Adoption reunaehdot?

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

Meillä on kolme pientä lasta. Haluamme vielä yhden biologisen lapsen, mutta sen jälkeen olemme harkinneet adoptiota.



Muutama kysymys on noussut esiin, joihin etsin vastausta:



Onko adoptiovanhemmille ikäkattoa?

Onko biologisten lasten määrällä merkitystä?

Toivoisin erityislasta jolla olisi sama diagnoosi kuin kuopuksellamme, miten tällainen toive huomioidaan?



Kommentit (8)

Vierailija


Meidän kuopus on lyhytkasvuinen, ts diagnoosi on helppo tehdä heti syntymähetkellä, kuten meillä, tai viimeistään kun kasvu jää selkeästi ikätovereista. Näitä lapsia syntyy vain yksi tai kaksi vuodessa Suomessa ja kautta maailman yhtä harvoin eli noin 1: 40 000.



Hän on siis hyvin terve muuten paitsi että ulkomuoto poikkeaa totutusta. Aikuisena on lähinnä vain ulottuvuus ja uskottavuus ongelma.



Olen jo kuullutkin että mm. Intiasta olisi mahdollista löytää tällainen lapsi, mm. yksi 12 vuotias olisi tarjolla ja harmittaa niin ettemme ole vielä valmiita vastaanottamaan häntä. Tietysti jos sattuisi että lapsi löytyisi peräti suomesta, niin olisihan se tietysti ensisijainen vaihtoehto. Vaikea kuitenkaan uskoa että Suomessa 2000-luvulla " hylättäisiin" lasta vain tämän diagnoosin perusteella.



Kiitokset ajatuksista ja jos tulee vielä jotain mieleen etenkin näistä erityislapsista, niin olen pelkkänä " korvana" !

Vierailija

Hei Elina,



viestistäsi 12-vuotiaasta intialaislapsesta tuli mieleen, että olethan selvillä siitä, että adoptiolapsi tulee aina perheen nuorimmaiseksi? Poikkeukset ovat harvinaisia, ja silloin on kysymys yleensä siitä, että perheessä on jo ennestään adoptoitavan lapsen biologisia sisaruksia.

Vierailija

Erityistarpeisten lasten vanhemmiksi halukkaille on kyllä kysyntää. Näin äkkiseltään tuntuisi, että teidän kannattaisi ehkä ottaa yhteyttä Interpediaan ja kysäistä heidän Kiinan erityislapsiohjelmastaan. Biolastenne määrä ei haittaa Kiinaa, ja sieltä tulevilla lapsilla on hyvin monenlaisia erityistarpeita. Adoptiovastaava osaisi luultavasti antaa jonkinsuuntaisen veikkauksen siitä, löytyisikö samaa diagnoosia kuin teidän kuopuksellanne.

Vierailija

http://www.ampiaisakka.com/adoptio_faq.htm



Onko adoptiovanhemmille ikäkattoa?

- Lapsen ja vanhemman ikäeron ei tulisi ylittää 45 vuotta (joissain tapauksissa 40 vuotta).



Onko biologisten lasten määrällä merkitystä?

- Riippuu kohdemaasta. Kotimainen adoptio ei tule kyseeseen biolapsellisille. Jotkut kohdemaat karsiutuvat pois. Kaikissa maissa sillä ei ole väliä.



Toivoisin erityislasta jolla olisi sama diagnoosi kuin kuopuksellamme, miten tällainen toive huomioidaan?

- Riippuu jälleen kohdemaasta. Neuvonnassa puhutaan erityistarvelapsen adoptoimisen erityispiirteistä, ja kun tulee aika lähettää hakemus kohdemaahan, siihen kirjataan toiveitanne lapsen suhteen; se on oikea paikka ilmaista tämäkin toive.

Vierailija

jos yksikin lapsistanne on häntä nuorempi.



Kuten joku jo edellä totesi, niin adoptiolapsi tulee käytännössä aina perheen nuorimmaksi lapseksi, jotta taataan hänen saavan ainakin alkuun riittävästi erityishuomiota. Vanhimman " leikkikaveriksi" tai " kohtalotoveriksi" adoptiolasta ei siis voi ottaa. Ja jos siis aiotte hankkia vielä yhden biolapsen ennen adoptiota, niin tuleva adoptiolapsenne ei siis voi olla vielä syntynyt.



Poikkeuksia tästä periaatteesta tiedän tehdyn ainoastaan biologisten sisarusten kohdalla. Voihan kuvitella, että erityislasten adopitovanhemmista olisi niin huutava pula, että tästäkin säännöstä suostuttaisiin tinkimään.



Toisaalta ajatus siitä, että ottaisitte vanhimman lapsenne ikäisen adoptiolaksen ainoastaan hänen vertaistuekseen saattaa kuulostaa jostakusta kovinkin julmalta ja harkitsemattomalta syyltä hankkia lapsi, oli todellinen motiivinne mitä tahansa. Adoptiolapsi tarvitsee varsinkin alussa nimenomaan huomattavan paljon erityishuomiota ja yksilöllistä aikaa, isomman lapsen sopeutuminen voi olla vaikeaa, kieli voi tuottaa ongelmia jne. Poikkeavan ulkonäön, kielitaidottomuuden ja erityistarpeen vuoksi hän on erittäin potentiaalinen kiusattava. Jos hän sitten sen lisäksi kuvittelee vielä edes pienen hetken, että hänet onkin otettu jonkun muun kuin hänen itsensä takia, niin teillä voi olla kovin kivikkoinen tie edessä.

Vierailija

Heissan!

meillä itellämme on kolmas biolapsi tulossa, ja kun interpedialta kysyin mahdollisuuksiamme adoptioon seuraavan/seuraavien kohdalla, niin sieltä kerrottiin esim Kiinan hyväksyvän vielä 3 lapsiset perheet, mutta sitä suurempien lapsilukujen suhteen ollaan jo penseitä. (ei ymmärretä/ halutaan erittäin hyvät perustelut jne -en kyllä tiedä mikä olisi sitten se " erittäin hyvä perustelu" ?)

En tiedä, voihan olla että kriteerit ovat erilaiset erityislasten kohdalla? Kannattaa varmasti olla suoraan yhteydessä interpediaan, kuten joku jo ehdottikin, sillä tietävät parhaiten.

Vierailija

Meillä on 4 lasta ja soittaessani interpediaan ja pelaan molemmissa kerrottiin Kiinan olevan mahdollinen, interpedian kontakteista myös Etiopia sopisi. Mutta mahtaako olla kovin paljon vaikeampaa, kun on jo 4 lasta? Arastelen aloittaa koko prosessia, kun epävarmuus vaivaa. Verkkiksellä joku kertoi olleensa vuoden neuvonnassa, sitten yhtäkkiä sosiaalitäti ei puoltanutkaan adoptiota, mikä yllätti parin täysin. Siis mitä jos meillekin kävisi näin, ensin lapsiluku sopii ja sitten yhtäkkiä ei sopisikaan...

Mitä ovatkaan ne erityisen hyvät perustelut? Voiko ihan tavallinen ihminen täyttää nämä vaatimukset? Kun vielä mieskin on paljon pois kotoa töissä ja kokouksissa, mahtaako tämänkin perheen adoptiohaave hautautua...Vaikka itse uskon, että me olisimme hyvä perhe adoptoimaan, miten ihmeessä saan muut vakuuttuneiksi asiasta? Vaikka toisaalta, onhan minulla ihana perhe jo nyt. Silti uskon, että rakkautta riittäisi vielä uudellekin lapselle.

Vierailija


...riippuu tietysti paljon diagnoosista, mutta muutamia asioita jotka tulevat mieleen:



- Missä iässä kyseisen erityistarpeen diagnoosi tehdään? Diagnoosi-ikää nuorempaa lastahan ette voi saada, jos tietyn diagnoosin omaavan erityislapsen haluatte.

- Monissa adoptiomaissa diagnosointikeinot ja hoitokeinot eri sairauksiin ovat kovin erilaisia kuin Suomessa - tehdyt diagnoosit eivät välttämättä pidä paikkaansa ja kaikkea ei välttämättä ole diagnosoitu, hoidon kanssa voi olla vähän niin ja näin...

- Voisitteko harkita kotimaisen lapsen sijaisvanhemmuutta? Riippuu taas kovasti diagnoosista, mutta erityislasten sijaisvanhemmista lienee huutava pula. Adoptoitavaksi näitä lapsia ei kuitenkaan välttämättä ole tarjolla (vaikka isomman erityislapsen adoptiovanhemmiksi voisitte Suomessa kelvatakin, vaikkei teille tervettä vauvaa annettaisikaan).

- Erityistarpeisia lapsia huolivat vanhemmat ovat periaatteessa erittäin tervetulleita adoptiotaipaleelle. Jos kuitenkin on kovin tarkkoja ehtoja erityistarpeen laadusta, niin voi olla ettei juuri sellaisia lapsia ole välttämättä heti tarjolla. Toisaalta jos teillä on jo kokemusta ko. asiasta, niin lienette aika " vahvoilla" sellaisen lapsen adoptioon, jos lapsi vain jostain löytyy...

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat