En jaksaisi päivääkään olla muksun kanssa kotona enää.

Vierailija

jatkuvaa kitinää ja lahkeessa roikkumista, mihinkään ei äiti saisi kadota näkyvistä. vituttaa ja päätäsärkee. ei ole 2 autoa ja mihinkään ei täältä korvesta päivisin päästä.

Sivut

Kommentit (43)

Vierailija

Onneksi on silloin tällöin pieniä sijaisuuksia töissä, että pääsen hieman kotoa pois. Muutto on edessä varmaankin ensi kesänä.



AP

Vierailija

käymättä työssä :)



Mutta esim. ammatin ja työnantajan voi aika pitkälle valita ja silti työ on välillä tosi tympeetä. Tällä hetkellä työnantajani on 1-vuotias pieni neiti, joka osaa välillä olla tosi rasittava. Mutta niin osaa olla pomokin työpaikalla.



Lasten kotihoito on työtä siinä missä muukin työ, hyvine ja huonoinen puolineen. Itselleni on raskainta juuri aikuiskontaktien vähäisyys, vaikkei edes asuta maalla.

Vierailija

Monet isätkin olisivat välillä mielellään kotona lasten kanssa. Vaan mistäpä löytyvät ne äidit, joiden palkka riittää omakotitalon lainanlyhennyksiin? Ja siihen että isät viettävät lasten ja toisten isien kanssa aikaansa kauppakeskuksissa shoppaillen ja kahviloissa rupatellen?

Vierailija

Vierailija:

Lainaus:


Saavathan töissäkäyvätkin yhtä lailla valittaa, vaikka myös töissäkäynti on oma valinta. Raskasta duunia on lasten kotihoito, kyllä siihenkin saa tympääntyä ja väsyä välillä.



Tsemppiä, ap!




Joka ei ole kokeillut, ei sitä varmaankaan ymmärrä kuinka paljon touhua on kotonakin. Kotona et välttämättä pääse tiettyyn aikaan ruokatunnille (no, täytyy myöntää, ettei meillä töissäkään pääse), lapsen kanssa asioita ei voi minuuttiaikatauluttaa. Lapsi ehkä nukkuu päiväunet, mutta silloin on tekemistä ihan tarpeeksi. Se on myös raskasta, kun ei voi puhua aikuisten kanssa. Aikuinen ihminen kaipaa aikuista seuraa.



Varmasti se riippu ihmisestäkin, toinen tykkää olla enemmän kotona kuin toinen. Mutta yhtä kaikki äitinä oleminen ei ole helppoa. vaikka kuinka yrität, aina on joku arvostelemassa ratkaisujasi.

Vierailija

Mies taas on päivän töissä ja illat tekee remonttia, joten empä viitsi jäkättää, että pitäisi hänen vielä kotitöitä tehdä.



AP

Vierailija

Raskausajan olin niin väsynyt, että siitä en muista oikein mitään, mutta sitten helpotti. Lapsista oli alusta asti toisilleen seuraa, eikä esikoinen enää kitissyt eikä takertunut. Nyt odotan neljättä ja olen koko ajan ollut kotona - tosin olen tehnyt osan ajasta töitä samalla kotona. Ei kyllä yhtään vanne kiristä päätä enää :). Tosin enemmän olisin lasten kanssa jos ehtisin, mutta työtilanne ei salli, ja raskaus taas väsyttää. Onnellinen olen silti kotona.



Jos ei toista lasta ihan heti ole suunnitelmissa, niin harkitse vielä. Väliajalla käytä muutama ilta viikossa hyödyksesi, ja hurauta tiehesi autolla heti, kun mahdollista. Lapsen päiväuniajat voit myös hyödyntää, ja tehdä jotain itsellesi tärkeää. Kehitä vaikka jokin kotona tehtävä harrastus, kuten vaikka käsityöt tai jokin askartelu (kortit, skräbbäys tms.). Hengitä syvään ja muista ulkoilla, vaikka aina ei huvittaisikaan. Vauva rattaisiin tai liinaan ja kävelylle. Yleensä viihtyvät reippaalla kävelylenkillä kitisemättä, ja saat tuulettaa pääkoppaasi :).

Vierailija

lapsi on vain hetken pieni, kohta lkun aloitat ne opiskelut niin et ehdi lapsesi kanssa oleen.

mulla on kans 10kk tyttö ja kotona olen, ei ole autoa, ei yhtään kaveria mulla eikä lapsella, ktona ollaan ja ulkoillaan leikitään tehdään kotihommia kimpassa yms. ukko tekee pitkää päivää nytkin illalla kotiin tulee vasta joskus klo 20.

harrastuksia ei ole, kerran viikossa käyn kaupassa siinä ne mun menot!!!!

vieraita käy max. kerran kuussa

puhelin ei soi eikä teksiviestejä tule....

silti nautin olosta kotona!!!olen kotona kunnes lapsi täyttää 3v.

lapsi on ihana on ihanaa lukea kirjaa lapselle, tanssia yhdessä, soittaa pianoa, laulaa ja leikkiä musikkin kanssa, tehdä palikka tornia, syödä kimpassa jne jne. tekemistä riittää jos vaan mielikuvitusta riittää

ja palkintona on 10kk antama ihana hali ja märkä pusu ja kikatus,

mikä voi olla elämäsää sen parempaa?

eli älä narise vaan katso ympärillesi ja nauti lapsestasi kohta hän jo menee omia menojaan!

Vierailija

Vierailija:

Lainaus:


Tuntuu, etten kestä enää päivääkään töissä. Suunnittelen usein sitä, että otan lopputilin. Se ei riitä että on tehokas ja hyvä työntekijä. Pitäis sitten jaksaa hoitaa kotia ja jossakin välissä vielä ehtiä olla lastenkin kanssa. Mies käy myös töissä (tekee samanpituisia päiviä), mutta ei ota osaa kodinhoitoon. Tekee vain " ulkohommia" . Yritin saada miehen auttamaan, mutta nyt välit ovat todella huonot. Saan haukkuja koko ajan huonosti tehdyistä töistä. Työpaikalla kyllä kehutaan kuinka hyvin teen työni, mutta samaan hengenvetoon kuulen, mitä kaikkea vielä pitäis tehdä. Kiire ei lopu ikinä.



Olen väsynyt, ja olen sen kertonutkin esim, miehelle, pomolle, työterveyslääkärille. Mutta kukaan ei ota sitä tosissaan. " Lepää nyt viikonloppuna, lomalla yms" , saan neuvoksi, mutta milloin minä lepään, kun kotonakin on kamala kaaos.



Tiedän , että lapset osaavat olla tosi rasittavia. Olin äitiyslomajan kotona, eikä toista autoa ollut ja asuttiin maalla. Reissujen määränpää oli aina kävelymatkan päässä. Mutta en minä näin väsynyt silloin ollut.



Nyt olen liian väsynyt tehdäkseni tälle olotilalle mitään. Pelkään ottaa lopputiliäkään. Uutta työpaikkaan en kobin helpolla löytäisi ja samanlaista síelläkin olisi. Jos taas olen muutaman vuoden kotona, vanhenee ammattitaito.



Lyhenettyä työaikaankin olen miettinyt, mutta sitten saisin tehdä samat hommat lyhemmässä ajassa. Nytkin yöitöitä vaaditaan, mutta niistä olen kieltäytynyt. Mitä nyt joskus paperit seuraavat mukana kotiin.



Kunpa uskaltaisin tehdä ison muutoksen elämässäni.






Vierailija

Itsellenikin tulee päiviä, jolloin kiroan kotonaolemisen alimpaan maanrakoon - en todellakaan ole " kotiäitityyppiä" . Lapsi on nyt 1v 3kk ja aion olla kotona ensi syksyyn. Itse olen laittanut asiat vaakakuppeihin: oman aikuisen seuran ja aivotyön tarpeen ja lapsen tarpeet, eikä minusta ole laittamaan näin pientä hoitoon. Olen aivan vakuuttunut siitä, että hänen on parasta olla pari ensimmäistä elinvuottaan kotona äidin kanssa. Niinpä olen " uhrannut" vähäksi aikaa itseni ja yritän rakentaa arjestamme sellaista, jaksan: käyn salilla, lapsi on lapsiparkissa, olen tutustunut muihin äiteihin joiden kanssa vietämme aikaa, pidän vapaailtoja ja teen ihan omia asioita. Mies on onneksi tukenut tässä ja ymmärtää, ettei tämä kotonaolo ole minulle niin luontaista.

Vierailija

Vierailija:

Lainaus:


Meidän lapsi on todella suunniteltu ja haluttu, mutta kuitenkin olen niin kypsä tähän kotona olemiseen. Onneksi pääsen kahden kuukauden päästä töihin takaisin. Uskon että olen parempi äiti lapselleni, kun saan tehdä ajatustyötä aikuisten seurassa muutaman tunnin päivässä. Tämä kotona olo on todella hirveää, vaikka lapsi on aivan ihana.




Äitikin tarvitsee aikuista seuraa, vaikka kuinka rakastaisi lastaan. Se että käy töissä voi todellkin merkitä sitä, että jaksaa sitten olla parempi äiti lapselle. Mutta ainakin minun tapauksessani työyhteisö vaatii minulta niin paljon, että en enää jaksa olla hyvä äiti lapselle.



Syyllisyys on koko ajan läsnä. Syyllisyys siitä että ei pysty olemaan tarpeeksi hyvä työntekijä ja siitä että ei pysty olemaan tarpeeksi hyvä äiti, syyllisyys siitä ettäei pysty olemaan tarpeeksi hyvä vaimo.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat