämän tilanteen lasten meluaminen häiritsi myös niitä matkustajia, jotka eivät edes yrittäneet nukkua. Yritäpä lukea sanomalehteä, jos joku potkii koko ajan istuintasi niin että lehti heiluu.

Vierailija

Parin viimeisen viikon aikana olen törmännyt kaksi kertaa vastaaviin tilanteisiin.

Menimme lounasaikaan syömään ravintolaan. Seurueessamme oli viisi aikuista ja vuoden ikäinen poikani. Poju istui tyytyväisenä syöttötuolissa ja jutusteli mummolleen omalla vauvan kielellään, välillä jammaili tuolissaan ravintola musiikin tahtiin. Me saimme jutustella siinä sivussa ihan normaalilla äänellä, mielestäni emme olleet mitenkään äänekkäitä. Otimme vielä varulta pöydän sivummalta jotta emme varmasti häiritsisi ketään. Ravintolaan tuli kaksi rouva henkilöä, jotka tarjoilija ohjasi takanamme olevaan pöytään. Hetkisen kuluttua kuulimme toisen rouvista sanovan tarjoilijalle: Voisimmeko saada toisen pöydän, eihän tuon lapsen metelöinniltä kuule edes omaa ääntään! Poikani ei huutanut eikä kiukutellut millään tavalla, oli ihan tyytyväinen. Olin kyllä loukkaantunut ko. henkilön kommentista. Suvaitsemattomuutta sanoisin.



Toinen tapaus olikin sitten jo ihan omaa luokkaansa... Olimme mieheni kanssa ravintolassa illalla syömässä. Kummallakin juhlavaatteet päällä. Kello oli jo yli yhdeksän. Kaksi pojan viikaria, iältään ehkä neljän ja kuuden riehui pitkin ravintolaa. Konttasivat pöytien alla, repivät ihmisiä vaatteista. Juoksivat ympäri pöytiä. Istuivat muiden asiakkaiden pöytiin. Tarjoilija joutui useampaan kertaan käskemään poikia omaan pöytäänsä tai lapsille tarkoitettun leikkipaikkaan. Pojat kommentoivat tarjoilijalle tyyliin: Sinä et voi meitä käskeä, isi sanoi että me voimme mennä minne halutaan... Lopulta pojat menivät kiinteästi lattiassa olevan istuimen taakse, josta heitä oli mahdoton saada pois. Vanhempia ei koko aikana näkynyt missään. Loppujen lopuksi hovimestari pyysi perhettä poistumaan.



Lasten kanssa on oltava suvaitsevainen, ymmärtää että enää ei olla 1700-luvulla jolloin lapset istuivat hiljaa seinän vierellä kauniisti puettuina. Olisi kuitenkin hyvä jos vanhemmat opettaisivat lapsiaan käyttäytymään. Itselläni on kolme poikaa ja olen kyllä opettanut julkisella paikalla asianmukaisesti olemaan. On täysin asiatonta päästää lapset riehumaan ja häiritsemään muita asiakkaita oli sitten kyseessä kauppa, ravintola taikka juna. Vanhemmilla on velvollisuus katsoa lasten perään, jo lasten oman turvallisuudenkin takia. Ihmetellä täytyy, miten jotkut vanhemmat antavat lasten tehdä mitä vain, minua hävettäisi jos lapseni käyttäysivät ap:n tai omien kokemuksieni mukaisesti.

Vierailija

Kyseessä ei ollut mitään normaalia leikkimistä tai pitkästymistä vaan täysi riehunta päällä. Siis sellaista villiintymistä, johon juna ei ole oikea paikka. Vaunussa oli myös pari vanhempaa ihmistä, jotka eivät varmaan nauttineet matkaseurasta. Kello oli matkan aikana myös aika paljon yli tavanomaisen nukkumaanmenoajan leikki-ikäisillä.



Eikö vr:llä ole enää puuhauvaunuja??? Sen verran voin ilman muuta tehdä, että annan tästä asiakaspalautetta. Minulla ei ole mitään lapsia vastaan ja ymmärrän heidän eloisuutensa, ja juuri tämän takia puuhavaunu olisi hyvä paikka toteuttaa sitä.



Kuulin myös kun lapset kävivät vaunujen välikössä suunnittelemassa ulko-oven avaamista, mikä onneksi ei liikkuvassa junassa onnistu. Häiriön lisäksi oli useita tekijöitä, joissa olisi voinut satuttaa itsensä, mm. matkalaukkuhyllyille kiipeäminen.



terv Ap

Vierailija

Kerran oon tullu hillittömän työpäivän jälkeen Tampereelta stadiin täpötäydessä junassa, johon Toijalasta tuli äiti 5 lasen kanssa ja KELLÄÄN ei olut paikkalippua!!! Ei ees sillä äidillä vaikka yksi lapsista oli sellainen alle puolivuotias (= sylissä kanettava). Siinä se äiti sitten seisoi happamana käytävällä kun EI OLLUT VIEREKKÄISIÄ ISTUINPAIKKOJA HÄNEN PERHEELLEEN!!! Voi pyhä yksikertaisuus, sanon minä. No sitten penskat hajasijoitettiin kuka minnekin (taisivat mahtua siihen samaan vaunuun kuitenkin?) ja siinä sitten katseltiin kun äidin silmiltä suojassa tapahtui pikkusen kaikenlaista: mehua kaadettiin (ei siis vahingossa, vaan ihan tarkoituksella) penkkiin, purkat liimattiin selkänojiin yms. hauskaa.





Ja kyllä, mulla on itselläni lapsia, mutta mieleeni ei todellakaan tullut, että oisin anatanut oman maksamani paikan jollekin eukolle joka haluaa säästää 20mk/ penkki!

Vierailija

Aikuiset matkustajat saavat olla kuten haluavat, vaikka nukkua matkansa, lapset sopeutukoot.



Vierailija:

Lainaus:


Ihmettelen vain moista kasvatusta, että halutaan vahvistaa 2-7-vuotiaille, että hän saa olla aina ja kaikkialla kuten parhaaksi näkee ja muut sopeutukoon.




Vierailija

viihdykettä olisi varmaan ihan ilolla seurannut lasten puuhailua ja vipeltämistä. Mut ei varmaan sellainen joka haluaa nukkua ja joutuu heräämään seuraavana aamuna siihen aikaan kun nää lapset kotiäitinensä vielä nukkuu.

Vierailija

Mä olen periaatteessa alkuperäisen kanssa ihan samoilla linjoilla. Omassa perheessäni lapset kasvatettiin _todella_ kovassa kurissa ja ihan yhtä tiukkaa linjaa en aiokaan omien lasteni kohdalla toteuttaa, mutta peruskäytössäännöt on toki opittava, ja sellaisista on ap:n kuvailemassa tilanteessakin kyse. Mutta. Muistan erään oman reissumme, joka alkoi aamulla viiden kieppeillä ja päättyi noin kahdeksalta illalla (sisälsi ulkomaan lentoja) ja joka oli siis vilkkalle 2-vuotiaallemme rankka kokemus. Matkan aikana hän käyttäytyi todella huonosti: heitteli ruokaa lattialle, venkoili penkissä, juoksenteli parin penkkirivin väliä eikä mikään ehdottamamme rauhallisempi tekeminen hänelle kelvannut. Päiväunet eivät tietenkään maittaneet normaaliin aikaan, minkä seurauksena meno vain yltyi. Lopulta jouduin sitomaan hänet vöillä kiinni penkkiin, mihin hän sitten simahti alta aikayksikön. Unet kestivät kuitenkin selvästi normaalia vähemmän eli unet rauhoittivat tilannetta vain hieman. Jos lapsi on nukkunut unensa, hän tottelee kohtalaisen hyvin, mutta tämä matka oli siis melkein painajaista. Ap:n mukaan myös junamatka taitettiin pienten lasten normaalin nukkumaanmenoajan jälkeen, joten voin kokemuksesta sanoa, että silloin lasten kontrollointi voi hyvistä yrityksistä huolimatta olla enempi vähempi mahdotonta.



Ikävää, että lapsimatkustajat huomioidaan eri kulkuvälineissä niin huonosti. Itse olisin varmasti lähtenyt etsimään rauhallisempaa paikkaa sekä tehnyt VR:lle huomautuksen asiasta, jos puuhavaunuja todella on entisestä vähennetty.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat