***Jyväskylän mammat viikko 43(24.-30.10)***

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

Sivut

Kommentit (22)

Vierailija

Sellaista vielä tässä mietin, että kauanko yleensä Jyväskylän Kelassa on kestäneet nuo äitiysavustus ja -rahapäätökset? Eipä tässä nyt vielä ole kiire, mutta olisihan se mukava saada paketti haetuksi kotiin lähiaikoina. Mun hakemus on siis tähän mennessä ollut n. kaksi viikkoa sisässä.

Vierailija

Kamala yö!!! Eihän siitä nukkumisesta sitten mitään tullut. Ekaan kahteen tuntiin en saanut unta, kun suppaili eka 10min ja sit 8min välein.

Jossain vaiheessa kuitenkin nukahdin ja sainkin nukuttua aina vaan tunnin kerralla! Ja sit heräsin joka kerta kamalaan supistukseen. No ei siinä mitään mahapuolella, mut se tunne selässä!!! Älytöntä särkyä!!! Onneksi edes hieman autta toi kauratyyny.

Limatulpaa irronnu jo neljään otteeseen ja siteeseen tullut kans hieman verta.

Olis aika neuvolaan, tuossa klo 11, mut mielummin menen kyl sairaalaan kuin sinne.

Soitin ja peruin ajan neuvolaan, mut se th oli kyl varma ettei ne mua ota sisään sairaalaan...! Ja vähän kehotteli tulemaan sinne... no nyt se on myöhäistä mennä, kun kellokin on jo noin paljon ja mulla on pyyhe päässä.

Kävin ihanassa kuumassa suihkussa, mut sit huomasin ettei sekään auta ja oikeasti rupes itkettämään, kun selkään ja mahaan sattui yhtä aikaa. Vaikka vieläkään ei supistele tarpeeksi säännöllisesti. Ja pelkäänkin et jos en tosiaan saakkaan jäädä sairaalaan.

Mut ei ole helppoa olla kotonakaan, kun ei oikein voi istua, seistä eikä maata kun selkään jomottaa!!! :' (



Mut jos musta ei kuulu täällä enää mitään iltapäivällä/illalla niin sain jäädä! :)



Kaisa 40+1

Vierailija

haha...



Kaisa, toivottavasti olet päässyt synnyttämään, kyllähä nuo sun oireet kovasti siihen viittais...



LauraKoo, kyllä se muistaakseni aika tuli se päätös. Olisko ollu että kun laitto paperit niin n. kuukauden päästä oli ä-pakkaus postissa...Jos en ihan väärin muista. Tässä raskaudessa kun en pakkausta ottanut. Mutta saatan muistaa väärinkin. Sen vain muistan että olin odottanut että menee kauemmin. Ja tässä raskaudessa se päätös siitä rahasta tuli ainakin tosi nopeesti, nyt en osaa yhtään sanoa kuinka kauan...eli siis tästä minun sepostuksesta ei liene mitään apua...:) toivottavasti joku toinen osaisi auttaa. Ja toisaalta sitten huomaat kun tulee päätös kotiin. Toivottavasti pian. Voi se on niin jännää sit kun pääset niitä vaatteita tutkailemaan! Oih.



Mä itse mietin että voisi kai sitä pikkuhiljaa alkaa laittaa tosiaan niitä vauvan kamppeita. Mä kyl mietin et jaksanko alkaa kaikkia vauvan vaatteita pesemään, kun puhtaana mä olen ne laatikkoon laittanu tytön jäljiltä. Olenko kauhea äiti jos en niitä nyt pese, vaan laitan suoraan käyttöön? Ei nyt tunnu olevan tuota energiaa ihan niin paljon. On tuota pyykkiä kuitenkin muutenkin ihan tarpeeksi.



Juu, mutta nyt taas tuo selkä meinaa vaivata. Välillä oli jo niin hyvänä...toivottavasti tää nyt ei taas pahene. Eli siis pois tästä istumasta ja rasittamasta selkää.



Oksaska rv 33 tasan! 7viikkoa laskettuun aikaan, wuuhuu

Vierailija


Ihan aluksi tietysti hurjan paljon onnea Pipsille ja Kaisalle! Ja Pipsille vielä kiitos synnytyskertomuksesta, upeaa, ettá jaksoit niin hienosti, vaikka kipeä olitkin!



Sitten omat tärkeimmät: Meidän ihanaakin ihanampi prinsesita syntyi 21.10 klo 10:05 ja teki meistä maailman onnellisimmat vanhemmat! Neiti painoi 3368g ja oli 46,5cm pitkä, pipo oli 34,5.



Tiivistän tähän vain lyhyen version synnytyksen kulusta: Kysessä oli siis suunniteltu sektio.Kaikki meni erityisen hyvin alusta loppuun, ainoat " ongelmat" tulivat tipan laitosta käteen ja spinaalipuudutuksen laitosta.Tippa ei meinannut mennä millään, kun suoneni sulkeutuivat välittömästi, vaan se jouduttiin suoranaisesti runnomaan (auts!), pistääkin piti useampi kerta ja lopuksi niitä tippoja oli mulla kaksinkappalein.Spinaali sen sijaan pistettii 6 kertaa!Tämä siksi, että oikeaa paikkaa ei meinannut löytyä millää." ekaa pistosta osuivat hermoon ja se sattui niin h**vetisti, ettá silloin ei kyllá naurattanut.. Se viimeinen pistos, joka meni niin kuin pitikin ei sitten tuntunutkaan hyttysenpistoa kummemmalta.Minulle vielä sanottiin, että mulla oli harvinaisen huonoa tuuria tässä asiassa, että näin ei kuulema käy juuri koskaan, vaan, että aina se menee yleensä ekalla yrittämällä perille. Itse leikkaus sinänsä oli lähestulkoon miellyttävä kokemus. Viilto tehtiin klo 10:00 ja vauvan näimme livenä klo 10:05!Mahtava tunne olla hereillä ja pystyä kokemaan tuo hetki! Viimeistään silloin kaikki puudutusten laitot olivat jo painuneet syvälle unholaan.. Sitten isä lähti kätilön ja vauvan kanssa odottelemaan kun itse jäin ommeltavaksi ja menin heräämöön odottelemaan puudutuksen häviämistä. Koko toimituksen aikana en tuntenut minkäänlaista pahanolon tunnetta enkä venytyksiä enká mitäán muutakaan ilkeää.Puudutuksen lähdettyäkään en missäá vaiheessa tuntenut suurta kipua.Pystyi kävelemään jo samana päivänä ja kipu lääkkeet jätin kokonaan pois jo kolmantena päivänä leikkauksesta.Tikitkin otettiin pois jo eilen ja olo on lähes täysin kivuton.Tottakai varoa täytyy vielä jonkun aikaa, eikä nostella mitään painavia, mutta muulta osin voin sanoa jo lähes parantuneeni.

Vauva voi hienosti alusta alkaen, ainoastaan sen paino laski hieman liikaa ekat päivät kun minulta ei vielä tullut kunnolla maitoa, mutta nyt sitä tulee sitten jo senkin edestä ja vauvan paino on taas hienossa nousussa. Ensimmäiset 2 päivää kotona on sujunut ihanasti ja on semmoinen olo kuin elämä suorastaan hymyilisi..:)!



Oho!Tuo oli siis se tiivistelmä minkä lupasin, minkäköhänlainen olisi sitten ollut varsinainen synnytyskertomus.. Kiitos niille, jotka jaksoivat lukea loppuun.



Yhden asian haluan vielä mainita. On ollut niin paljon puhetta siitä miten keskussairaalassa ja etenkin osasto 6:lla on tapahtunut virheitä ja miten ihmisiä on kohdeltu ei parhaalla mahdollisella tavalla, sen takia haluankin tasapuolisuuden nimissä kehua ja kiittää kaikkia meitä hoitaneita ja etenkin koko osasto 6 hlökuntaa.Itse en ainakaan olisi voinut saada parempaa kohtelua, ja kaikki meni kertakaikkisen erinomaisesti!



Sitten ei muuta kun onnellista odotusta kaikille ja kiitos kaunis siitä, että sain jakaa omaa odotustani kanssanne! Varmasti pistäydyn vielá sillointällöin tänne lukemaan teidän kuulumisia..!



Hyvää syksyn jatkoa!



Virve ja vauva 6 pvä

Vierailija

Me käytiin rakenneultrassa Gyne-Praxiksessa. Lääkäri oli Anna-Maija Rossi. Voin kyllä suositella! Hän tuntui tosi asiantuntevalta, selitti tarkasti tutkimusta tehdessään mitä näkyy/mitä pitäisi näkyä, mitä se tarkoittaa jne. ja vielä jälkeenpäin selitti tutkimuksesta ja antoi lausunnon ja kuvia mukaan. Hintaa Kela-vähennyksen jälkeen jäi vähän reilut 70¿, mutta oli kyllä hintansa arvoinen se suuri helpotuksen tunne mikä tuli ultran jälkeen, kun sai tietää, ettei vauvalla ole ainakaan mitään olennaisesti pielessä (ettei olisi elinkelpoinen tms.) Sukupuoli jäi vielä arvoitukseksi, kun vauva oli sellaisessa asennossa, ettei sitä päässyt kunnolla näkemään. Miehen mielestä vauva kyllä näytti ihan tytöltä, siis ei jalkovälistä vaan yleensä (heh) Itsellä on kyllä ollut vähän " poikaolo" että saas nähdä sitten kumpi on oikeassa.



Almeea rv 23+1

Vierailija

Pikaisesti vain ilmoitan, että sektio on nyt sovittu 2 viikon päähän eli 14.11. jos vaan vauva jaksaa sisällä niin pitkään. Käännöstä ei päästy kunnolla edes yrittämään kun peppu laskeutunut niin alas, ettei noussut lantiosta pois.



vauveli79 36+4

Vierailija

Tai no ei ehkä niin uusi, kerran taisin johonkin ketjuun jo kirjoittaa, mutta tuntuu että se hukkui bittiavaruuteen ;). Eli ensimmäistä odotellaan, nyt rv 26+2. Tuntuu kivalta että alkaa olla jo reilusti yli puolivälin, eikös itse asiassa taida olla jo 2/3 takana! Vaikka malttamattomana jo odottelenkin vaavia miehen kanssa. Ymmärrän hyvin teidän muiden kärsimättömyyden joilla la on kuitenkin jo paljon lähempänä :).



Ollaan asuttu kaksiossa (ylioppilaskylässä! kun opiskelija olen), mutta nyt sit on edessä marraskuussa muutto saunalliseen, uuteen kolmioon Seppälän Rasinrinteeseen (muita sieltäpäin?). En ole ihan varma tässä vaiheessa odotanko enemmän muuttoa vai vauvelia :D. No ehkä kuitenkin vauvaa, mutta on kuitenkin mukava saada se muutto pois alta että päästään asettumaan aloillemme reilusti ennen syntymää.



Kävin sokerirasituksessa ylipainon takia, mutta arvot jäivät hyvin alle rajojen, joten ei siinä suhteessa mitään huolehtimista. Äidilläni ja isoäidilläni on myös ollut isoja (4-4,5kg) lapsia, joten voi minullakin tulla punnertamista jos sukutaipumus pitää paikkansa. Milloin teillä on muuten tehty painoarviota? Tekeekö lääkäri ihan tunnustelemalla, täällähän ei pitäisi olla kuin yksi, se alkurask. ultra?



Ja vielä, taitaa olla lähin, uusi neuvolamme Pupuhuhdassa, onko kukaan käynyt siellä? Millaisia terv.hoitajia on kohdallenne sattunut?

Vierailija

Onnea nyt kauheesti sinne...et kyllä ehkä tätä enää lue.



Vauveli79 törmättiin tänään niin pikapuoliin, että jäi vaikka mitä sanomatta. Siis että olis ollu kiva jutella pitempään. Jos luet tämän niin laitahan tänne kuulumisia tai miten vaan.. Vaikka sinne sähkäriinkin, saisin siten sun sähkäriosoitteen;)



Jospa saatais muitakin pinoutumaan, kun tän taas näin ovelasti nostin...



Oksaska rv 32+6edelleen;)

Vierailija

Eli siis kuvittelin jo Pipsiä onnitelleeni, mutta en sitten ollutkaan. Eli oikein paljon onnea! Ja onneksi kaikki on nyt hyvin. Kiitos hienosta synnytyskertomuksesta. Kiva kun jaksoit heti sen meille jakaa.



Ihana ilma tuolla ulkona, en olis millään sinne jaksanu raahautua, kun on tuo esikoisen pukeminen semmoista kenkkuilua välillä ja itelle sen sijaan pitää laittaa monta kerrosta vaatetta että tarkenee edes jotenkin, talvitakki kun ei mahdu enää kiinni. Mutta siis onneksi mentiin ulos, oli ihanaa kun oli niin talvista ja raikasta. Kylmä siellä silti tuli. Ja sisälle oli sit ihana tulla lämpimään ja syömään.



Meille tuodaan tänään uusi hella ja sopivasti juuri 12 ja 14 välillä, eli saa nähdä miten menee tytön päikkärit, huoh...niitten kanssa muutenkin ollu niin ongelmia.



Ja sitten tähän raskauteen...eilen kyllä ihmeellisesti nippaili ja vihloi tonne jonnekin ihan syvälle sisälle ja välillä mahaan jne jne. Mutta kaikki se oli kovin tuttua esikoisen odotuksen ajoilta, ainoa vaan etten muista missä vaiheessa sellaista sillon tuntui, että oliko ihan loppuajan juttuja vaiko tällai samalla lailla...joo, mutta eipä tuolla väliä, tuskin kuitenkaan mitään vakavaa meinaa.



Voisin kokeilla onneani ja yrittää jo nyt tyttöä unille.. En kyllä hetkeäkään usko että onnistuisi.



Mutta siis voimia kaikille. Vauvelille tuohon loppuodotukseen! Ja Köllille tiukan mahan kanssa;) ja kaikille muillekin!



Oksaska rv 33+2

Vierailija

Pipsille hurjasti onnea vauvasta! Hieno kuulla, että kaikki on mennyt hyvin, vaikka vauva vähän seurantaan joutuikin, mutta ei pitkäksi aikaa.



Ja Vauvelillahan alkaa olla jännät paikat! On kyllä varmaan hermoja raastavaa odotella kotona, jos tietää että sektioon joutuu, niin että millon sitten lähteä, ettei tule liian kiire? Mullahan oli kiireellinen sektio viimeksi, mutta ei se niin kiireiseltä tuntunut. Porukkaahan siinä pyöri ja hyöri piunoineen ja laitteineen niin etten perässä pysynyt (kun tiedettiin että vauvalla on jokin hätä, niin oli ylimääräistä porukkaa paljon), mutta jotenkin siitä valmistelusta, joka kesti puoli tuntia, jäi sellainen olo, että rauhassa he kaiken tekivät, jokainen ehti esitellä ittensä jne. Ja älkää vaan kysykö, minkä nimisiä hoitajia/lääkäreitä siellä oli! Olin niin jännityksessä, etten muista paljookaan...Nopeestihan se käy, valmisteluissa meni tosiaan ehkä puoli tuntia, eniten siinä että odotettiin että puudutus vaikuttaa, ja sitten eka viillosta 5 min kun tyttö parkaisi masun ulkopuolella! =) Hätäsektiossahan sitten on enemmän kiire, mun ymmärtääkseni siinä nukutetaan just sen takia, että päästään nopeemmin toimimaan. Mutta yritä olla liikaa jännittämättä, hyvin se menee! Se itse leikkaus ei ole paha, vaan siitä toipuminen....no, pitikin sitten pelotella...



Nyt unohtu nimimerkki, uudelle tulokkalle kuitenkin tervetuloa joukkoon! Kysyit painoarviosta. Sitä ei tosiaan saa kuin lääkärin käsikopelolla, ellei erityistä syytä ole. Mullekin lääkäri sanoi viimesessä lääkärineuvolassa rv 36 mahan päältä kokeillen, että " Oikein mukava synnytettävä on tulossa, tällanen 3,5-kilonen vauva" Sitten 2 viikkoa myöhemmin tosiaan leikattiin 2,3-kilonen ja 43-senttinen pikkuneiti....Tällä kertaa niitä painoarvioita sitten tehäänkin useampaan otteeseen, mutta jos mitään syytä ei ole, sitä ei tehdä.



Mitähän muuta juttua täällä oli....tää on ihan mahdotonta, kun mikään ei pysy päässä, eikä tästä pääse enää kurkkimaan mitä on kirjotettu...Raskaus vie tosiaan viimesetkin järjen rippeet päästä....En muista enää pitikö jotain muutakin kommentoida...



Niin joo, omasta navasta vois kai sen verran kertoa, että saikulla tosiaan ollaan supistusten takia, ei oo kyllä sairaslomalta tuntunu kun tyttö ollu pois hoidosta ja menoa ollu kovasti, mutta tänään vein hoitoon. Mies lähti koko loppuviikoks Lappiin, joten pitää sitten ilta jaksaa neidin kanssa ja huominen päivä vieraita kotona ja itse vierailulla. Kipeitä supistuksia ei ole nyt viime aikoina ollut, mutta maha kyllä menee ihan kovaks tosi helposti, ja sitten se ei meinaa laueta millään. Maanantai-iltanakin maha oli ihan pinkeenä, niin että se alko jo sattua/tuntua ikävältä, kun kesti yli 3 tuntia jatkuvana se olo...Vaikka ihan vaan lepäsin ja muut hoiti tytön ym. niin ei vaan helpottanu.



Eipä tässä kai sitten muuta. Joten mukavaa keskiviikkopäivää, toivon mukaan myrsky ei kovin pahasti meitä riepottele!



Kölli rv 28+0







Vierailija

tälläisen tuolta löysin ja kopsaan nyt tähän:



Kaisa1977sisko - 26.10. 11:17 (3/3)

Poika tuli!

Hei!



Kaisan sisko täällä ilmoittelee: Tänä aamuna 7.30 on Kaisalle ja miehelleen syntynyt pikkuinen poika :). Äiti ja vauva voivat hyvin.

Vierailija

Soitin tossa välissä neuvolaan, kun vihdoin sinne pääsin läpi. Piti pyytää todistusta tästä raskaudesta, kun mies sai kertauskutsun just ajalle jollon on laskettu aika, hehe. No siis lykkäystä varmasti saa tällä verukkeella.



Sit oli neuvolaan toistakin asiaa, eli viime yönä puolisen tuntia supisteli, siis menkkajomotus-supistuksia. Ihan sillai et erotti supistukset sieltä. Ei niin kovia etteikö olis voinu maata, mutta kovin tuli mieleen esikoisen raskaudesta ne pari vikaa yötä ennen synnytystä. Ei tosin ihan niin kovia ollu, eikä niin kauan kestäny. No sanoin neuvolaan siitä ja sanoi että niitä toki voi tulla pitkällä ajalla jo ennen synnytystä, mutta pitää levätä. Välttää imurointia jne. Ja sitten jos tulee oikeesti kovasti niitä niin sitten äitipolille, kun on noita viikkoja kuitenkin noin vähän kasassa. Toivotaan että oli vain tollainen yhden yön supistelu. En ymmärrä kun ei edes eilen ollu mitään mikä olis voinu pistää supistelee, eli ei seksiä(itseasiassa pitkään aikaan;), eikä mitään muutakaan oikein. Olin koko päivän kotona ja aika lailla rauhassa.



No, mutta kohta pitää lähteä hakemaan se todistus sieltä neuvolasta. Ja samalla pitää käydä kaupassa. Ja saa sitten tyttökin ulkoilua hieman. Jos jaksaisin tohon pihaan sen kanssa vielä hetkeks jäädä.



Mutta nyt pukemaan ja valmistautumaan.



Kaisalle tsemppiä mikä onkaan tilanne siellä;) Ja muille voimia odotukseen.



Oksaska rv 32+6

Vierailija

Ensiksi vauvelille onnittelut sektiopäätöksetä??? vai pitääkö onnitella...:) mutta varmasti helpottaa tieto että kahden viikon päästä viimeistään jotain tapahtuu. Onko sulla olo että haluaisi kuitenkin että jo aiemmin tapahtuisi, vai odotatko mielellään sinne sovittuun päivään?



Minä täällä anoppilassa ja tällä hetkellä ihana rauha, mikä on ihmeellistä täällä:) kaikki ovat jossain. ukot(mun mies, sen veli ja appi-ukko) luolametällä, miehen toinen veli ties missä, miehen sisko kavereiden kanssa, anoppi ja meiän tytteli iso-mummon luona käymässä. sain jäädä tänne omaan rauhaani lepäilemään, aah, ihanaa. ja koneella tietenkin selkää rasittamassa, hyvä minä...



no eilinen oli jotenkin rankka, kaikkialle, etenkin lantion seutuun jomotteli pitkin päivää, ja maha oli tosi usein ihan pinkeä. Selkäkin sitten äityi tosi kipeäksi iltaan mennessä. ja sitten vielä anoppi alkoi ennustelemaan tapansa mukaan että ei muuten mene laskettuun aikaan kun alkaa jo naama siihen malliin vääntyä, alahuuli on kuulema niin turvonnut jne jne. niin että teki mieli siinä sanoa että kiitos tuosta suuresta kohteliasuudesta, olen varmasti tosi nätti! ja sitten meinasin myös tokaista että muistat varmaan esikoista kun odotit että tuon saman sanoit mulle ja siitä meni vielä kolme viikkoa synnytykseen. tai siis sillon sanoi että ei mene kauan enää synnytykseen... noh, nyt toki toivoisi että ainakin sen kolme viikkoa menisi! ja pelkään pahoin että jos nyt jo mulle aletaan tollasta sanoo ettei enää kauan mene jne niin sitten menee varmasti sinne ties kuinka pitkälle. huoh. tosin anopin parilla tutulla on niin kurjia kokemuksia yliajalle menneistä raskauksista(kohtuun menehtynyt vauva...kahdella tutulla...) että hän on sitä mieltä että jos ei tämä vauva ole syntynyt laskettuun aikaan mennessä, hän tulee mun kanssa äitipolille, eikä lähde ennen kun on käynnistetty:) toivottavasti ei siihen pisteeseen tartte mennä.



joo, sekavaa sepustusta tältä suunnalta...

taidan mennä nyt sohvalle tv:n ääreen odottelemaan muita takaisin. luulisi niitten metsämiestenkin kohta tulevan kun alkaa olee jo pimeetä. ellei ole koira jääny luolaan..hui.



kuulumisiin...ja voisi ensi viikolla jonkin sortin treffejä miettiä?? torstaina mulle vois käydä iltapäivästä semmoset kaupunkitreffit ilman lapsia. muina päivinä mies töissä, en kyl muista kuinka myöhään... eli muina päivinä ainakin lasten kanssa treffit kävisi. kiinnostaisko jotain?



Oksaska rv 33+4

Vierailija

Viime viikolla pariin otteeseen kirjoitin, mutta koskaan ne viestit eivät päätyneet tänne, joten turhauduin ja lakkasin yrittämästä..



Sitä piti ekana sanoa, että oletteko selkäkipuiset (Oksaska ja Kölli ainakin) katselleet kenkiänne? Mullahan oli tosi kovat selkäkivut alkuraskauden (viikolle 20+) ja selkä tulehtui jne. mutta sitten ostin uudet kengät ja ihme tapahtui :) Kivut helpotti ja kylmähauteen kanssa häärätessä ne loppu kokonaan. Suosittelen kokeilemaan, raskaus kun ainakin mun jalat vetää ihan lättäniksi. Ja kylmä pussi oli tosi hyvä, sidoin sen tukivyöllä selkään kiinni.



Oma olo on ollut aika kamala taas, tosi kipeitä supistuksia, limatulppaa, ripulia, voimakasta menkkasärkyä yms. Tätä jatkunut pariviikkoa, joka ilta pahentuen. Ei tää raskaus kauaa voi enää kestää. Vauva vaan ikävä kyllä on edelleen perätilassa ja mää hermoilen täällä milloin lähteä sairaalaan ettei ihan hätäsektioksi menisi :-/ Sain VASTA perjantaille ajan synnytystapa-arvioon ja kääntöyritykseen. Terkkari kyllä eilen epäili, että synnytän ennen perjantaita tai viimeistään sitten kun ronkitaan, ei edes antanut mulle ens viikolle neuvola-aikaa vaan käski soitella jos en ole synnyttänyt... Ahdistaa ajatus kiireellisestä/hätäsektiosta...



Oisi hirveän mukava mennä kahveille, mutta kun en tiedä kauan olen yhdessä kasassa ja miten jaksan. Ei nyt huvittaisi kuitenkaan viikkoja kotonakaan mätääntyä ja odotella synnytystä.



Vauveli79 36+0 ja poika 1,5v

Vierailija

Kaisasta kuulunut. Taisivat ottaa osastolle, toivotaan.



Itsellä ihana viikko tiedossa: olen kurssilla Jyväskylässä ja saan olla koko viikon kotona. Jännää, ettei tälläistä osannut edes arvostaa, ennen kuin joutui keikkatyöhön. Toivottavasti muistan tän sitten vielä vuosien päästäkin. Oli mahtava tunne nousta aamulla omasta sängystä miehen vierestä ja ajaa vain lyhyt matka.



Muistaako kukaan tai onhan teillä pidemmällä olevilla kokemusta, että millä viikolla vauva tuolla mahassa on niin iso, että ei enää liiku niin paljoa. Tai milloin se vuorokausirytmi muodostuu? Itsellä on nyt viikkoja 25+ ja tuntuu olevan vähän hiljaisempaa. Muutamana päivänä olen jo ajatellut, että pitääpä soittaa aamulla neuvolaan ja kysyä, mutta sitten illalla alkaa semmoinen mylläkkä, että olen ajatellut kaiken olevan ihan ok. Aiemmin tuntui, että myllerrys on ihan jatkuvaa, joten itse asiassa pienet rauhalliset hetket ovat ihan tervetulleita.



Mutta nyt pitää lähteä laittamaan ruokaa, tai kiukustun muuten jo ihan itseeni =)

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat