.o0O HELMET 2008 KESÄKUU O0O.

Vierailija

Mars kaikki pinoutumaan!

Sivut

Kommentit (89)

Vierailija

En ole ehtinyt kokonaan lukea viimeisimpiä viestejä, kun olen nyt juhannuksen ollut täällä äitini luona... Me tosiaan vietellään jussia täällä, kun on pihaa ja kaikkea, vaikka siitä ulkoilmasta onkin saanut aika vähän nyt nauttia... No, sisällä onkin sitten kaksi kissaa, joihin Typy on ihan rakastunut. Laitankin tuohon kuvan neidistä ja vanhaherra-kisusta(14vee) yhdessä sohvalla.:) Ei kuitenkaan annettu kissojen tulla vierashuoneeseen nukkumaan, nuo kun ovat hieman tuttavallista sorttia, ja olisivat voineet mennä Typyn päälle koisaamaan... Mutta juhannus tosiaan meni todella hyvin, vaikka ei grillaamaan päästykään. Typy nukkui viime yönä 11h heräämättä ja siis tietenkin syömättä! Ennätys...







Ja nyt aamukahville...







Valentine ja Typy 4kk ja risat
!http://www.vauva.fi:80/perhe/perheshowimage?id=47f96324-4020-11dd-82ea-9...!

Vierailija

ja johan on pino venynyt.



Meille ei mitään ihmeempiä. Tilda kiepsahti vihdoin selältä masulle juhannuksena. Ja vain kerran. Vastiketta oon jokusen kerran antanut, kun tuntuu että neiti jää nälkäises rinnan jälkeen tai jos oon ollut jumpassa. En ota niin stressiä pumppaamisesta enää.



LUUK@: Voi kun pystyis auttamaan! Oot varmasti kaikki temput tehnyt ja tuo teidän terkkari kuulostaa kyllä ihan kelvottomalta. Sinuna pyytäisin kyllä neuvolasta lääkäriaikaa ja purkaisin nukkumisasiaa lääkärille. Jos edes vähän pääsisi eteenpäin. Ymmärrän kyllä sun huolen ja mikään huoli ei ole liian pieni silloin kun on omasta lapsesta kysymys. *voimahaleja ja jaksamista*



LUMILEOPARDI: Olikos niin et teidän tyttö on vajaa 4v? Meidän isompi on nyt 3v 3kk ja hänel on tullut kaikenmoisia pelkojuttuja ja jännittämisiä ihan viime kuukausien aikana, etenkin telkkarista. Ei pitäis yhtään nauraa ja vähätellä, mutta toinen ihan kauhusta kankeana huusi sammuttamaan telkkarin kun kuulemma pelotti niin kovasti. Telksta tuli joku sisustusohjelma, seiniä maalasivat ja siirtelivät sohvaa.. Ääritapaus silti.





Äääh, jatkuu vielä. Tilda sai sylistä tarpeekseen ja on iltavellin aika..

Vierailija

Oon eilisestä saakka yrittäny ja nyt pääsen kirjautumaan taas...

Siis. Ihan aluksi: Kiitos Mikaela tsempistä <3! Oot ihana ko jaksat mua!

Huonoina hetkinä tuntuu tosi pahalta, mut hyvinä hetkinä oon ikionnellinen perheestäni... En vaan taida muistaa koskaan kertoa niistä ihanista ajoista, ko vingun aina vaan sitä, miten raskasta meillä on...



Kaikki varmasti ajallaan. Päivä päivältä mennään kohti mukavampaa vauva-arkea. Linus on alkanut nyt isän vapaalla ollessa paremmin viihtyä myös isukin sylissä ja hoidossa. Ja isäkin nauttii, kun saa olla pikku-kakkosen seurassa...



Mut nyt näyttää grillattava olevan valmiina, joten vartaiden kimppuun!

Mukavaa viikonvaihdetta!



Luuk@ ja Linus, Luka ja iskäki lähettää terveiset!



ps. Täysikuu: en minäkää mistään mitään tiedä :p

Vierailija

(pakko vielä kommentoida :D)



Ohhoh, teillähän aikaisin kehitytään! Ei varmaan mene aikaakaan kun teillä jo kävellään ;) Piti muutaman kerran lukea viestisi, tuntui jotenkin niin uskomattomalta :)

Yhden tuttavan poika alkoi kävelemään jo 8kk:n ikäisenä, oli hassun näköistä kun niin pieni taapero käveli vastaan :)



Mutta niin se aika vaan vierähtää ja jokainen kehittyy omia aikojaan.



S&V

Vierailija

ennen tota lähetä viesti-näppäimen painamista maalata koko kirjoitus ja kopioida, ni jos sivut jumittaa, ni sit tulee vaan kirjoittaa uudestaan otsikon ja tähän viestikohtaan hiiren vasen näppäin ja liitä. En ole siis kopsannut sitä minneen, vaan pitänyt tossa...onks se nyt sitte leikepöydällä?!







nim. kokemuksen syvä rintaääni ;)

Vierailija

Piti kirjoittaa kun tuo tekstisi istumisesta oli kuin meidän esikoisen ajoilta! Istui kanssa alle ½v tuetta ja lähti vasta 10kk ryömimään. Toisen kohdalla kyllä tehtiin sama, koska kun selkä vahvistui pikkuhiljaa, niin istui tukevasti tuetta ½ vuotiaana hänkin ja lähti konttaamaan 10kk (ei ryöminyt lainkaan). Esikoisemme nousi itse istumaan vasta 1v, joten hurjalta tuntuu, ettei olis voinut istuttaa sitä ennen! Hän oli siis hitaampi motoriikaltaan muutenkin. Mutta nyt olen ajatellut, etten opeta Inaria istumaan tuetta, mutta seurailen vähän tilannetta. Noita edellisiä kun oli niin helppo syöttääkin syöttötuolissa kun istuivat niin tukevasti. Ja aivan normaaleita lapsia he ovat kaikin puolin. Mutta jos nyt sit koittais toisin.



Sylissä Inari pönkää pystyyn IHAN koko ajan. On tehnyt sitä jo kauan, mutta nyt ei suostu olee yhtään nojaamassa sylissä, vaan välillä sitten istutetaan (ei 90 asteen kulmassa) kyljistä tukevasti tukien.





Mutta nyt letulle, mansikoille ja kermavaahdolle! :P





Ihanaa Juhannuspäivää!



t. Mikaela ja Inari tänään 4kk!



:x

Vierailija

Pitihän se taas arvata et santerilla korvatulehdus.Ollut nuhassa viikon ja viime yönä itki montakertaa niin arvasin et nyt on tullut tulehdus ja niin oli.Kuukausi sitten oli korvatulehdus ja nyt taas.Voi että ku ei vaan alkaisi kierre.

Meillä santeri syö kiinteitä tällä hetkellä hedelmää ja sit liharuokia ja välillä peruna-porkkanaa.Aattelin ensi viikolla alottaa puurot.riippuu paljonko painoa tullu ku mennään keskiviikkona neuvolaan.Mutta nyt ruoan tekoon.

anna_liisa ja santeri 4.5kk

Vierailija

meidän tyttönen täyttää syksyllä neljä. Ja hänkin on kyllä viimeisen vuoden aikana tullut monin tavoin avoimemmaksi ja rohkeammaksi. Nykyään saattaa jopa (tosin harvoin) esim. junareissulla intoutua leikkimään uusien tuttavuuksien kanssa. Pikkuhiljaa edetään.



Ja tosiaan, onhan se niinkin, että lapsen luonnetta pitää kunnioittaa, eikä yrittää tehdä hänestä toisenlaista. Me ollaan miehen kanssa molemmat melko välittömiä tyyppejä ja siksi aran ja herkän lapsen kasvattaminen on vaatinut meiltäkin opettelua. Välillä on haastavaa löytää sellainen tasapaino, ettei painostaisi lasta tekemään asioita, joihin hän ei ole valmis, mutta kuitenkin kannustaisi ja rohkaisisi. Meidän likalle on nyt vauvan syntymän myötä tullut aika paljon kaikenlaisia pelkoja, ja etenkin niiden kanssa meinaa välillä mennä sormi suuhun, kun välillä tyttö on niin hysteerinen, että se jo haittaa arkisia puuhiakin. Mutta uskon kyllä, että aika auttaa tähänkin asiaan. Onko teillä ollut vastaavaa, että tytön varovaisuus / herkkyys arjen tiimellyksessä koettelisi sun hermoja, vai oletko jaksanut hyvin antaa lapselle myöten? Minä usein mietin, että missä menee raja: minkä verran on syytä vaalia herkän lapsen toisinaan hyvinkin haurasta tasapainoa - ja koska taas on parasta olla jämäkkä ja opettaa lapselle, että tiettyjen juttujen vaan on hoiduttava. Meillä kun tyttö on etenkin näinä aikoina välillä niin herkkis, ettei haluaisi päästää minua puolta metriä kauemmaksi itsestään (vähän hankalaa kun on vauvakin hoidettavana) ja säikkyy milloin mitäkin. Ei siis tosiaankaan aina ole mitenkään säikky, vaan yleensä ja etenkin tuttujen kesken tosi reipas, mutta tuo säikähtely ja pelkääminen on nyt selvästi oirehdintaa pikkuveljen tulosta.



No joo, näistä asioista riittäisi jutunjuurta vaikka kuinka pitkäksi aikaa...:-)



Tulevaisuuden suunnitelmista (kun niistäkin täällä oli ollut puhetta) sen verran, ettei meille nyt ainakaan heti perään ole tulossa kolmatta lasta. Olen itse ajatellut aina niin, että yksi lapsi kerrallaan...ja kunhan vauva- ja taaperoajasta on selvitty, niin katsotaan sitten, mikä on tilanne. Esikoisen jälkeen mulle ei tullut oikeastaan lainkaan vauvakuumetta ja aloin jo olla huolissani, että enkö enää ikinä halua toista lasta. No, kakkonen sai alkunsa kuitenkin yllättävän nopeasti, kun hankkeelle oltiin vasta periaatteellisella tasolla näytetty vihreää valoa. Nyt Leon ekojen kuukausien aikana mulla on yllättäen OLLUT vauvakuumetta, mutta ajattelen sen johtuvan silkoista hormonihöyryistä ja siitä, että tuo Leo-poika on niin ihana. En siis näiden tuntemusten perusteella ole kyllä seuraavaa lasta vielä suunnittelemassa. En oikein tiedä miehen ajatuksista. Tai olen ymmärtänyt, että hänelle riittäisivät nämä kaksi lasta. Itse tulen kolmelapsisesta perheestä ja jotenkin ajattelen, että se olisi hyvä luku. Asiasta varmaan keskustellaan jossain vaiheessa. Sen kyllä tiedän, että jos meidän lapsiluku jää kahteen, niin varmaan sitä kolmatta kyllä tulen haikailemaan. Mutta aika näyttää... Nyt mulla on kuitenkin tarkoitus palata jossain vaiheessa töihin ainakin joksikin aikaa.



Ehkäisystä vielä: Olen syönyt nyt minipillereitä, ja onhan tuo täysimetyskin vielä käynnissä, vaikken sen ehkäisytehoon luotakaan. Olen miettinyt kovasti erilaisia ehkäisyvaihtoehtoja. En haluaisi välttämättä enää kolmekymppisenä, 12 vuoden pillereiden popsimisen jälkeen hormonaalista ehkäisyä. Onko teillä kenelläkään kokemuksia kuparikierukasta? Jälkitarkastuksessa terkkari suositteli sitä mulle (normaalisti niukat ja aika kivuttomat kuukautiset), mutta jotenkin ajatus askarruttaa...



Hyvää vointia kaikille ja aurinkoisia kesäpäiviä!



Lumileopardi ja Leo tasan 4 kk

Vierailija

Oli kyllä mukavaa festareilla, mutta oli kyllä myös Typyä ikävä. Taisin olla aika tylsää seuraa, Typy sitä, Typy tätä...:)



Meillä on nyt löydetty varpaat ja jalat yleensäkin, niitä hiplaillessa voi mennä tuntikin.:) Typy yrittää myös laittaa Fisher-pricen leikkikaaren lelua soimaan jaloillaan, se vasta hassun näköistä on! Edelleenkään ei ole kääntynyt, mutta kova on yritys. Hieman on lyhytpinnainen meidän neiti, kun onnistu niin huutohan siitä seuraa. Jaa-a, mistäköhän on oppinut, ei ainakaan vanhemmiltaan...:D



Nyt lämpimillä säillä ollaan istuskeltu pihamaalla ja parvekkeella, ja vaavi on siitä kovasti tykännyt. Alla kuva ilmeestä parvekkeella...:)



Nyt taitaa olla päiväunet loppu, täytyy mennä ruokkimaan neitiä.





Valentine ja Typy melkein 4kk
!http://www.vauva.fi:80/perhe/perheshowimage?id=23ed01a5-3555-11dd-a840-8...!

Vierailija

Harmi, ettei neuvolakäynti taaskaan tuottanut toivottua tulosta :( On jännä, että esim. pituudessa ja painossa ollaan niin tarkkoja, että menisvät keskiarvojen mukaan, mutta motoriikkaan taas ei juurikaan puututa. Kerroit, että Linus viihtyy parhaiten kapalossa eli ehkä senkin takia ei ole vielä kiinnostunut tutkimaan käsillään ympäristöä. Voi olla, että hänellä on turvallisempi olo kapalossa ja sylissä ja vaatii varovaista totuttelua olemaan lattialla jossa on "avointa ympäristöä", eli ei syliä tai kapaloa. Mun mielestäni vauva ei voi koskaan olla kyllä liikaa sylissä, koska sehän se vauvan paikka on! Minkä ikäisenä laitoitte Linusta ekan kerran lattialle? Mä olen laittanut tytöt n. viikon vanhana ekaa kertaa lelumatolle ja siitä lähtien ovat olleet päivittäin aika paljonkin lattialla. Mutta eivätpä ole kyllä sen aikaisemmin kääntyneet, päinvastoin, myöhempään kuin muut ikätoverit. ELi uskon,että on aika pitkälle ihan luonnekysymys. Ehkä Linus vain on rauhallisempi kaveri sen suhteen :)



Enkä usko, että tissitakiaiseksi voi opettaa, koska tarpeeseen se vauva sitä rintaa syö, ei vain "kiusatakseen". Joko syö nälkäänsä tai sitten vain läheisyydenhalustaan, näin mä ajattelen. Jotkut vain tarttee enemmän tisua kuin muut. Mutta jos näyttää, että pelkkänä huvituttina joudut olemaan illat pitkät, niin kannattaa antaa poikaa isin syliin enemmän, niin ei ainakaan tuoksu maito koko ajan nenussa. Jos sitten rauhoittuisi myös isän syliin paremmin. Syökö Linus tuttia? Se toimii usein ihan imemisentarpeeseen. Minusta sitäkin kannattaa opettaa, koska siitä on kuitenkin aika kivutonta luopua sitten myöhemmin, jos se auttaisi teitä tuossa tilanteessa.



Olisko ne säpsyt vain sitä poismenevää refleksiä, moro:a vai mikä olikaan? Joiltain kestää kauemmin että se menee pois. Oliko teillä nyt 4kk iässä samalla myös lääkäri? Jos ja kun asia sua huolettaa, niin kannattaahan sitä oman mielenrauhan takia käydä lääkärissä näytillä. Olisi sitten joku henkilö, joka ottaisi sut ihan tosissaan ja katsoisi niitä säpsyjä. Todennäköisesti on vain sitä päällejäänyttä refleksiä, mutta sitten saisitte ainakin varmuuden eikä tartteis huolehtia. Yks miten moroa saa vähentymään on se, että aina kun laskee ja nostaa hoitopöydälle, tekee liikkeen kylkien kautta. Eli kiepsauttaa vauvan hoitopöydälle kyljen kautta, samoin kun ottaa syliin, eli ei suoraan laske selälleen.



Ymmärrän sua hyvin, huoli omasta lapsesta on kaikista suurin huoli! Toivottavasti pian alkaa helpottaa ja motoriikkaa myös tulee. Meillä ei myöskään ole varpaita löytynyt, toista polveaan hieroo että mikäs patukka täällä on, mutta siihen loppuu kiinnostus. Kuten tuossa aiemmin kirjoitin, meillä on olleet toooosi hitaita motoriikaltaan nuo edellisetkin, joten en odota, että Inarikaan tuosta kohta kävelemään lähtee :) Jokainen kuitenkin kehittyy omaan tahtiinsa, joten voi olla, että Inari tekee kaiken nopeamminkin kuin siskonsa. Pian se nähdään. Tämä siis vain tsempiksi sulle, että hiljaa hyvää tulee, vaikkei aina jaksakaan siihen uskoa!



Haleja!



Mikaela.

Vierailija

Et tosiaankaan koko aikaa vingu miten raskasta on. Huoli vauvasta on kuitenkin aina niin suurta, että helposti sitä vain miettii onko kaikki kunnossa vai ei. Mutta sen kun yrittää muistaa, ettei hirveästi vertaa lapsia keskenään, edes oman perheen lapsia. Meidän varovainen esikko on edelleenkin varovainen, ja hän ei ole montaa mustelmaa elämässään saanut (nyt 4v4kk) toisin kuin pikkusiskonsa (2v4kk) joka on yltäpäältä mustelmilla ja aina kolisee joku paikka lattiaan, kaappiin, kiikkuun... Eli ainakin siinä suhteessa varovaisen ja rauhallisesti liikkeelle lähteneen esikoisen kanssa on ollut helpompaa. Ja yleensä ne lapset jotka lähtee myöhemmin liikkelle, ovat varovaisempia kun on jo vähän itsesuojeluvaistoa.



Ja tämä on kyllä oiva kanava jutella näistä asioista, koska on niin monia perheitä, että esim. omassa lähipiirissä ei ehkä ole samanluoteisia lapsia, joten ei saa yhtään vertaistukea. Meillä ei ollut/ole kellään lähipiirissä varauksellista lasta kuten esikoisemme on, mutta täältä löysin monta äitiä, joiden kanssa vaihtaa ajatuksia. Joidenkin juttujen kanssa sitä vain on niin yksin, mutta netin kautta löytyy varmasti satoja samassa tilanteessa olevia.



Ja tätä kautta saa myös hyvin vinkkejä, joita ei ole itse tullut edes ajatelleeksi. Sitä kuitenkin elää niin siinä omassa arjessa, ettei osaa katsoa montaakaan tilannetta usein ulkopuolisesti.



Ja mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa, sitä helpommaksi kaikki tulee. Tulee rytmiä, lapsi oppii kommunikoimaan, maailma avartuu kun pääsee itse liikkumaan jne. Mutta kuten edellisessä kirjoitinkin, niin jos joku asia häiritsee kovasti, kannattaa käydä lääkärillä. Minusta lääkärikäynnit ei ole koskaan turhia. Jos mitään "vikaa" ei löydykään, niin saa siitä ainakin mielenrauhan. Ja siitä on valmis kyllä maksamaankin :)



Tsemppiä! :)





Mikaela

Vierailija

Oli ihan pakko tulla jakamaan tämä. Neiti oppi ryömimisen jalon taidon itse asiassa jo kolmisen viikkoa sitten. Selältä mahalleen oppi kääntymään 3kk 1vkon iässä. Mahaltakin osaa jo kääntyä selälleen ja nostaa koko yläkropan ylös käsien varaan. En tiedä, kuinka tavallista tämä on, ainahan sitä itse pitää oman lapsen taitoja jotenkin ihmeellisinä :)



Neuvolassa eivät kommentoineet mitään, kun oli niin kiire ja ajat olivat myöhässä. Lattialla vauvelia on makuutettu paljon, jo 1,5kk:n iästä asti. Ja onhan vaavi aika kookaskin, ehkä sitten myös tavallista "vahvempi" vauva...



Tytön taidoista lumoutuneena annoin tänään ensi kerran purkkiruokaa. Söi heti peruna-porkkanaa puoli tölkillistä ja maidot päälle. Ensi maisteluiden jälkeen ei ole muuten saanut nyt muutamaan viikkoon kiinteitä.



Mami_08 ja tyttö 4kk ja 2 vkoa (n. 7,5 kiloa)

Vierailija

Eli meikähän oli ihan paniikissa tuossa viikko sitten, kun Typy ei osoittanut mitään mielenkiintoa kääntymistä kohtaan. Kun sitten kirjoitin asiasta tänne, niin saman päivän iltana Typy kääntyi ekan kerran selältä masulle, ja nyt häntä ei pidättele mikään.:) Eli huoleni taisi olla turhaa...Eilen alkoi sylissä pönkätä itseään istumaan, eli aika nopeasti nämä kehityspyrähdykset sitten tulee. Masullaan ollessa eilen sai itseää hiissattua päänmitan verran eteenpäin, mutta se loppui sitten siihen ja hän ah, niin pitkäpinnaisena sai sellaisen raivarin että oksat pois. Täytyy myöntää että Typsy on kyllä tuossa lyhytpinnaisuudessa tullut pahasti äitiinsä, kun joku ei mene niinkuin pitäisi, niin raivarihan siitä seuraa...:D Ja kaiken pitäisi tapahtua nyt heti tässä ja mielellään eilen. Saapi nähdä sitten kun alkaa opetella kävelemistä, meinaan että eihän sitäkään yhdessä päivässä opita...:/



Mites muiden jussi-suunnitelmat? Me vietetään tyttöjen juhannus äidilläni, minä, Typy ja siskoni mennään sinne, toivottavasti istumaan puutarhaan, mutta mitä on säätiedotuksia lukenut niin luultavasti istumaan sisälle...:(



Mulle iski muuten nyt vauvakuume pahasti päälle, haluisin niin lapset pienellä ikäerolla, puhukaa mulle järkeä... Onko kellään lapsia ihan pienellä ikäerolla? Onko raskasta? Mulla ja mun siskolla on miltei 5v ikäeroa ja se tuntuu jotenkin kamalan isolta väliltä, lapsena aina sisko oli se "pentu", joka ei osannut mitään leikkejä...:/



On muuten mukavaa kun neiti herättää klo 06.30, ja heti kun olen saanut hänet syötettyä, vaihdettua kuiviin ja keitettyä itselle kahvit, vieno kuorsaus kuuluu jo sitteristä......!





Tuo neidin heviletti on ihan järkky, olen joutunut otsatukkaa jo kahdesti saksimaan kun menee ihan silmille. Hassua siin mielessä että itse olin kaksi ekaa vuotta täysin kalju...:D







Valentine ja Typy 4kk 1pvä
!http://www.vauva.fi:80/perhe/perheshowimage?id=cc70dad6-3c24-11dd-b9ae-b...!

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat