*****TÄRKEÄ KALLU. B**************

Vierailija

te pariskunnat (äidit) MITEN ELÄMÄNNE muuttui kun toitte nyytin synnäriltä kotiin? mikä muuttui ja miten? oletko katunut tai mitä oisit tehny toisin???



*kysyy nuoripari joka alkaa vauvantekohommiin*



Kommentit (3)

Vierailija

Enää ei voinut mennä milloin vain ja minne halusi. Alku oli myös rankkaa, valvoin liikaa, hormoonit jylläsivät, kävin ylikierroksilla.



Rakkaus tuota pientä nyyttiä kohtaan syntyi kohdallani heti. Tai ainakin toisena päivänä. Vauva-arjesta minulla ei ollut mitään ruusunpunaisia kuvitelmia -ennemminkin negatiivisia odotuksia vauva-ajan rankkuudesta, joten yllätyin kuinka HELPPOA ensi viikkojen jälkeen olikaan.

Vierailija

Miksei kukaan varoittanut mua tästä! Olen ollut todella surumielinen ja väsynyt. En uskonut että yö heräämiset käyvät näin voimille ja mulla vielä " helppohoitoinen" ja kiltti vauva ja mies auttamassa.



Henkisesti iso juttu, vaikka luulin olleeni valmistautunut. Luulin että heti kun näen vauvan minulle nousee sellainen suuri ennenkokematon rakkaus sitä lasta kohtaan ja olisin todella onnellinen, mutta näin ei käynyt. Joillekin rakkaus lasta kohtaan kehittyy pikkuhiljaa, mikä on ok, mutta välillä tuntuu tunteettomalta ja tekisi mieli vaan käpertyä nukkumaan eikä herätä mihinkään itkuun.



Taloudellisesti ok kun saa tukea sukulaisilta, mutta kyllä tuli kelan kanssa ongelmia isyysrahojen kanssa. Muistakaa tarkistaa ne etukäteen, miten maksetaan.. Olen tosi hajamielinen, imetysongelmia ja huonoa omaatuntoa kun ei tarpeeksi saa imetettyä.. RANKKAA!



Olen myös ajatellut että odottaisin vauvan tekoa jos saisin uudelleen valita, mutta luulen että tosi paikan tullen en vaihtaisi tätä tilannetta mihinkään... Nyt ymmärrän täysin kun vanhemmat ja viisaammat ovat sanoneet ettei liian nuorina kannata tähän hommaan ryhtyä, se vaatii niin paljon tahtoa ja jaksamista! Täyttä sitoutumista tyydyttämään vain vauvan tarpeita, joka ei tullutkaan tänne viihdyttämään meitä!



Silti mikä ihanampaa kuin oma lapsi, kunhan sen vaan itsekin joskus ymmärrän. Onnea vaan!

Vierailija

Kaikkihan siinä muuttui, ei oltukaan enää kaksisten. Ei enää menty niinku huvitti vaan " noudatettiin" vauvan rytmiä. Päivääkään en ole katunut, päinvastoin. Nyt on miehen kans mietitty että mitäs sitä tehtiinkään ennen ku oli lapsia, eikä tuu mieleen :) Toisin tuskin olisin tehnyt mitään. Ekan kanssa kaikki oli helpompaa.



t.äiti (pojat 4,5v ja 2v)



Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat