Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Mielenkiintoinen juttu tänä päivän Hesarissa helsinkiläisten ostovoimasta.

Vierailija

Sori, jos asiaa on jo puitu. En millään jaksa selata sivuja niin paljon taaksepäin.



Musta oli tosi mielenkiintoista ja yllättävääkin lukea, että esim. Konalan ja Paloheinän asukkailla on enemmän ostovoimaa (suhteutettuna verotulot ja asunnon hinnat) kuin esim. Kruununhaan ja Töölön asukkailla.



Me asutaan itse Ullanlinnassa (jossa oli ylivoimaisesti korkein ostovoima, seuraavat oli Kuusisaari-Lehtisaari ja Eira) vuokralla ja ollaan varmaan tämän alueen köyhimmät ihmiset =) Mikäs teillä muilla on tilanne? Siis missä asutte ja kuulutteko tohon Hesarin mainitsemaan keskivertoporukkaan ostovoiman suhteen?

Kommentit (9)

Vierailija

Vierailija:

Lainaus:


Eli aivan kuten viitonen (?) sanoi. Ei se neliöhinta suhteutettuna tuloihin kerro ostovoimasta mitään jos asunto on velaton ja/tai siinä on asuttu jo pitempään.




Vierailija

Vierailija:

Lainaus:


Musta oli tosi mielenkiintoista ja yllättävääkin lukea, että esim. Konalan ja Paloheinän asukkailla on enemmän ostovoimaa (suhteutettuna verotulot ja asunnon hinnat) kuin esim. Kruununhaan ja Töölön asukkailla.




...että sen jälkeen kun asunto on velaton niin ei alueen hintatasolla ole enää mitään merkitystä ostovoiman kanssa. Se ostohinta on uponnutta kustannusta eikä vaikuta tippaakaan nykyiseen ostovoimaan. Useilla ns. paremmilla alueilla asuvilla on alunalkaenkin ollut enemmän rahaa hassata asuntoon eikä heillä ole isompia lainoja kuin ns. huonommilla alueilla asuvilla. Näin ollen heillä ei mene nykyiseen asuinkustannukseen yhtään sen enemmän rahaa kuin jollain halvemmalla alueella asuvallakaan.



Ajatellaan vaikka näin:



Henkilö A. Asuu Töölössö 4000e/neliö maksavassa asunnossa. Asunto on velaton. Hän on maksanut sen edellisen 10v palkasta säästämällä rahalla (kaikki ylitsejäänyt). Yhtiövastike on 200e/kk. Hänen palkkansa on 4500e/kk - se on ollut sitä jo em. 10v ajan.



Henkilö B. Asuu Jakomäessä 1750e/neliö maksavassa asunnossa. Asunto on velaton. Hän on maksanut sen edellisen 10v palkasta säästämällä rahalla (kaikki ylitsejäänyt). Yhtiövastike on 200e/kk. Hänen palkkansa on 1700e/kk - se on ollut sitä jo em. 10v ajan.



Kummalla on enemmän ostovoimaa???



Niin kauan kun asunto on velaton tai sitä ei ole joutunut juuri ostamaan (asunto on hankittu jo vuosikausia sitten) ei asunnon neliöhinnalla ole tippaakaan väliä ostovoiman kannalta.

Vierailija

Ja kaikki henkilökohtaisesti vuosien varrella tuntemani itähelsinkiläiset ovat olleet kyllä varsin ostovoimaista porukkaa : ) Autot ovat uudet/melko uudet, on kesämökkiä ja omaistusasunhtoa, lomaillaan kotimaassa ja ulkomailla jne. Oli kiva lukea ihan tutkimus samasta asiasta jonka olen tiennyt jo vuosia; suuri osa itähelsinkiläisistä on tavallisia keskiluokkaisia ihmisiä.

Vierailija

Minusta koko juttu oli enemmän tai vähemmän huuhaata (kuten jo tuon artikkelin vieressä ollut kirjoituskin antoi ymmärtää). Miksikö? No siksi että:



- tutkimuksessa oli otettu huomioon vain asuinalueen TÄMÄN HETKEN hinnat. Vaan esim. me ostimme asuntomme kun meidän alueen hintataso oli 2750e/neliö ---> nykyisin hintataso on 4500e/neliö (2v aikana noussut). Eli meidän ostovoimaamme ei vaikuta pätkääkään se että hintataso on nyt noussut. Ostovoimamme on ihan sama kuin silloinkin kun hintataso oli alhaisempi. Ei meitä haittaa se että alueen yleinen hintataso on noussut. Me maksoimme sen mitä maksoimme. Piste. Aika monella muullakin on näin.



- tutkimuksessa oletetaan että kaikki maksavat yhä asunnostaan kustannuyksena sen neliöhinnan verran joka alueella on nykyisin. Jos on ostanut asunnon ilman velkaa (tai maksanut velan jo pois) niin ei sillä neliöhinnalla ole enää mitään väliä - millä on väliä on YHTIÖVASTIKKEEN MÄÄRÄ. Sillä ei taas ole mitään tekemistä asuinalueen kanssa. Itse asiassa esim. Töölön asunnoissa on huomattavan halvat vastikkeet kun asuintaloissa on paljon liiketiloja verrattuna esim. jonkun lähiön vastikemääriin.



jne jne.



Mietinpä vaan ketä varten ja miksi tuollainen tutkimus on tehty? Siksikö että saataisiin populaa muuttamaan lähiöihin???

Vierailija

En kirjoituksessani maininnut sitä asiaa, joka Hesarissa luki, että selvitys koski tosiaan niitä ihmisiä, jotka oli ostanut asunnon viimeisten 5-10 vuoden aikana ja lyhensi niistä edelleen lainaa, niin kuin yksi vastaaja (en muista numeroa) totesi. Mutta edelleen mielenkiintoinen selvitys, vaikkakin aika puutteellinen. Just noiden Krunikan yms. kohdalla.



Ja siitä Ullanlinnasta. Tiedän, että se on oma alueensa, mutta sitä ei mun mielestä tossa mainittu, joten oletan, että se laskettiin tossa jutussa samaksi alueeksi Kaivopuiston tai Eiran kanssa. En sitten tiedä, kumman. Mutta jännä juttu, että jutussa oli kuitenkin eroteltu esim. Pakila, Itä-Pakila ja Länsi-Pakila.

Vierailija

" Rautalankamallilla tehty selvitys ei silti ole aivan vedenpitävä.

Siinä ei ole otettu huomioon esimerkiksi vuokralla asuvia, asuntojen neliömääriä tai perheiden kokoja. Listaa tutkiessa on myös muistettava että korkeat neliöhinnat eivät rasita velattomien asuntojen omistajia.



Käytännössö selvitys koskee niitä ihmisiä, jotka ovat ostaneet asuntonsa viimeisten 5-10 vuoden aikana ja lyhentävät niistä edelleen lainaa."



Eli aivan kuten viitonen (?) sanoi. Ei se neliöhinta suhteutettuna tuloihin kerro ostovoimasta mitään jos asunto on velaton ja/tai siinä on asuttu jo pitempään.

Vierailija

Jos on asunut jossain jo pitkään niin ei sillä oo mitään käytännön merkitystä mikä alueen hintataso on. Millä on merkitystä on (niinkun joku jo sanoi) vastikkeen määrä...

Uusimmat

Suosituimmat