Onko ketään muuta, jolla on työkavereina vain miehiä?Miten pärjäilette?

Vierailija

Minä olen täällä 10 miehen kanssa. Mukavia miehiä he ovat, kohtelevat minua kunnioittaen ja työssä merkitsee kaikilla osaaminen, ei sukupuoli. Eli itse työntekoon miesten kanssa olen tyytyväinen, mutta se kaikkii muu.........



Tauoilla on ankeaa. Miksi ihmeessä miehet eivät voi ruokatunnillakaan puhua mistään muusta kuin työstä, tai korkeintaan autoista ja tietokoneista?! Täältä puuttuu sellainen IHMISESTÄ kiinnostumisen ilmapiiri. Sellainen, jossa kysyttäisin "mitä Sinulle kuuluu?" Olen tällaisia kysymyksiä koettanut itse heitellä ilmaan, mutta ne kuitataan suht nopeasti ja sitten siirrytään puhumaan bensan hinnasta.



Joo joo, on minulla ystäviä työpaikan ulkopuolellakin, mutta silti.

Kommentit (15)

Vierailija

vain satunnaisia naisia joukossa. Yksi pomoni on ollut nainen ja hän lirkutteli kuulumisia ja tuntemisia....miten ärsyttävää.

Miesten kanssa kyllä puhutaan tunteista...yleensä kahden kesken. Mitä vanhempia miehet ovat sitä enemmän he puhuvat tunteista, kokemukseni mukaan. Mutta minun työkaverit ja alaiset ovatkin olleet pääasiassa 50+ ikäisiä miehiä, mutta ihan viime aikoina vasta alle 30 v.

Minusta työssä ei kyllä tarvitse tunteitä pahemmin eritellä ellei jollakin ole kauhean huono-olo ja se olo johtuu nimenomaan työstä.

Vierailija

Vai oletko vain odottanut, että joku kysyisi? Kun kerrot, että projekti on kusessa ja sinua vituttaa, niin kukaan ei kommentoi mitenkään? Tuosta minulla ei kyllä omassa työpaikassani ollut kokemusta, vaan yleensä tunteita tuuletettiin puolin ja toisin, kun hommat mättivät. Toki ei aina esimerkillisesti omia tunteita ilmaisten ("minusta tuntuu ikävältä, kun asiakas ei ollut tyytyväinen tähän projektin osaan") vaan ihan perinteisesti haukkuen asiakkaat, pomot, koneet, viranomaiset, työtilojen ilmanvaihdon ja edellisen kesän säätilamn ja muut asiaan enemmän tai vähemmän vaikuttaneet tai vaikuttamatta jättäneet tekijät.



Lainaus:

miltä esim. johonkin projektiin liittyvät ongelmat TUNTUVAT. Totta kai pääpaino on ja pitääkin olla asiakeskeisyyssä, ettei jäädä jauhamaan ns. turhia. Mutta ellen saa kertoa tunteistani jollekin ihmiselle, niin sitten haudon niitä sisälläni, itken salaa vessassa ja pari viikkoa myöhemmin saatan räjähtää jonkin mitättömän syyn takia.



ap

Vierailija

Lainaus:


Jonkunverran varmaan vaikuttaa sekin, millainen nainen olet? Hölösuu, tiede-ihminen, pomo, tyrkky tms




Olen suht rauhallinen, huumorintajuinen, naisellinen mutta en kuitenkaan jää miesten jalkoihin. Verbaalista tykitystä piisaa tarvittaessa. :)



ap

Vierailija

Kokemukseni olivat ap:n kaltaisia. Metsästystä, dokaamista, autot, julkkisnaiset, siinä keskustelujen aihepiirit suurinpiirtein. Kahdenkesken saattoi joku avautuakin, sitten olin itse aivan äimänä, mitä se ny mulle tulee...

Vierailija

miltä esim. johonkin projektiin liittyvät ongelmat TUNTUVAT. Totta kai pääpaino on ja pitääkin olla asiakeskeisyyssä, ettei jäädä jauhamaan ns. turhia. Mutta ellen saa kertoa tunteistani jollekin ihmiselle, niin sitten haudon niitä sisälläni, itken salaa vessassa ja pari viikkoa myöhemmin saatan räjähtää jonkin mitättömän syyn takia.



Tämä on siis minun näkökulmani - tiedän, että ihmiset ovat erilaisia.



En tietenkään vaadi työkavereita kertomaan kaikkea yksityiselämästään, mutta ihmisestä voi olla kiinnostunut yleisemmälläkin tasolla. Joku kehotti minua sopeutumaan miesten kommunikaatiotapaan: voi kuule, kun sitähän tässä on kovasti tehty viimeiset pari vuotta. Olen ollut niin hyvää jätkää ja koettanut keksiä jotain sanottavaa autoista. Olisi vain kiva, että edes joskus touhu olisi vähän toisenlaista.



ap

Vierailija

Tällä hetkellä meitä on minä + 5 miestä. Hyvin menee, voidaan jutella monenlaisista asioista ja hurtti huumori kukoistaa. Jutut ei tosiaankaan rajoitu vain työasioihin, vaan paljon puhutaan vapaa-ajan jutuista, perhe-elämästä, sinkut kertoo omista kuvioistaan jne.



Monivuotisen kokemukseni perusteella voin sanoa, että nykyajan nuoret miehet on melko avoimia ja tuntevia tyyppejä, ottavat kantaa, pohtivat ja ihmettelevät.



Työskentelen luovalla alalla, markkinoinnin parissa.

Vierailija

"Mitä Sinulle kuuluu?" on suurin piirtein huonoin mahdollinen aloitus monien miesten kanssa. Edellinen työpaikkani oli hyvin miesvaltainen, 2 naista, kolmisenkymmentä miestä ja aika samoja latuja meidänkin kahvipöytäkeskustelut menivät suurimman osan aikaa. Tosin paljon puhuttiin myös ajankohtaisista asioista ja urheilusta ja viihteestä. Human interest-osuudet tulevat usein miesten puheissa esiin sivulauseissa ja vihjauksinakin. Esimerkkinä entinen työkaveri, joka kertoi lähestyvästä perheelisäyksestä aloittamalla keskustelun sillä, että autokin pitäisi vaihtaa, kun silloisessa oli niin huonosti tilaa etu- ja takapenkin välissä.



Et voi pakottaa työtovereitasi kommunikoimaan sinun tavallasi, vaan sinun pitää opetella ymmärtämään heidän tapaansa kommunikoida. Jos taas edes sivulauseissa ei puhuta muusta kuin työstä ja koneista, se kertonee siitä, että työtoverisi eivät luota toisiinsa ja sinuun tarpeeksi puhuakseen muusta. Sitäkään ei voi pakottaa. Yritä tuoda keskusteluun sinua kiinnostavia aiheita, jotka voisivat kiinnostaa muitakin, mutta älä tosiaankaan kysele "mitä Sinulle kuuluu?" tai odota välitöntä uskoutumista yksityisasioista, vaan anna taukokeskustelun kulkea yleisellä tasolla, jos se on muista miellyttävämpää.

Vierailija

Aika paljon vaikuttaa, millaisessa paikassa olet töissä.

Esim uusmedia-alalla olen ollut miesvaltaisessa paikassa (siis ainoana naisena) ja kovastipaljon on juteltu.

Vierailija

Ja sanottakoon parin työkaverin kunniaksi, että kahdestaan jutellessa puheenaiheet ovat jo paljon laajemmat ja voidaan jopa puhua siitä, miltä tuntuu. Toiselle näistä työkavereista jopa itkin kerran työmurheitani ja hän oli hyvinkin empaattinen.



Mutta nämä jutut ovat poikkeuksia.......



ap

Vierailija

...että miesten tapa puhua on kovin erilainen kuin naisten. Kun nainen menee ja kysyy "mitä sulle kuuluu tänään?", mies menee vaivaantuneeksi tai lyö asian leikiksi. Kun sitten taas mies aloittaa keskustelun "oli taas tänään kallista bensaa prkle", nainen ei osaa sanoa mitään (koska odotti jotain kivempaa puheenaihetta).

En ole mikään guru tai opiskellut edes asiaa, mutta asuin kahden veljen ja vanhanaikaisen isän kanssa. Koulussa kaverini olivat poikia jne. Vuosien aikana tuli huomattua, että kyllä miespuolinenkin voi olla kiinnostunut ja halukas puhumaan tunteistaan, mutta tekevät sen ikäänkuin "ohimennen". Esim. jos puhuu miehen kanssa siitä bensan hinnasta, voi kysyä "niin eikös se sun auto ollut just korjattavana muuten", kuunnella vastauksen ("joo, saatiin se toissapäivänä vihdoinkin"), ja jatkaa aihetta "taisin nähdäkin eilen vaimosi paikassa x sillä sun bemarilla, mitäs hänelle kuuluu?". Kuulostaa varmaan tosi tyhmältä mutta johdattelemalla melkein mies kuin mies saa "tekosyyn" avautua.



Ystäväpiirissä olen törmännyt (nuori kun vielä olen) siihen, että mesessä hyväkin kaveri saattaa aloittaa keskustelun laittamalla linkin johonkin videoon/peliin. Naispuoliset kun tuppaavat moikkaamaan usein ensin...;) Noh, tuo linkki on usein avaus keskustelulle siinä missä naiset vaihtavat tervehdyksensä.

Vierailija

Lainaus:

Vai oletko vain odottanut, että joku kysyisi? Kun kerrot, että projekti on kusessa ja sinua vituttaa, niin kukaan ei kommentoi mitenkään?




ja silloinkin julkisessa tilanteessa, jossa ei voi oikein muuta kuin heittää jotain yleisluontoista. Ongelma on ehkä siinä, etten tiedä kenelle puhuisin "luottamuksella niitä näitä" - eli että saisin kertoa aidoista tunteistani ilman, että kuitenkaan kyseessä on jokin hirveän syvällinen kriisi. Kun sellaisesta ei kuitenkaan ole kyse, vaan ihan arkisesta ajatusten tuulettamisesta. Tähän kun ainoa konsti täällä tuntuu olevan läpän heitto - ei varsinainen kenenkään haukkuminen. Eikä minuakaan kiinnosta ketään haukkua, vaikka myönnän että pari kertaa on tullut räjähdettyä ärräpäiden saattelemana.



Tästä syystä yritykseni sanoa jotain tunteistani otetaan helposti läppänä, johon vastataan samalla mitalla. Tosiaan yksi työkaveri on tästä poikkeus, mutta hän ei olekaan mitenkään tyypillinen mies ja toisekseen hän on paikalla vain harvoin, joten...





ap

Vierailija

jotka puhuvat etupäässä kalastuksesta johon en osaa sitten mitään sanoa... Olen varmaan niitten mielestä hiljainen kun en paljon työasioita kummempia puhu. Joskus olen yrittänyt mutta turhaan.

Vierailija

Mieheni on it-alalla, ja heillä on muistaakseni yksi nainen joukossa.

Yleisesti hänen juttujaan kuunnellessa taitaa tosiaan olla niin että pääasiassa puhutaan remppaamisesta, autoista, prätkistä tai sitten niistä *ah* niin rakkaista tietokoneista.



Onhan se tietyllä tavalla varmaan kurjaa jos ei tutustu helposti ns. henkilökohtaisella tasolla työkavereihinsa.

Asiaa tietty "pahentaa" vielä se, että käytetään paljon konsultteja, joten vaihtuvuuttakin on.



Jonkunverran varmaan vaikuttaa sekin, millainen nainen olet? Hölösuu, tiede-ihminen, pomo, tyrkky tms

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat