miten kerrotte lapsille kuolemasta (siis alle kouluikäisille?)

Vierailija

5-vuotiaani kyselee ihan koko ajan aiheesta, ja kysymykset ovat aika vaikeita...

Kommentit (5)

Vierailija

ainakin meidän kirjastossa oma paikka kuolemaa käsitteleville lastenkirjoille.



Kai pitäisi olla oma näkemys siitä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu, aika selkeä niin olisi helpompaa vastata.



Mutta tärkeintä on, ettei kuolemasta puhuta nukahtamisena tms. ohimenevänä vaan kuolemahan on lopullinen. Näin lapsi ei myöskään ala pelkäämään nukahtamista tai jonkun poismenemistä.



Meillä asia tuli ajankohtaiseksi esikoisen ollessa 2v. kun äitini yllättäen sairastui ja kuoli muutaman kk:n sisällä. Ja jo 2v. kyseli paljon, vastattiin aina kuin kysyi, myöhemminkin palannut useasti aiheeseen. Hänen ollessaan 3,5v. läheinen vauva kuoli yllättäen ja taas kysymystulva kasvoi.



Kysymykset tuntuvat joskus vaikeiltakin, varsinkin kun lähipiirissä kuolema on koskettanut viimeksi ihmisiä, joiden ei ajattelisi vielä kuolevan. Ei siis voi selittää, että vanhat ihmiset kuolee.. Mutta meillä on sanottu, että yleensä ihmiset kuolevat kun ovat tosi vanhoja. Mummi kuoli kun sairastui niin pahasti, etteivät lääkärit pystyneet enää parantamaan, vaikka kovasti yrittivät. Serkkuvauvansydän ei jaksanut sykkiä vaan meni rikki. eli tapahtumista ollaan puhuttu niin kuin ne on olleet.



Ja kerrottu että kun ihminen kuolee, hänen kanssaan ei voi enää jutella, häntä ei voi nähdä. Pidetään hautajaiset (molemmissa lapsi ollut mukana). Mutta kun tapahtuu iloisia asoita, niin mummikin on varmasti iloinen ja nauraa jne.

Serkun kuollessa lapsi mietti, että tykkääköhän se serkku meidän mummista (serkku on miehen siskon tyttö) ja että mummi varmasti pitää vauvasta hyvää huolta.

Vierailija

suojelusenkelistä joka seuraa koko elämän ja kun kuolee on enkeli mukana ja vie taivaaseen. Syntymästä kuolemaan on joku tuttu ja turvallinen vaikkei äiti tai isä olisikaan vieressä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat