Mitä ajatuksia etä-äiti sinussa herättää?

Vierailija

Voisitko itse olla etä-äiti eron sattuessa? Entä jos oikeudessa lapset määrättäisiin isälle? Taistelisitko?

Kommentit (15)

Vierailija

ja minusta voi vielä tullakin, koska saatan joutua siirtymään väliaikaisesti toiselle paikkakunnalle töihin, mutta lasten koulunkäyntiä ja miehen työtä ei olisi mitään mieltä siirtää samalla.



Eron sattuessa poikien jääminen isän luo olisi todennäköisesti viisasta koska 1) saisivat sitä paljon puhuttua miehen roolia 2) miehelläni on paljon minua parempi tukiverkosto lasten hoitoon (omat vanhempani ovat vielä töissä joten eivät voi auttaa) 3) mulla on todellakin tuo liikkuva työ jossa joutuu olemaan välillä ulkomaillakin 4)miehellä on paljon parempi varallisuus kuin minulla joten lasten ei tarvitsisi kokea vanhemman stressiä vuokranmaksusta tai luopua harrasteista tms. 5) meidän nykyinen asunto on tosin yhteinen, mutta vain miehellä olisi varaa lunastaa se itselleen.

Vierailija

Mistä olet saanut päähäsi että etä-äidit ovat luopuneet lapsistaan? Oletko samaa mieltä myös etä-isistä, että he ovat luopuneet lapsistaan?

Vierailija

Esimerkiksi äiti on muuttamassa toiselle paikkakunnalle työn vuoksi. Isä on yhtä hyvä huoltaja lapsille kuin äitikin eli on osallistunut lasten hoitoon ja kasvatukseen jo ennen eroa. Isä jäisi samaan asuntoon kuin ennen eroa eli lasten elämä muuttuisi vaan siten ettei äiti olisi päivittäin läsnä. Lapset itse haluaisivat säilyttää tutun ympäristönsä.

Minusta ko. tapauksessa äiti olisi tosi julma riistäessään oman etunsa vuosi tutut ympyrät lapsilta!

Etä-äitiys herättää minussa siis kysymyksen: miksi on tultu tähän lopputulokseen? Onko kyseessä lasten vai aikuisten etu?

Vierailija

on uusioperhe, edellisestä liitosta 9-vuotias poika joka asuu luonamme ja kaksi yhteistä, esikoiseni tapaa isää parin vkn välein. Nyt isä ja hänen uusi perheensä ovat ostaneet ison omakotitalon, enkä yhtään ihmettele että isä kohta ehdottaisi että jos poika voisi muuttaa heidän kotiinsa kun on tilaa enemmän (meillä 80m2 ja 5hlö).



Tämä tilanne mietityttää minua, enkä todellakaan osaa sanoa, että pystyisinkö olemaan etä-äitinä. Luultavasti taistelisin vastaan, en kyllä tiedä mitä oikeus sanoisi tai että voisiko oikeus olla isän puolella asunnon koon perusteella???



Vierailija

tajuaisinkohan sitä itse, että ymmärtäisin silloin olla vaatimatta lapsia itselleni. Jos nyt meillä ero tulisi niin totta hemmetissä vaatisin lapsia itselleni jo isän liikkuvan työnkin takia!! Mutta en yrittäisikään riistää lapsiltani oikeutta myös isään. Lähinnä minua ärsyttävät sellaiset äidit jotka eron sattuessa taistelevat kynsin hampain etteivät lapset näkisi isäänsä. Katkerat ämmät, sanon mä! T.2

Vierailija

Asutteko isän kanssa kaukana toisistanne? Yksi vaihtoehto olisivat laajat tapaamiset, toinen voisi olla vuoroasuminen (esim. viikko-viikko). Tuon ikäinen lapsi tottuisi siihenkin varmaan hyvin, ja olisi toisaalta riittävän ikäinen, ettei esim. ikävöisi ym.



Koita miettiä, mikä olisi nimenomaan lapsen etu - eikö se olisi se, että lapsi näkee mahdollisimman paljon molempia vanhempiaan. Jos koitat kahlita lasta nyt, hän saattaa muutaman vuoden päästä lähteä totaalisesti, jo 12-vuotiasta lasta kuunnellaan oikeudessa näissä asioissa eikä sen ikäisiä pakoteta enää esim. tapaamisillekaan. Eikö itselläsikin olisi helpompaa, jos välillä saisit olla pienemmän katraan kanssa, entäs nykyinen miehesi? Miten hän suhtautuu asiaan?

Vierailija

Eli usein on tapauksia, joissa eron sattuessa lasten on todellakin paras olla isänsä luona. Itse kyllä taistelisin lapsistani eron sattuessa, mutta uskonkin että en ole koskaan siinä tilassa ettei lasten olisi hyvä olla kanssani. (Mutta eihän sitä tiedä, jos vaikka joskus pimahtaa..)

Vierailija

tärkeintä on lapsen etu ja se että hän voi säilyttää kiinteät suhteet molempiin vanhempiin eron tapahtuessa (jos molemmat vanhemmat ovat kykeneviä huolehtimaan lapsesta). Erityisesti pojille on useiden tutkimusten mukaan tärkeää, että säilyy suhde omaan isään läheisenä. Kannatan jaettua vanhemmuutta, jossa lapset tapaavat säännöllisesti ja usein molempia vanhempiaan. Usein riitatilanteissa aletaan taistelemaan lasten tapaamisista. Tämä on erityisen vahingollista LAPSILLE. Siksi etä-äitiys tai isyys voi olla lasten kannalta jopa viisas ratkaisu eromyllerryksen keskellä. " Viisas antaa periksi" näissä tilanteissa, mutta kuitenkin ylläpitää suhdettaan lapseen mahdollisimman paljon!

Vierailija

Tuo asenne " en kyllä lapsistani luopuisi" kuvastaa hyvin asennetta, joka useilla äideillä on: äiti omistaa lapset ja ne kuuluvat eron jälkeen äidille. Olen itse uusperheellinen, mieheni on etäisä. Mieheni erotessa ex-vaimo uhkasi taistella lapsista viimeiseen asti, jos ei niitä suosiolla saa. Mies sanoi, ettei halunnut lasten vuoksi moista taistelua, vaan suostui suosiolla jäämään taka-alalle, lasten parhaaksi.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat