***Club-30, viikon 43 alkua***

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

Laitoin eilen reissukuulumisia tuonne Santsun ilouutisketjun alle, ei siitä siis sen enempää juuri nyt.



Neuvolakuulumisia tältä aamulta: kaikki hyvin minulla (kohdunsuu kiinteä ja kaulaa tarpeeksi, hb hieman tippunut, nyt 122 mutta silti vielä hyvä) ja lekuri (nuorehko venäläissynytyinen nainen) tuntui oikein mukavalta ja asiansa osaavalta. Ultraus oli mukava yllätys (ilmeisesti kaikissa neuvoloissa Hgissä ei ultraa ole...?), ihana oli nähdä beibi jälleen. Se oli vilkas ja imi peukkuaan. Nyt saatiin eka painoarvio (1100 g, hieman keskikäyrän yläpuolella) ja veikkaus sukupuolesta... jippii. Olipa mukava juttu, itsekin näin ultran koko ajan japyllypuolen ja olen lääkärin kanssa samaa mieltä arviosta, mutta eihän se koskaan 100% varma ole...



Mitäs muuta, en osaa mitään sanoa, olen ihan onneni kukkuloilla tämän aamuisesta eivätkä aivot toimi :o) Parin viikon päästä vielä yksi ultra Diacorilla- lienee tarpeeton, mutta mennään nyt niin mieskin näkee vauvan vielä, kun nyt oli reissussa...



Kiva että Aninka sinulla on vauva pysynyt masussa toistaiseksi ja hälyytystila ohi toistaiseksi, viikot ja päivät vaan paranee :o)



Lene: onko sulla ollut neuvolaa lähiaikoina? Offelat kiitos meilistä vastailen siihen jahaka ehdin. Ja Jogannalle ihanaa vauva-arkea ja opettelua.

Kommentit (15)

Vierailija

mieheni tarvitsee työnsä puolesta autoa aina ja välillä hiipii kyllä mieleen ajatus, että tulenkohan sitten mökkihöperöksi täällä... Kukaan kaveri kun ei tässä lähellä asu paitsi veljeni perhe, joilla nyt 1v 4kk ikäinen tyttö. Heidän mukaansa täällä on kyllä aika paljon erilaista toimintaa pikkulasten perheille kuten avoimia päiväkoteja ja erilaisia kerhoja, ehkä pitää kokeilla niitä. Luulen, että minäkin tulen inhoamaan noita julkisia kulkuvälineitä, täällä meinaan suurin osa busseista on sellaisia, joihin ei vaunuja voi ottaa sisään vaan ne pitää kasata ja laittaa matkan ajaksi tavaratilaan.



Meillä oli tänään ohjelmassa se tutustumiskäynti Nkl:n synnytysosastolle. Vaikka mitään varsinaista uutta tietoa ei tullut, niin oli se kuitenkin kiva etukäteen vähän nähdä niitä paikkoja, minne lähitulevaisuudessa ollaan menossa! Tähän mennessä en ole synnytystä vielä oikein osannut pelätä, mutta jokin pieni paniikki siellä synnytyssalissa (joka oli itse asiassa aika pieni huone) kuitenkin iski. En tiedä mistä johtui, ei se nyt mitenkään erityisen kolkko paikka edes ollut.



Tosi kipeä kurkku mulla on ollut nyt jo viikon ajan, päivä päivältä vain pahenee ja tänä aamuna huomasin, että toinen poskiontelokin alkaa kipeytyä. Ei kyllä olisi herkkua synnyttää tässä kunnossa ja niin päätinkin poiketa työterveyslääkärillä (vielä viimeisen kerran, kun siihen on tilaisuus!) hakemaan vähän helpotusta. Hän kuitenkin sanoi, ettei tiedä mitään tähän sopivaa yskänlääkettä, joka ei aiheuttaisi supistelua, myöskään alkavaan poskiontelontulehdukseen en saanut mitään antibioottia. Voikohan hoitamaton poskiontelontulehdus olla vaarallinen? Onko mahdollista, että se menee sitten itsestään ohi? Pitäisi varmaan huomenna ottaa yhteyttä terveyskeskuslääkäriin tai jos en hänelle saa puhelinaikaa niin meilata Aarnelle (jolla ei muistaakseni ole puh.aikaa perjantaina), puuh.



Me aiomme myös käyttää äitiyspakkausta pinnasängyn rinnalla siten, että se laatikko otetaan makuuhuoneeseen sänkymme viereen (pinnasänky ei sinne mitenkään mahdu). Tiedättekö, myydäänkö missään äitiyspakkauslaatikkoon jotain telinettä, ettei sitä tarvitsisi ihan lattiatasossa pitää? Toki sellainen on aika helppo nikkaroida itsekin.



Aninka rv 34+2

Vierailija

Mä olen oikea poskiontelotulehdusveteraani. Mulle tulee aina poskiontelotulehdus, jos en tamppaa petivaatteita kerran viikossa, joten se on mulla aika usein... ;) Olen siis pölyallergikko. No juu, kannattaa kokeilla tuota petivaatteiden tamppausta vaikka ei olisikaan allergikko, sillä näin lämmitysten napsahtaessa kunnolla päälle huoneilma kuivuu ja pöly lähtee helpommin liikenteeseen. Se voi aiheuttaa oireita ei-allergisillekin. Sitten on tietysti se iänikuinen höyryhengittely ja lämpimän juominen. Itse olen todennut, että lämmin kaurapussi naamalla poskionteloiden päällä saa hyvin liman liikkeelle - suosittelen! Noita tarkoitukseen sopivia pieniä kaurapusseja saa nykyään esim. Kodin Anttiloista ja muista marketeista. Ja sitten kun lima lähtee irtoamaan, nenähuuhtelu on hyvä keino saada loputkin ulos. Ajatuksena se oli minustakin aluksi ikävä, mutta toimii.



Itse en ole näillä keinoin tarvinnut antibiootteja poskiontelotulehduksiin enää kymmeneen vuoteen. :)

Vierailija

kiva että sielläkin kaikki hyvin. Tuo vauvan koko minuakin vähän arveluttaa (tosin parempi vähän yläkäyrll kuin ala- varman se enemmän huolestuttaisi), mutta vielä ei sokerirasitukseen lähdetty, en kyllä edes kysellyt siitä. Mulla on tullut painoa reippaasti edellisestä punnituksesta- 900g/vko! Eikä ole turvotusta- olen tainnut vain tankata itse vähän liikaa...



Meilläkin alkaa perhevalmennukset jo ensiviikolla (1.11.), kun joulukuussa alkavaan ei päästä (kaksi niistä kerroista ollaan pois Hgistä), joten pitää aloittaa jo nyt. Mutta ihan hauskaa. Todennäköisesti yksi ' 30-esikoista' odotuspuolelta aloittaa samassa ryhmässä meidän kanssa kun muuttivat tähän lähelle. Mä voin kyllä Lene ajella sitten teille päin käymään, jos elämä asettuu uomiinsa, eikä ole hirveän vaikeaa lähteä mihinkään :o)



Jäin muuten tännä parin päivän saikulle (en kyllä sitä pyytänyt, mutta ollaan nyt kun lekuri sitä antoi) selän juilimisten takia. Sain lähetteen fysikaaliseen, mutta pääsen siihen vasta ensi viikolla tiistaina. äyn pari kertaa ainakin, niin saa fysioterapeutilat jumppa- ja venytysohjeet kun itse en ole osannut tuota kohtaa selässä venytellä ja siksi se on niin jumissa. Se oli loman aikana jo vähän parempi, mutta sitten kun viikonloppuna jouduin ajemaan autoa 700 km, niin eihän se siitä tykännyt ja töissä ärtyi enstisestään.



Olivera 26+4

Vierailija

käytiin noutamassa nuo pari viikkoa sitten ostetut menopelit At-lastenturvasta. Ihanat! Nyt niitä tässä hiplailen ja opettelen mekanismeja, ennen kuin ne laitetaan varastoon odottamaan tammikuuta. Sadesuoja pitää vielä hankkiä, mutta ostan ihan universaalin mallin joka käy tähänkin, on halvempi kuin I' coon törkeän hintainen oma.



At-lastenturvassa oli ihania äitityspakkauslaatikon pehmusteita, mutta olivat aika tyyriitä... tekisi mieli hankkia joku sellainen, kun se pinnis on vauvalle kyllä aika valtava, tuntee varmaan aluksi olonsa turvattomaksi moisessa isossa sängyssä. Onko Offelta kokemusta tästä, onko vauva heti pinniksessä vai jossain pienemmässä sängyssä? Kumpi parempi?



Vierailija

Tulin tuossa juuri viimeiseltä lentokone(työ)reissulta ennen lapsen syntymää. Nyt riitti lentäminen meikäläiselle. Kieltäydyn myös pitkistä ajoreissuista, koska selkä kipeytyy ihan järkyttävästi puolenkin tunnin ajon aikana. Mun jumi on siirtynyt alaselästä pois ja sijaitsee nyt oikealla selkäpuolella kylkiluiden välissä. Istuminen tekee sille tosi pahaa...



Olivera: kiva kun sulla oli kaikki OK. Meillä on lääkärineuvola torstaina. No, eipä se lekuri voi sen enempää kertoa kuin Bruno Femedassa pari viikkoa sitten, todennäköisesti ei edes sitä... joten en odota tuota käyntiä mitenkään erityisesti. Olemme vastikään saaneet ihailla vauvaa siinä verenvuodon jälkeisessä ultrassa NKL:llä ja sitten heti uudestaan 4D:ssä, ja tuntuu kuin nyt olisi jo aika jättää pienokainen rauhaan omaan koloonsa. :)



Sanoinko muuten, että Bruno olisi aikaistanut laskettua aikaa vielä viikolla vauvan mittojen mukaan? Oikeasti vauva on varmasti vaan niin paljon kasvukäyristä edellä, sillä alkuraskauden ultrissa koko piti hyvin paikkansa arvioituun ovisaikaan nähden. Tulee joko iso vaavi tai sitten sillä on kasvupyrähdys käynnissä...



Lene rv 27+0

Vierailija

Ofelia: kiitos vinkeistä. Ystäväni 4-viikkoinen vauva on alkanut kärsiä kanssa ilmeisesti vatsavaivoista. Kerron nämä vinkit hänelle. Hänestäkin tuntuu rankalta, kun vauva kitisee koko ajan eikä voi oikein auttaa. Vyöhyketerapiaa on hänkin miettinyt, mutta tuo ruokavaliokin kannattaa varmasti kokeilla.



Lääkärineuvolassa tänään kaikki OK. Pyysin päästä sokerirasituskokeisiin vauvan suuren koon ja suvussa olevan diabeteksen takia. Hemoglobiini oli laskenut 112:een. En ole kyllä huomannut mitään heikkoa oloa.



Meillä alkaa parin viikon päästä (15.11.) jo synnytysvalmennus! Aika hauskaa. Kiva päästä tapaamaan muitakin paikkakuntalaisia odottajia, joilla laskettu aika samoihin aikoihin. Löytyisipä mukavaa kaffitteluseuraa. Pelottaa jos jään yksin kotiin vauvan kanssa kun en tunne vielä oikein ketään uudelta paikkakunnalta, eikä ole autoakaan käytössä äitiysloman aikana, että pääsisi helposti tapaamaan muita äitiyslomalla olevia kamuja. Niitä nimittäin riittää ens vuonna meidän kaveripiirissä... ovat vaan kaikki aika kaukana.



Lene rv 27+2

Vierailija

Kummasti nuo päivät kuluvat joko poikaa hoitaessa tai häntä ihaillessa. Niin uskomatonta edelleen että meillä on todella lapsi! Mies on ollut tämän viikon syyslomalla, joten olemme saaneet jatkaa yhteistä rauhaisaa eloa ja tutustumista ihanaan lapseemme. Hänhän täytti tänään muuten kaksi viikkoa! Ihan selvästi hän on jo pyöreäposkisempi kuin syntyessään ja kasvanutkin.



Vauvanhoito on lähtenyt ihan kivasti käyntiin. Suurin positiivinen yllätys minulle on ollut imetys, joka on minulle ollut todella helppoa, maito nousi todella nopeasti ja sitä on riittänyt ylimäärin ja vauva on imenyt hyvin, joten ei mitään ongelmaa. En ole ollenkaan tarvinnut mitään lisämaitoa eikä imetyksen kanssa ole muutenkaan tullut mitään angstia. Olin valmistautunut siihen, että imetyksen kanssa tulee ongelmia, joten tämä on ollut todella positiivinen yllätys. (No ehtiihän niitä ongelmia toki tulla vielä...) Muutenkin vauvanhoito on tuntunut yllättävän luontevalta, vaikka en ollut koskaan ennen sitä harrastanutkaan. Poikamme on perusluonteeltaan aika rauhallinen eikä hirveästi itkekään (paitsi pyllynpesun yhteydessä pääsee aina huuto). Vähän on ollut ilmavaivoja, mutta niihin on auttanut kun on vain riittävän kärsivällisesti jumppauttanut jalkoja ja hieronut hellästi masua. No kyllä sitä silti saa ihan riittävästi valvoa syöttöjen ja vaipanvaihtojen kanssa, onneksi alan oppia päivällä nukkumisen jalon taidon. Imettäminen makuulla ei kyllä juurikaan rasita, sen voi tehdä puoliunessa, mutta vaipanvaihto on kyllä eri asia, onneksi mies on hoidellut paljon noita yövaihtoja.



Tosi kiva lukea kuulumisianne! Olette kyllä mielessäni vaikken ole paljon täällä kirjoitellutkaan viime aikoina.

Vierailija

Se oman ruokavalion rajaaminen on tosi henkilökohtaista, että auttaako se vai ei. Me taidetaan kuulua siihen ryhmään, johon se ei auta... Juon jopa kofeiinitonta kahvia. How low you can go... Alan nyt pitämään itkupäiväkirjaa, joka käydään neuvolassa läpi parin viikon päästä.

Vierailija

Olivera: totta tosiaan, enemmän sitä olisi huolestunut jos vauva olisi liian pieni. Ei tämä ole edes mitenkään huolestuttavan suuri, sf-mitatkin ovat normaalit. Brunon painoarvio ja reisiluun mitta vauvalle oli kuitenkin reilu. Halusin sokerirasitukseen kun koko äidin puolen suvullani on aikuisiän diabetes. Lieneekö heillä enemmän runsaasta ylipainosta johtuvaa. Äitini laihdutti juuri minun innostamanani Painonvartijoissa 15 kg ja sokeriarvotkin normalisoitui.



Mulle oli tullut painoa 300 g/viikko. Olen kyllä syönyt kuin porsas, ihmettelen miten ei oo tullut enempää. Varmaan lihon kun vauva syntyy, kun olen oppinut syömään näin järkyttävästi... ;) Olen tässä ajatellut, että jokin liikuntaharrastus pitää aloittaa kunhan synnytyksestä on toivuttu kunnolla.



Ja tuo on sitten diili tuo kahvittelu vauvojen kera! Toki tulen mielelläni vauvatreffeille Hesaankin junalla, mutta tykkään myös kun tulee vieraita. Meille tulee vielä niin samanikäiset vauvat, että on varmasti hauska seurata niiden kehitystä yhdessä. :)

Vierailija

...ettei tästä nyt anna tahtomattaan liiankin ruusuista kuvaa, niin omasta terveydentilasta on puolestaan ollut huolta. Synnytyksestä toipuminen ei ole edistynyt ihan toivotulla tavalla, ja jouduin viime viikonloppuna jopa päiväksi takaisin Nkl:lle, ja lähtö sinne oli aika dramaattinen, yöllä ambulanssilla. Huomaa kyllä ettei synnytys ole ihan pikku juttu, ja vaikka omastani ei mitään traumoja jäänytkään henkisesti, niin fyysisesti ongelmia on kyllä ollut. Ehkä tämänkin takia tuo vauva tuntuu niin suurelta ihmeeltä, ensinnäkin se, että viimein tulin raskaaksi niin pitkän ajan jälkeen, ja se että raskaus meni kaiken kaikkiaan hyvin, ja nyt se että poikamme todella syntyi tähän maailmaan ja yhteiselo hänen kanssaan on alkanut hyvin.



Aninka, ajattelin kyllä monesti sinua silloin kun olin synnyttäneiden osastolla, kävi useamman kerran mielessä että ehkä sinäkin makaat jossain tässä samassa talossa.



Olivera, hurjia nuo hintaerot mitä luettelit matkakertomuksessasi! Hyvä että kaikki on raskauden suhteen hyvin.



Offe - raportoi edelleen ruokavalion vaikutuksesta. Kiinnostaa minuakin. Ja terveisiä sinun pojallesi!



Santsu ja Lene - onnellista odotuksen jatkoa! Ja kaikille muillekin mitä ihanimpia loppusyksyn päiviä ja kaikkea hyvää!



Toivottelevat Joganna ja poika

Vierailija

Nenähuuhtelukannuja (kulkevat nimellä nenäsarvikuono) saa apteekeista. Niissä on ohjeet mukana. Lisäksi nenähuuhteluun tarvii merisuolaa, sillä huuhteluun käytetään suolavettä. Intiassa kuulemma tätä käytetään ihan perushygienian hoitoon hammasten pesun tapaan. Pitää kuulemma flunssat poissa, kun huuhtelee pöpöt säännöllisesti pois nenästä. Itse käytän tätä vain kun on poskiontelo-ongelmia.



Nyt ei ole tuntunut enää pitkään aikaan mahakipua kun olen lyhentänyt lenkkejä koirien kanssa. Käyn ulkona aina vartin kerrallaan, eli kovin pitkälle en enää uskalla. Kohdunkaula tsekattiin viimeksi eilen neuvolalääkärillä, ja kuulemma oli " rauhallinen tilanne" . Kyllä mullakin alkaa jo näilläkin viikoilla tuntua liitoskipuja ja häpyliitos oli eilisessä tutkimuksessa kipeä. Lääkäri mittasi sf-mittaa ja oikein säpsähdin, kun sattui. Sekin on kuulemma vaan normaalia, se löystyy pikkuhiljaa synnytystä varten. Musta oli kiva kuulla että kroppani muuttuu synnytystä ajatellen. Niin se luonto hoitaa näitä asioita melkeinpä huomaamattani. :)

Vierailija

Meiltä sattuukin löytymään kotoa sellainen lämmitettävä kaurapussi. Mutta miten tuo nenähuuhtelu oikein tehdään?



Soitin tänään heti aamusta Felicitakseen ja kysyin, onko Kurki tänään paikalla (heidän neuvolalääkärinsä). Ei kuulemma ole, joten jätin Koskimiehelle soittopyynnön sitä ajatellen, josko hän tietäisi jonkun raskaana olevalle sopivan yskänlääkkeen ja saisin siitä puhelinreseptin apteekkiin. Tähän mennessä sieltä ei vielä mitään soittoa ole tullut, joten soitin sitten varmuuden vuoksi vielä terveyskeskukseen, kun alkaa viikonloppukin tässä lähestyä eikä ääntä lähde enää melkein ollenkaan. Onneksi sain vielä täksi illaksi päivystysajan, toivottavasti ei ole turha käynti.



Jossain viestiketjussa Lene mainitsit, että sinullekin alkavat tuottaa hankaluuksia esim. nuo lenkkeilyt koirien kanssa. Todella ikävää tosiaan, jos muuten vielä jaksaisi kunnon puolesta mennä, niinhän siinä mullakin kävi. Mutta kannattaa tosiaan kuunnella kehoaan ja jossain vaiheessa vaikka käydä tsekkauttamassa kohdunkaulan tilanne jos alkaa epäilyttää, että vauva voisi olla vaikka liian alhaalla. Siis eihän se välttämättä kaikilla niin mene kuin mulla, ei ole tarkoitus pelotella, kunhan nyt sanon. Eilen käytiin mieheni kanssa pikapikaa tsekkaamassa se kauppakeskus Jumbon laajennusosa, parissa liikkeessä vain jaksoin käydä kun vauvan pää niin ilkeästi tuolla alhaalla painaa.

Vierailija

Tungen kyllä itseni teidän kahvittelu seuraan, kun pysytte synnytyksen jälkeen tolpillanne! Mulla on auto käytössä, joten hurauttelen minne vain. Inhoan liikua julkisilla vaunuilla. Pari päivää sitten pääsin kolmanteen bussiin sisälle, kun kaikki oli niin täynnä vaunuja.



Meillä poitsu nukkuu aluksi äitiyspakkausessa, joka on pinnasängyssä. Pakkauksen sisäpuolelle olen virittänyt pinnasuojan. Käytännössä poitsu nukkuu meidän välissä, koska ensimmäisen yösyötön jälkeen uni menee niin levottomaksi ja tuttia saa olla laittamassa koko ajan, niin helpompi olla vieressä ja tuikkaista se tutti suuhun nousematta ylös. Saa nähdä kiroanko lepsuuttani vielä joku päivä. Tietämättäni tulin tälläiseksi perhepetiläiseksi. On se kiva kuunnella toisen tuhinaa siinä vieressä, ei sille mitään voi. Meillä on onneksi 180 cm leveä sänky, joten siihen mahtuu.



Hyviä vointeja mammat!

Vierailija

Kiva kuulla, että hyvin porskuttaa. Vyöhis ei ole ainakaan vielä parantanut täysin poitsua, joten luovuin nyt kaikista maitotuotteista ja juon kofeiinitonta kahvia. Se on alkanut tepsimään. Ihan eri meininki olla tuollaisen hampaattoman hymyn omaavan pojan kanssa, joka seuraa jo katsettakin ja ynisee takaisin kuin kivusta kärsivän tapauksen kanssa. Oli jo aika voimaton olo, kun ei pystynyt mitään tekemään helpottaakseen toisen oloa.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat