♥ ♥ * *KOLIBRIT viikon alkuun* * ♥ ♥

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

[color=navy]Huomenta kaikille! Tässäpä meille nyt ihan oma uusi pino! Katsellaan, miten pitkäksi tämä venyy, availlaan sitten tarpeen mukaan uutta pinkkaa.. :)

Oikein mukavaa alkuviikkoa kaikille![/color]

Sivut

Kommentit (18)

Vierailija

Kolibrit on hauska nimi ja hieno lista on saatu aikaiseksi!

Mulla viikonloppu meni työn merkeissä ja vasta nyt tässä heräilin ja palstailen aamuteen kanssa. Illaksi taas töihin...

Meille tuli kissanpentu kahden vanhan kissarouvan kauhuksi ja lasten iloksi. Miesparka saa kyllä vaan lisää harmaita hiuksia kun se on viikonlopun yksin yrittänyt pärjäillä katraan kanssa. Aika riiviö tuo kisu tuntuu olevan mutta tosi sulonen! Saa toimia vauvan korvikkeena kunnes oikean vauvan aika...



Ihanaa kirpakkaa maanantaita!

Vierailija

Onnea Mariadee:lle!!!! Joko lapset ovat alkaneet ihmetellä MITEN se isä on sen siemenen sulle antanut? Onko sulla jo vastaus valmiina :-D

Kiitos sulle rimakauhukannustuksesta! Nyt tänään taas tuntuu siltä että oishan se vauva ihan kiva, mutta ei välttämättä tunnu enää huomenna samalta... Onneksi siinä on se 9 kuukautta aikaa sopeutua ajatukseen, jos nyt raskaaksi tulen.



Nimiasiasta eli Kolibrit on mun mielestä ihan OK, huomattavasti parempi kuin vanha Koto:t.



Kuinka olette kaikki talveen jo sopeutuneet? Aamulla oli kyllä aika työlästä lähteä töihin, kun piti kaikki talvitamineet etsiä... Kuopuksen haalari oli taas kesän aikana käynyt pieneksi, miten se aina kutistuu vintillä? Omat vaatteet ja kengät taas tuppaa nuhjaantumaan kesän aikana. Keväällä ne näyttää vielä ihan hyviltä, mutta nyt kun kaivaa ne säilöstä ne näyttää tosi kulahtaneilta :-( Olisipa joskus niin paljon rahaa että voisi kerralla uusia koko talvivaatevaraston koko perheelle.



Nyt täytyy jatkaa töitä eli kirpakkaa päivän jatkoa ja plussasäteitä kaikille niitä tarvitseville !!





Vierailija

Hellurei,



Mariadeelle jo onnittelut tuolla edellisessä pinossa toivottelin, mutta onnea nyt vielä kerran! Enpä tiedä pysyisikö meilläkään kauan salaisuutena vauvan odottaminen, kun nuo pikkukorvat kuulevat ihan kaiken, vaikkei sanoja heille olisikaan suoranaisesti tarkoitettu. No kunhan tässä nyt ensin tulisi raskaaksi...



Nyt on menossa sellainen tasannevaihe tässsä kuumeilussa, sillä kierrossa on nyt vasta kp2, eli kerätään voimia seuraavaa ovista varten. Jännä juttu kun menkat alkoivat heti kun olin varannut ajan gynekologille. Joka tapauksessa olen sinne nyt menossa selkiyttämään tilannetta. Eihän näitä pitkiä kiertoja jaksa kukaan.



Ei muuta kuin tsemppiä kaikille, eiköhän tässä syksyn iltojen pimetessä ala plussia ropisemaan...





Vierailija

Kiitos kaikille onnitteluista! Tuntuu ihan oudolta nähdä oma nikki, jota onnitellaan ;), ehkä tähän vielä tottuu.

Ja Jedelede, kiitos tosiaan että olet tämän pinon tänne laittanut, enpä tajunnut edes kiittää aiemmin kun niin tässä plussa-huumassani olen ollut...



Jospa tässä pinossa on jotain taikaa, kun heti sain plussan kun tänne ilmoittauduin, toivotaan kaikille paljon plussaonnea!!!



Juu, siitä rimakauhusta vielä, eli kyllä tätä vieläkin oon miettinyt että huh mitä on tullut tehtyä! Meilläkin noi lapsukaiset on niin ihania ja niiiin kamalia....että tähän vielä kolmas vipeltäjä =0 .



Lapsille tuli vihjattua että äitillä EHKÄ on pieni siemen masussa josta EHKÄ voi kasvaa vauva (oli pakko kertoa kun esikoinen 7v. jo kuuli yhden hehkutuspuheluni kaverin kanssa) niin esikoinen oli ihan naama peruslukemilla ja miltei suuttui kun tajusi että äitillä ja isillä taitaa olla ihan omiakin juttuja josta hän ei siis tiedä!? Soitti isälleen heti töihin ja vaati tietää että milloin isi on sen siemenen antanut äitille? Siinä isi sitten töissä naama peruslukemilla että ööh, enpä nyt muista...



Kovasti ovat nyt kolme päivää ajoittain kyselleet että ihan oikeastiko äitin masussa voisi olla vauva? Oon kyllä painottanut että se on vielä niin pieni että joskus noin pienet siemenet ei vielä jaksakaan kasvaa...Ootan vaan kun anoppi tulee keskiviikkona kylään että saako heti kuulla " siemenestä" ?!



Tarkoitus oli kyllä kertoa vasta monen viikon päästä mutta kun en suupalttina ole saanut asiaa pysymään salassa parhaimmilta kavereilta niin en halunnut sitten puhua omille lapsilleni potaskaa. Ovat kuitenkin jo sen verran isoja että ymmärtävät jo aika hyvin vaikka kuinka yrittää toisinaan miehenkin kanssa puhua vihjaillen jostain asioista...pitäisi varmaan kehittää ihan oma salakieli.



t. mariadee 4+3





Vierailija

[color=BF3EFF]Perässä tullaan melko varmasti... Lauantaina testailin ja testiin ilmestyi haamu! Onhan tuokin jotain, mut odotan silti ihan selvää tulosta ennen kuin hehkutan. Nyt menossa kp36/32-36, et ehkä testailin liian aikaisin, kun tuloksena oli toi haamu ;)

Onhan tuota kolmosta jo heinäkuusta lähtien toivottu ja olisihan se ihanaa saada tuo " kesävauva" kahden lisäksi.*pitää peukkuja pystyssä*



Pirpana♥

Vierailija

Maanantaita kaikille ja vielä sylikaupalla onnea Mariadeelle! Toivottavasti plussasi houkuttelee paikalle monta lisää.



Meillä näyttäisikin Kanelisokerin kanssa olevan sama kp eli 2. Tällä kertaa pystyin hieman iloitsemaan tädin saapumisesta. Jospa kierto nyt viimein olisi normalisoitunut 29 päivään. Tosin plussa olisi ollut mieluisampi yllätys. No, kaikkea ei voi aina saada...



Tänään päätin ottaa askeleen eteenpäin näissä vauvapuuhissa. Tilasin ovistestejä ison kasan ja alan ensikertaa elämässäni sen oviksen tikuttamisen. Katsotaan miten tässä käy...



Päivän jatkoja ja paljon +säteitä



Dot

Vierailija

On niin samanlaisia ajatuksia, että...



Meidän kuumeilun taustaaa vielä hieman...



Noin vuosi sitten olin melko varma, että lapsiluku on täynnä. Toisaalta kokoajan tytön kasvaessa mietin, tässäkö tämä nyt oli?



Kevättalvella alkoi kuume nostaa päätään ja määräaikainen työsopimus kirjoitettiin 07/07 asti. Ajattelin, että ehkä sitten joskus tämän työsuhteen jälkeen voisi ajatella vielä kolmatta. Kuume alkoi vaivata enemmän ja laskeskelin mahdollisia ikäeroja ja koska sitä aikaisintaan saisi olla raskaana jne. Miehelle en vielä puhunut mitään, pelkäsin, että sieltä tulee ehdoton ei!



Kesällä aloin pyöriä enemmän ja enemmän täällä ja kuume senkun kasvoi. Suurin asia, jota mietin, oli tuo työkuvio, voisinko jäädä määräaikaisesta työstä äitiyslomalle? Ja mikä on miehen kanta asiaan? Esikoinen menisi ensi syksynä kouluun, olisi kiva olla kotona. Ja toinenkin täytti jo 3v. Kasvaako ikäero liian suureksi? Riittääkö aika, raha, hermot, tila jne jne



Sitten päätin ottaa asian puheeksi miehen kanssa, ja kun puitiin se läpi, mies oli sitä mieltä, että mieluummin heti, jos puuhaan ryhdytään.

Eokuulla oli sitten pillerit loppu, reseptillä olis vielä saanut, mutta kun perjantaina kysyin, että " No, haenko?" Mies otti ja repi reseptin ;)



Poika 6v ja tyttö 3v odottavat innolla pikkusisarusta, toki tietävät, että vauva ei vielä edes kasva äitin mahassa ja siihen menee viellä aikaa. Alkoivat ihan yllättäen puhua samoihin aikoihin vauvasta, sittenmmin ollaan sanottu, että jos Taivaan Isä antaa, meillekin voi vielä tulla vauva. Tyttö selostikin naapurin tädille, että me toivotaan Taivaan Isältä pikkusiskoa.



Kierrosta vielä sen verran, että eka luomukierto oli 32 päivää ja toinen 25 päivää, sen jälkeen oli kolmen päivän tauko ja vuosin tuossa kolmena päivänä taas. Nyt on tosi masentunut olo, että näinkö saan odotella kierron tasaantumista.



Malttia ei tunnu olevan. Kun asia on nyt päätetty, että vauva saa tulla, raskaana pitäisi olla heti! Toiveikkaana ajattelin, että vauva tulisi heinäkuulla, kuten molemmat lapsemme...



Taidan keskittyä tähän Kolibri-pinoon nyt, kun tuo kierto on niin sekaisin, ettei tiedä mikä se mahdollinen laskettuaika voisi edes olla...

Vierailija

Ja siis onnittelut täältä myös Mariadeelle! Taidat olla ihan eka plussanut vai?



Täällä edelleen jahkaillaan juupas-eipäs tyyliin tämä loppuvuosi, olen huomannut että mielipiteeni vaihtuu lähes päivittäin ja on ihme ja kumma erittäin riippuvainen lastemme uhmailuista ;)) Jos ovat enkeleitä niin olen valmis tekemään vaikka kolme lasta lisää, mutta kun känkkis on meillä kylässä niin sitten alan kummasti siirtämään yrityksen aloitusta taas seuraavaan kiertoon..Sekin on aika kumma juttu, että armas mieheni on heti valmis ilman mitään epäilyksiä aloittamaan tämän projektin, tuntuu kuin siltä olis todellisuudentaju hukassa hieman ;o))



Mä oon nyt vaan päättänyt tarttua härkää sarvista tämän asian kanssa, jätän " herran haltuun" asian, siis tulee jos on tullakseen ja ehkäisy loppuu vuoden vaihduttua, tiedän kuitenkin että tuskin tärppää heti ekasta kierrosta.. Mä en vaan käsitä kuinka tän yrityksen aloittaminen on ollut vaikeaa, me ei siis näillä kahdella ed. kerralla mietitty asiaa sen enempää, tätä on nyt mietitty lähes vuosi!! Mä oon aina halunnut kolme lasta, joten se ei varsinaisesti oo mulle uus asia mitenkään, mutta etsin sopivaa ajankohtaa ja mietin että mahtaako sitä tullakkaan jos liikaa miettii...huh!

Onko teillä muilla ollut näin pitkä mietintäaika kolmosen suhteen vai onko ollut alusta asti selvää että milloin kolmas lapsi saa tulla?



Millaset ilmat teillä päin on? Täällä paistaa ihanasti aurinko, mutta vähän kylmä tosin on ja piha odottelee haravoijaa, joten kai se taas on mentävä.. Aurinkoista päivänjatkoa vaan kaikille!!

Vierailija

Tulin vielä toisen kerran lukemaan pinoa ja päätin vielä kirjoittaa meidän kuumeilumme taustoja. Sitä ennen kuitenkin onnea Pirpanalle plussan johdosta!



Nuo meidän kaksi aiempaa lasta syntyivät yhdessä rytäkässä vuoden ja kahden kk ikäerolla. Kaikki nämä vuodet olen vannonut, että tässä on meidän lapsiluku, mutta kuinkas kävikään? Kumeilu nostatti päätään, kun kaikki ympärillä tuntuivat saavan toinen toistaan suloisempia vauvoja. Todellisen menetyksen tunteen koin sillä hetkellä, kun viime helmikuussa ilmoitin esikoisemme kouluun. Jotenkin vain alkoi tuntua siltä, että kolmas lapsi olisi tervetullut nyt kun kuopuskin aloitti eskarin. Tällä kertaa voisin todella nauttia vauvan kanssa kotona olemisesta ja samalla olisin kotona vanhempia lapsia varten silloin, kun he tulevat koulusta kotiin.



Viimeinen niitti kuumeen alulle oli gynekologikäynti, jossa minulle ehdotettiin leikkausta, minkä avulla lantionpohjan lihakset kiristettäisiin. Gynen sanat jäivät jonnekin takaraivon pohjukkaan kytemään: " Kun tämä leikkaus on tehty, ei enää kannata tehdä lisää lapsia, sillä leikkaus pitää tehdä sitten uudelleen."



No, tuohon leikkaukseen en sitten mennytkään ja pikkuhiljaa sain avauduttua toiveineni miehellenikin, joka oli aluksi hieman haluton kolmannen lapsen yrittämiselle, mutta melkoisen nopeasti lämpeni kuitenkin ajatukselle, varsinkin kun tämä ekaluokkalaisemme alkoi jatkuvasti vakuuttaa iskälle haluavansa pikkusiskon tai -veljen. Välillä jopa suorastaan rukoili... :-)



Kuumeeni alkoi viime keväänä ja vei kesään asti, ennen kuin mieskin antoi " luvan" ja nyttemmin hän on ollut todella innoissaan koko asian suhteen. Heinäkuussa sitten poistatin hormonikierukan, joka oli muutenkin jo " vanhentunut" ja tässä sitä nyt ollaan...Toivottavasti pian raskaana. Eipä sitä voi koskaan tietää miten mieli muuttuu, ja minä kun olin jo valmis teettämään sterilisaationkin - Onneksi en toteuttanut ajatustani kuitenkaan.

Vierailija

[color=blue]Ihan ensin varovaiset onnittelut pirpana78:lle!! :)



Miinastiina: meillä kakkosen jälkeen puhuttiin, että ei ainakaan yhtä pian kolmosta (esikoisen ja toisen välillä ikäeroa vajaa 1v10kk), kumpikin oli sitä mieltä. Keväällä, kakkosen täytettyä vuoden, alkoi minulla vähitellen kuumottaa.. jonkin aikaa pidin suuni kiinni, mutta sitten aloin varovasti kysellä miehen mielipidettä. Ei tyrmännyt täysin, mutta ei oikein osannut ajankohtaakaan sanoa. Loppujen lopuksi ehdotin sitten vuodenvaihdetta ja jätin asian " hautumaan" ..

Aika pian mies sitten myöntyi, ja vuodenvaihde alkoi tuntua molemmista hyvältä. :) Toki mies mietti taloudellista tilannetta jne, mutta totesi sitten saman kuin minäkin, eli mieluummin nämä lapset nyt peräkkäin, kun niitä kerran vielä lisää halutaan ja sitten vasta esim. minun opiskelut loppuun jne. Ja eiköhän sitä pärjätä, kun tähänkin asti pärjätty, vaikkei tulot olekaan suuret.



Syksyn lähetesssä sain aloituksen siirtymään jo noin joulun kieppeille ja joskus elokuussa mies totesi vauvakuumeen iskeneen! Sanoi että syksyvauva kuullostaisi oikein hyvältä, ja kun kysyin mikä on syksyä niin syyskuu.. Niinpä sitten tod.näk tuossa kuukauden päästä aloitetaan!! :) Ihmeen hyvin olen jaksanut odottaa.. Ensimmäistä kertaa näin pitkään!! Kumpaakaan lasta ei ole näin pitkää aikaa etukäteen suunniteltu.

Esikoista en oikeastaan ehtinyt paljoa kuumeilla varsinaisesti. Tuli vain sellainen tunne, että nyt haluaisin vauvan ja miehen käännytystempun jälkeen pillerit lensi nurkkaan 2 viikon kuluttua (vaikka alunperin piti syödä loput 3 laattaa....kärsimätön, minäkö?!) ja siitä vajaan 2 kuukauden kuluttua olin raskaana. Kakkosta alettiin yrittää heti kun tuli tunne, että uusi vauva olisi tervetullut.. Mutta nyt siis mietitty ja vähän jahkattukin pitempään. ENkä olisi ikinä uskonut pystyväni odottelemaan näin kärsivällisenä näin pitkään! Ja välillä tulee vieläkin se rimakauhu, kun yritys lähenee... niinkuin taitaa vähän jokaisella tulla!? Kaikenlaiset ajatukset käy mielessä.. Jotenkin vaan kaikkea pyörii mielessä ja tuntuu että pelkää vähän sitä odotusaikaakin, vaikkei sitä ennen ole sillä tavalla pelännyt tms. Että voiko kolmannen kerran kaikki mennä hyvin jne! Yritän olla liikoja murehtimatta ja lukematta kauhutarinoita, ettei ala yöunet mennä ;)



Semmoista. :) Onneksi tänne pääseee aina purkautumaan, kun ei halua miestä rasittaa omituisilla " murheilla" ja muilla mietinnöillä! :) Jep, mutta nyt lapset kutsuu..



Ai niin, meillä muuten esikoisella (kohta 3,5v) taitaa olla vauvakuume.. hoivaa kovasti vauvanukkeaan ja höpisee miten meille mahtuisi vielä ruokapöytään ja autoon joku, kuulemma pieni vauva, joka tulee äitin mahasta (kummitätinsä on kyllä raskaana, joten sikäli nämä jutut on nyt ollu pinnassa)!! Lupasi myös hoitaa vauvaa.. :D Hellyttävä tapaus! Eikä siis tiedä mitään meidän aikeista tai kuumeilusta.. tosin osaa lukea sanan vauva näiltäkin sivuilta, joten olen kai huomaamattani aivopessyt poikani. Hups. ;D[/color]

Vierailija

Mariadeelle hirmu suuret onnittelut minultakin!



Itse oon ollu pari päivää syvässä masennuksessa, täti mokoma kun tuli lauantaina vaikkei olisi sitä kaivattu.. Mä olin niin kauan jahkannu, että yritetäänkö kolmosta ylipäätään vai ei ja sitten lapsellisesti kuvittelin heti tärppäävän, kun sille lupa annettiin ja yritys aloitettiin. No tipahdinpa tosi korkeelta.

Muutenkin tosi tyhmää kuvitella, että yksi yrityskierto riittäis, koska imetän vielä kuopusta ja menkkojakaan ei oo ollu kuin kahdet ja kiertovälit tosi pitkät.

Kakkonen kun sai alkunsa esikoisen ollessa 7kk ja ekasta kerrasta niin kuvittelin tietty sen menevän taas niin.

Ja nyt harmittaa vielä, kun ukko on laivalla hommissa niin seuraava mahollisuus menee sivu suun. Ellen sitten saa lapsenvahtia ja houkuttele ukkoa safkatauolla hommiin, kun laiva on satamassa. ei taida onnistua..

No se siitä, katse eteenpäin vaan!



Oikein hauskaa alkanutta viikkoa kaikille kolmatta kaipaaville ja plussaonnea!

Vierailija

Samoin täältä varovaiset onnittelut Pirpanalle ;)



Jedelede ja Bubbles: Olipas minun kannaltani helpottavaa lukea teidänkin kuumeilun taustoista, olen viime aikoina ajatellut että itse vaan ajattelen liikaa näitä asioita, koska miehelleni ajatus on ollut alusta asti ilmeisesti hyvin selvä, mutta hän ei kylläkään ole ollut koskaan hoitovapaalla vaikka lapsiaan onkin paljon hoitanut, joten vaikuttaisikohan sekin asiaan ;O) Mutta, niinkun sanoin otan sen linjan nyt että asiat vaan hoituu ja meillä on hyvä sosiaalinen verkosto, jos apua tarvitsen ja voi olla että tarviin..Molemmat lapsemme on ollut vauvana ekan kuukauden koliikkeja, siis kait lieviä, mutta kumminkin huutaneet iltayön ja sitten alle 2 kuisina jo nukkuneet täydet yöunet, univelkaa vissiin niin paljon ;O) Ja se jos mikä just mua on eniten pelottanut, kun poika on sitten jo 5v. ja tyttö 3v. niin enhän mä voi nukkua silloin päivällä kun vauva sitten nukkuu ja lapset ei varmaankaan nuku edes silloin enää päikkäreitäkään, joten miten mä jaksan sitten antaa aikaa ja huomiota niille..No niin, taas tää menee tähän..Mä en uskokkaan että lopetan tätä epäröintiä ennen jos ja toivottavasti kun testi näyttää plussaa..Kutsukaa vaan hulluks, se mä taidan ollakkin..Mietin tossa jo että pitäisköhän tää aikaistaa jo ens kierrosta tää yrityksen aloitus..Ehkäsylaastarit lopetin jo keväällä, joten meillä ei sen kierron käynnistelyyn kuluis ees aikaa ja olis kai se kiva saada syysvauva, siis syyskuussa joka on mun syntymäkuukaus myös..Niinkuin huomaatte taas ajatukset pikkasen heilahtelee laidasta laitaan. Parempi taas lähteä koneelta ruoanlaittopuuhiin, jottei tuu liikaa mietittyä näitä..Illanjatkoja :o)

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat