~*~*~*~Haahut- keskenmenon kokeneet odottajat~*~*~*~

Vierailija

Pistänpäs nyt tällekin puolelle pinon pystyyn, kun tuolla kuumeilupuolellakin sellainen on.

Tervetuloa tänne kaikki jotka ovat kokeneet tämän surullisen kokemuksen elämässään ja nyt on uudelleen raskaana. Keskenmenon jälkeen tämä ei tosissaan ole helppoa, eikä oikein osaa nauttia edes tästä raskaudesta niin kuin kuuluisi. Joten annetaan vertaistukea toisillemme ja autetaan toinen toisiamme eteenpäin.



Omaa taustaa: olen 29v ja kokenut jo kaksi alkuraskauden keskenmenoa. Välissä kuitenkin onneksi yksi onnistunut raskaus, josta poika 02/07. Kummatkin km:t olivat ns. keskeytyneitä, ja hoidettiin loppuun lääkkeellisesti. Ekalla kerralla alkio oli kuollut rv 6 ja aloin vuotamaan vasta vähäsen vasta rv 10. Toisella kerralla huomattiin että alkio ei ollut kehittynyt raskauden kestoon nähden kunnolla. Syke vielä bähtiin kerran mutta viikon päästä oli jo kuollut. Silloin piti olla jo rv 11 mutta alkion koko vastasi n. rv8.



Tänään testi näytti taas plussaa ja sen kyllä olen tiennyt jo koko viikonlopunajan koska raskausoireet ovat vahvat.



Tulkaapa kaikki pinoon höpisemään.



Hermione rv 5+6 menkojen mukaan laskettuna, mutta ei varmaan pidä paikkaansa

Sivut

Kommentit (74)

Vierailija

ei voi olla totta... mitä jos vaan on sikiö pienempi tai jotain... Pitkä aika odottaa ensi viikkoon, että saat varmuuden. Paljon voimia!



Eipä tee enää mieli itse valittaa... viime viikolla päivystyksessä löytyi virtatietulehdus ja nyt syön kamalia antibiootteja, jotka aiheuttavat ripulia ja pahoinvointia sekä päänsärkyä. Aamu alkoi taas panacodilla, päänsärky meni mutta nyt en meinaa herätä.



Pitänee mennä keittämään kahvia.



murunmamma ja pieni rv 19+3

Vierailija

Aamuvirkku ilmoittautuu, heräilen nykyään kello viisi aamuisin...



Murumamma mikä on tilanne? Peukut täällä pystyssä, että kaikki on ihan harmitonta ja raskaus jatkuu niin kuin pitääkin!



Oma olo on vähän liiankin normaali, vaikka kuinka yritän keksiä jotain oireita niin eipä niitä kyllä juuri ole. Ja sekös pelottaa. Ultran varasin siis ensi keskiviikoksi mutta siirsin sitä kumminkin seuraavan viikon maanantaille, että viikkoja olisi vähän enemmän kasassa.



Miina 5+3

Vierailija

ennen kuin nukkumatti kutsuu. Kävin tänään siellä ultrassa ja löytyihän sieltä pienen pieni "olio" jolla ainakin ultraajan ja mieheni mukaan sykki sydän, itse en kyllä erottanut mitään. Viikkoja oli vähemmän kuten arvelinkin, pitäisi siis olla keskenmenosta laskettuna 6+6 mutta koko vastasi hädin tuskin 6 viikkoa. Laskettuaika varmistunee sitten np-ultrassa mikäli sinne asti selvitään. Mutta kyllä helpotti nähdä että siellä mahassa oikeesti on joku...



Miina rv 6 ja jotain



p.s luulen, että raskausviikot on 6+2 sillä mun "aktiivisella" seksielämälläni on melkoisen helppoa laskea milloin tää raskaus on saanut alkunsa;)

Vierailija

se siitä stressittömättä raskaudesta... alkoi ruskea tuhruvuoto... Enkä voi edes neuvolaan soittaa kun se aika on klo12-13,,, Kehtaiskohan tällaisesta soittaa synnärille?



hermostunut murunmamma ja muru toivottavasti vielä matkassa

Vierailija

Hermione kiitos esittelypinosta. Täytyy käydä itsensä sinne listaamassa.



Minäkin, kuten Miina,on nyt tajunnut olevansa raskaana =) Täälläkin jo pohdiskelin kun ei ollut pahaa oloa. No nyt on! Ja ihan saa oksentaa. Syöminen on vähän niin ja näin. Ei maistu mikään, mutta koko ajan on nälkä ja samalla kuvottaa. Taitaa siis olla tää olotila ihan totta. Laskeskelin tuossa että oletetun oviksen mukaan vois olla rv6 menossa. Varmistuu kuitenkin vasta ens kuussa.



Nyt menen katsomaan ulos tuota suurta ihmettä. Aurinko taitaa pilvien raosta pilkistää. Vien tuon karvaisen kaverini kävelylle, jospa oma olokin paranee sen myötä.



Irish

Vierailija

Hermione paljon voimia ja haleja sinne! Ihan kamala tilanne. En löydä sanoja sinua lohduttamaan. Toivon sydämmestäni, että siellä vielä jotain löytyy kun tarkastavat.



Ihan älyttömän iso hali sinulle!!!

Vierailija

Elikkäs kaksi alkuraskauden keskenmenoa myös minulla takana.Ensimmäinen oli noin puolitoista vuotta sitten,jolloin viikon 12ultrassa huomattiin sikiön kuolleen kohtuun jo viikolla9.Toinen oli nyt tammikuussa,jolloin alkoi verenvuoto viikolla7 ja parin päivän vuotamisen jälkeen kaikki oli vielä OK,sikiön syke näkyi vahvana.Pari viikkoa vuotelin ja uudessa ultrassa viikolla 9 kohtu olikin jo tyhjä.



Nyt odotan uutta vauvaa viikolla 6+2 ja mielialat vaihtelevat toivosta epätoivoon.Olen myös 29v,minulla kuitenkin ennen näitä keskenmenoja 6ihanaa lasta.Joskus tuntuu,että jospa tämä 6 onkin se meidän lapsiluku,eikä tarkoitus olekkaan saada enempää näitä kullanmuruja,vaikka kuinka haluaisin.



No katsotaan vielä tämä raskaus,josko se menisi loppuun asti.Kyllä sitä kädet ristissä täällä toivotaan!

Vierailija

Josko mäkin nyt tänne ilmoittaudun, vaikken vielä itse tähän raskauteen oikein luotakaan. Viikkoja 9+0, huomenna eka neuvola. Tuskin siellä vielä sydänääniä saadaan kuulumaan, koska mulla on tuossa vatsan päällä vähän turhankin paljon peitteitä ;)



Missään varhaisultrassa en ole käynyt, joten en tiedä onko tuolla kohdussa mitään. Mahaa jomottelee kyllä usein ja välillä kovastikin, mikä on mun kohdalla ihan hyvä merkki. No, parin viikon sisään viimeistään selviää, onko siellä elämää vai ei.



Kandi

Vierailija

Mä harkitsin kotidopplerin hommaamista, mutta hinta karkoittaa... Yhdestä ulkom. nettikaupasta saisi alle 40e, mutten tiedä millaiset mätkyt tullista tulisi päälle (EU:n ulkopuolelta tilatessa) :/

Toisaalta se käyttötarve on aika lyhyt, jos kuitenkin liikkeitä alkaa tuntea jo rv15-16 paikkeilla. Esikoisesta tunsin jo rv16+, ja eikös jatkossa pitäisi tuntea aiemmin..? Itse asiassa mä olin toissapäivänä jo aivan kummissani kun niin tutun oloinen pikku hipaisu tuntui vatsassa, mutta eihän se mitenkään ole voinut sikiö olla, kun sillä on mittaa se 4cm ;) Ilmaa varmaankin.



Mullakaan ei ole mennyt moneen viikkoon enää tavalliset housut jalkaan, mutta syy taitaa olla ihan vaan turvotuksessa. Normaali housukoko on 40/42, ja nyt olen käyttänyt äidiltä perittyjä 44-kokoisia farkkuja - eikä niihin jää juurikaan väljää!!! ?:| Vähän hurjaa. Mutta kai se turvotus tästä tasaantuu. Niin ja rinnanympärys on taas pinkeyden vuoksi kasvanut, mutta onneksi kaukaa viisaana ostin keväällä parit liivit vähän väljinä ;) Nyt kelpaa käyttää.



Niin siis vielä tuosta mahasta, ettei kyllä näy ulkopuolisille. On niin tasaisen turvonnut keskivartalo, ettei siitä erotu mitään yksittäistä pömppöä. Olo on aika kamala, suoraan sanoen. Enkä edes odottele pienintäkään vauvamasua ennenkuin aikaisintaan kuukauden päästä...



Kandi 10+4

Vierailija

Uskaltaudunpa minäkin tähän pinoon....



Eli minulla siis takana kaksi keskenmenoa joiden välissä siis vuosia...eli ekan keskenmenoni koin esikoisen jälkeen jouluna -99. Muistan vieläkin elävästi kun vuoto alkoi jouluaattona ja jatkui ja yltyi niin että 27.12. jouduin kaavintaan. Vuoto alkoi viikoilla 8 ja risat. Siinä välissä sain kaksi lasta ja viime kesänä , kun mies näytti raskaudelle vihreää valoa, raskauduinkin yllättäen ekasta kierrosta. Mutta se ilo oli lyhyt ja raju vuoto alkoi viikoilla 5 ja risat vähän yli viikko positiivisesta testistä. Tai no, ensin alkoi tuhru joka kuitenkin päivän ja illan kuluessa yltyi ja kivut oli niin kovat että päivystyksessä oli mentävä käymään. Kaavintaan en tällä erää onneksi joutunut.



Nyt plussasin tammikuussa ja olen koko ajan ollut enemmän ja vähemmän hermoraunio. Tuhruja on ollut ja itkettykin on kun oon jo luullut menneen kesken. Vieläkin joskus saattaa pikkusen vuotaa ja kamala pelkopeikko nostaa päätään.

Nyt kun pelko keskenmenosta on pikkusen hälventynyt, oon ryhtynyt pelkäämään että kotuni ei kestä (minulle on tehty 3 sektiota) ja näinkin jo viime yönä painajaista että kohtuni repesi ja vauva kuoli ja minäkin melkein. En varmasti osaa koko raskausaikana iloita tästä raskaudesta kun koko ajan joku pelottaa ja stressaa mieltä.



Alkuraskaudessa voin todella pahoin viikolle 16 asti, oksensin vähintään 2-3 kertaa päivittäin. Ja heti jos oli päivä jolloin oli hitusen parempi olo, rupesi miettimään että nyt ei varmaan oo kaikki kunnossa. Kun rupesin tuntemaan muutamia viikkoja sitten liikkeitä, meni myös muutama päivä, lähes viikko etten tuntenut mitään,ja oli jo pakko varata yksityiselle ultraan aika ja varmistaa että kaikki on kunnossa. Eli meitä hermoheikkoja löytyy!!



Kaikille oikein paljon onnea ja tarrasukkia odotukseen!

tanni 21+6

Vierailija

Sinun raskaus noin pitkälläkin jo. Minä kyllä vaatisin ultraan vaikkakin vuoto loppuisi. Asia kuitenkin hieman eri homma kun viikkoja jo noin paljon!

Toivottavsti pääset ultraan! heillähän on myös neuvolasta oikeus laittaalähete zekkaukseen.



Zemppiä muillekkin ja toivottavasti vuodot ehtyneet muillakin!



Kyllä minullakin outoja ja aika koviakin nipistyksiä mahasta ollut, mutta kun kaikki ns. normaali sekoittunut noiden kahden keskenmenon jälkeen niin ei enää tiedä mitä oli ns.normaalit nipistelyt ja kaikki tuntemukset kun höystettynä tällä pelolla niin eihän sitä enään tiedä...



Minä muutoin olen pääkaupinkiseudulta, vuosi sitten, mies ja 2x lapset muuttaneet tänne upeaan pohjois-karjalaan ja olen sairaanhoitaja ammatiltani ja ikää jo heinäkuussa 39v. Tosin olen ollut 5,5vuottakotosalla ja nyt olen hakenut opiskelemaan.

Vierailija

Kiitos "kutsusta" Hermione 79!

Huomasin pinon eilen sitten itsekkin kun jossain vaiheessa muistin tällaisen olleen...

MInulla siis 2 ihanaa lasta -03 ja 05 syntyneet ja sitten kaksi keskenmenoa kolmenkuukauden välein syksy06 ja joulunaika 06.

Nyt sitten ultrassa kävin ja 6+6 a syke löytyi.

Tämä on aikamoista tunne VUORISTORATAA...

Kunhan lueskelen teidän muiden tekstejä niin laitan sitten omiakin kelailujani. Ihanaa vartaistukea!

Vierailija

ja toinen siellä vielä köllii. Toivotaan (ja uskotaankin) että masussa on kaikki hyvin nyt.



t. Kauralastu, joka niin kovasti haluaisi jo odotuspuolelle

Vierailija

Tanni, Thilia-thalia ja Rohmu! Tervetuloa tänne mukavaan joukkoon höpisemään ja onnittelut uusista raskauksista.

Itse en varmaan tulisi toimeen ilman tätä pinoa. On hirveän helpottavaa kun joku muu tietää miltä itsestä oikeasti tuntuu. Mun kaverit kun oikeastaan ole koskaan kommentoineet mun km:ja mitenkään. On hirveän tärkeätä saada tukea kun on vaikeata. Onneksi mulla on ihana anoppi jolla on myös ollut muutama keskenmeno niin se sentään hieman ymmärtää mun pelkoja.



Esittelypinokin on jossakin tuolla hollilla, voin käydä sen nostamassa niin voitte poiketa sielläkin.



Omassa olossa ei ole muutoksia. Pahaa tekee ja masussa nippailee. Mutta silti siihen mun ultraan on vielä melkein valovuosia, tai siltä ainakin tuntuu. Juhannuskin menee varmaan mietiskellessä tätä juttua.



Hermione rv 6+2

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat