" Äiti hukassa" -juttu Suomen Kuvalehdessä.

Vierailija

itä mieltä olette tästä jutusta? Tuli mieleeni tuosta toisesta masennusketjusta, jossa puhttiin jutun olevan vähän tuomitsevakin sävyltään (olen samaa mieltä).

Sivut

Kommentit (44)

Vierailija

Vierailija:

Lainaus:


Syyllisyys on valtava. Lapselle olisi varmasti parempi jos minua ei olisi :´( Anna anteeksi äidin oma rakas, äiti rakastaa sinua vaikka äiti on maailman paskin äiti.

Vierailija

ja pidin sitä hyvänä. Missään nimessä se ei ollut negatiivinen eikä masentuneita äitejä syyllistetty. Juttu oli asiallinen ja informatiivinen, mielestäni on hyvä, että asiaa käsitellään muissakin lehdissä kuin naisille ja äideille suunnattuissa.



Miksi ihmeessä faktatieto (masentuneen äidin vaikutus lapseen ja lapsen kehitykseen) voisi syyllistää? Tai miksi ihmeessä siitä tulisi vaieta? Juuri se vaikeneminen lisää ongelmia.



Hatunnosto niille äideille, jotka olivat jutun teossa mukana. On hienoa, että vakavasta asiasta puhutaan, Suomen kuvalehti kun tavoittaa aika erilaisen lukijakunnan kuin vauva-lehti tmv.



Artikkelista tuli hyvin ilmi myös se, miten säästöt vaikuttavat negatiivisesti. Useammalta jutun äidiltä oli jatkohoito evätty ja todella pelkäsivät arkea ilman tukea.



Kyseinen artikkeli kertoi asiasta asiallisesti, syytöksiä meni ainoastaan päättäjille säästötoimista. Tässä pieni siteeraus: " Ensikodissa pelätäänkin, että Helsingin leikkaukset masentuneiden äitien tukemiseen voivat tulla maksettaviksi moninkertaisesti tulevaisuudessa, jos kokonaiset perheet joutuvat laitoskierteeseen."



Juttu oli rankka, useampi jutussa haastateltu äiti oli ollut sairaalahoidossa. Ja jutussa myös korostettiin sitä, että masennus voi tulle kenelle tahansa, koulutukseen ja sosiaaliseen asemaan katsomatta.



Jutussa mainittiin myös masentuneen äidin vauvan tunnusmerkkejä - olisi loistavaa jos edes yksi jutun lukenut, masentuneen äidin läheinen tajuaisi tilanteen jutun perusteella.



Hieno artikkeli kaiken kaikkiaan.

Vierailija

Ymmärrän, että masennukseen sairastuneiden äitien syyllisyys on kova. Enkä halua kääntää veistä haavassa enempää.



Totuus kuitenkin on se, että varhaisen vuorovaikutuksen merkitys lapsen kehityksessä on äärimmäisen tärkeää. Itse elän arkea erilaisista kehityshäiriöistä kärsivien lasten parissa. Ja yhä useammin esiin putkahtavat ongelmat varhaisessa vuorovaikutuksessa.

Isän merkitystä ei tietenkään voi väheksyä, mutta luonto on nää hommat vaan niin hoitanut, että äidin ja lapsen välinen suhde on aivan erityinen.



Näistä asioista ei saisi vaieta. Totuus sattuu, mutta asioista pitää uskaltaa puhua totuudenmukaisesti. Jos sairastuu, sairastuu ja sille ei siinä tilanteessa mitään mahda! Mutta kun tiedetään mitä sairastuminen voi saada aikaan, on ainakin mahdollisuus yrittää paikata asioita.



Edelleen olen sitä mieltä, että on olemassa ryhmä äitejä, jotka ikäänkuin piiloutuvat " masennuksen" taakse. Käyttävät vähän niinkuin hyväkseen tätä paljon puhuttua äitien ongelmaa - on trendikästä olla " masentunut" ? Näille äideille tekisi terää kuulla totuutta ja miettiä leikkiäkkö masentunutta vai ottaakko itseään niskasta kiinni ja tsempata - lapsensa vuoksi.

Anteeksi tiukkasävyinen loppu - EI SITTEN OLE TARKOITETTU LOUKKAAMAAN OIKEASTI MASENTUNEITA ÄITEJÄ!!!

Vierailija

...känteen katseen pois äidistä, koska ei saa kontaktia.

...olla passiivinen ja poissa oleva, ei utelias.

...pudota omaan maailmaansa, olla iloton tai pelokas.

... Kärsiä uni- tai ruokaongelmista.

...alkaa huolehtia itsestään ja äidistään eli ottaa taakankantajan roolin.

...olla fyysisesti jäykkä, huonosti syliin asettuva tai hyvin veltto.

...viivästyä motorisessa kehityksessään.

... olla altis tapaturmille.

Vierailija

Se kertoi kuitenkin vain naisnäkökulman. Missä oli esimerkkitapausten isät? Kai joku hoisi lasta myös sen masennuksen syvimmän jakson ajan? Vai oliko lapsi heitteillä sen aikaa?



Selväähän se oli, että ainakin jossain esimerkissä kerrottiin, kuinka isä oli jäänyt pois töistä lasta hoitamaan. Eikö isä voi hoitaa lasta niin, ettei vuorovaikutus vanhemman ja lapsen välillä kärsi? Jutussa ei mainittu sanallakaan siitä, miten lapsen isä voi korvata äidin tarpeen niin vaatiessa myös vuorovaikutuksen osalta. Huomio kiinnitettiin siihen, miten äidillä on paha olla, ja miten lapsi kärsii.



Minulla harmittaa suunnattomasti tämä äitikeskeisyys! Tietenkin on selvä asia, että äiti on vauvalle nro 1 varhaisessa vaiheessa, mutta kai isälläkin on joku vastuu ja rooli lapsen elämässä? Mietin vain, mitä kritiikkiä juttu olisi aiheuttanut, jos jutun teema olisikin ollut esim. " Missä isät? Lapsi tarvii isäänsä myös varhaisvaiheessa."



Eikä juttu ollut mielestäni kirjoitettu mitenkään negatiiviseen sävyyn. Oikeen lämmin juttuhan se oli. Ja siitähän suorastaan loisti toivo selviytymisestä, myös sen lapsen osalta! Aina on toivoa!!

Vierailija

Jutun äideillä oli useampi kuin yksi lapsi ja he olivat sairastuneet masennukseen jo ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen.

Kuinka he uskalsivat silti tehdä toisen vauvan, vaikka tiesivät taipumuksestaan ja mitä se merkitsee perheelle?



Itse en nimittäin ole uskaltanut. Masennukseni ei tosin johtanut mihinkään laitokseen, se hoitui lääkkeillä. Olisin alun pitäen halunnut useampia lapsia. Mutta kun huomasin ahdistuvani ja saavani pahoja tunteita ja ajatuksia vauvan kanssa, niin päättelin, ettei luonto ole tarkoittanut minua äidiksi. Hyvä jos saan tämän ainokaisen edes jotenkin hoidettua.



Samalla tavalla olen ihmetellyt niitä äitejä, jotka ovat synnyttäneet Cipramil-vauvoja. Kuinka he ovat uskaltaneet hankkiutua raskaaksi, kun lääkkeen vaikutusta sikiön kehitykseen ei ole vielä tiedetty?



Tämänkään kirjoituksen tarkoitus ei ole syyllistää. Haluaisin vain tietää niistä ajatuksista, joita näiden äitien päässä on liikkunut. Olenko pelkuri?

Vierailija

Jos olisit, tietäisit miten mitätönkin vastoinkäyminen tuntuu masentuneena lähes maailmanlopulta. Sairas mieli ei toimi samalla tavoin kuin terve.





Vierailija:

Lainaus:


Totuus (olettaen että ko. artikkeli on " totuus" ) on raskas asia kestää, mutta eikö lapsesi ole tässä se tärkein, eikä se ettei sinua nyt vain syyllistettäisi? Masennus ei tietenkään ole sinun syytäsi.



Jos kärsit masennuksesta, pointti on hoidon saamisessa eikä hyssyttelyssä.




Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat