Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

AIKOOKO JOKU TEISTÄ OLLA TÄMMÖNEN LAPSILLEEN KUN HE OVAT PARIKYMPPISIÄ?

Vierailija

tämmöinen kuin siis äitini ja vanhempani...



eivät soita... eivät soita viikkokausiin. isäni ei koskaan (elämäni aikana 3 kertaa pakon edessä). eivät lähetä rahaa, eivät anna mitään. kaikista kipeimmältä tuntuu tuo, etteivät edes välitä tietää mitä kuuluu heidän parikymppiselle tytölleen kaukana " kotoa"

Kommentit (14)

Vierailija

Voi sinua!!! Ymmärrän aivan täysin miltä tuntuu, vaikka omakohtaista kokemusta ei ole. Opiskelijana on rankkaa ja välillä sitä tarvitsee tukea ja apua. Jo se helpottaa, että vanhemmat soittaisivat ja kysyvät miten menee. Rahat ovat tiukalla ja töitä ei aina ehdi paljoa tehdä, joten rahallinen apukin olisi varmasti tervetullutta tai apu saada ruokaa kaappeihin jne...



Olen aivan 100% varma, että sinusta tulee hyvä äiti lapsillesi. Se on vain tahdostasi kiinni. Jos haluat lapsistasi pitää huolta niin varmasti soitat heille kun muistat kuinka paha sinun oli olla vastaavassa tilanteessa. Voimia sinulle paljon!!! <3

Vierailija

Pystynkö tämän jälkeen olla lämmin ja rento, välittävä äiti, jonka luona voi olla, jonka luo voi tulla kavereidenkin kanssa... Joka soittaa ja kysyy mitä kuuluu? Soittaa ja kysyy miten opiskelut ovat lähteneet sujumaan? Soittaa ja kysyy onko mulla kaikkea tarvittavaa. Soittaa ja pyytää käymään. Tuo kaappiin ruokaa. On ystävällinen ja välittää. Auttaa lastaan. Pystynkö olemaan sellainen, mitä mulla ei koskaan oo ollut?



ap

Vierailija

mua on hakattu koko elämäni?

en ole koskaan voinut viedä kavereita kotiin?

että oon saanu aina pelätä ja itkeä?

en ole saanut " kotoa" mitään muuta kuin häpeää ja tuskaa?



ihan mielenkiinnosta kysyn..



ap

Vierailija

Kaikilla ei valitettavasti ole fiksuja vanhempia. Itse pystyt olemaan parempi äiti lapsillesi, jos haluat, se on vain päätöksestä kiinni.

Vierailija

mua niin painaa tämä tilanne ja koko elänmä mitä oon kokenut.. kunpa ois joku ratkaisu. se menneisyys painaa niin.



t' ää ei varmasti oo fiksuinta tänne kirjoittaa, masennus vain syvenee

Vierailija

Itselläni samanlaiset vanhemmat, ovat nykyään ihania isovanhempia lapsilleni, mutta edelleen yhteyden pitoon minun varassani.



Anteeksi olen heille antanut jo vuosikausia sitten, samoin tehnyt vakaan päätöksen näyttää lapsilleni rakkautta joka ikinen päivä!

Vierailija

Vaatii voimia ja kärsivällisyyttä päästä irti kaikesta menneisyyden taakasta, mutta se voi onnistua. Minäkin olen onnistunut.



Olet arvokas ihminen. Yritä jaksaa!

Vierailija

tarvitse vanhempiasi enää mihinkään. Jos he eivät ymmärrä pitää yhteyttä sinuun, se on heidän häviönsä. Nouse pois sieltä masennuksesta ja näytä vanhemmillesi mihin sinusta on ja aivan ilman heidän omaa apuaan.

Sinä varmasti teet omille lapsillesi kaikki täysin eri tavalla. Sitä kuitenkin yrittää aivan tahtomattaankin olla tekemättä niitä samoja virheitä mitä itselle on tehty. Sinä voit saada ihan oman perheen, eikä vanhemmillasi ole enää edessä mitään niin suurta ja ihanaa. Sinulle kaikki on vielä mahdollista, mutta vanhempasi ovat jo pelin menettäneet. Osoita heille, että sinä osaat tehdä asiat paremmin ja päästä irti katkeruudesta.

Halaukset minulta! Tänne voit aina kirjoittaa ja täältäkin löytyy sellaisiakin ihmisiä, joita sinun tarinasi koskettaa. T: Hyllis

Uusimmat

Suosituimmat