Onko muita, jotka joutuneet suutelemaan monia sammakoita ennen prinssiä?

Vierailija

Ap on seurustellut 2 vuotta väkivaltaisen narsistin kanssa, sitten vietin 5 vuotta elämästäni alkoholistin kanssa. Nyt tuntuu, että olen vihdoin parisuhteessa normaalin, empaattisen ihmisen kanssa. Jotenkin sitä on vasta viime aikoina alkanut ymmärtää, mikä on hyvän parisuhteen merkitys ja miten onnelliseksi se voi ihmisen tehdä.

Kommentit (9)

Vierailija

Ja nyt minulla on mitä fiksuin ja ihanin mies! En olisi voinut uskoa, että yhdessäolo voi olla näin " helppoa" silloin kun vieressä on oikea ihminen. Sellainen, joka todella rakastaa minua tällaisena. Sellainen, jonka kanssa tarvotaan vaikeammatkin asiat tiukasti yhdessä pysyen ja yhteen hiileen puhaltaen.



Entiset suhteet ovat opettaneet minulle paljon ja osaan todella arvostaa miestäni. Tiedän, että hyviä miehiä on erittäin harvassa. Ja minä olen ollut todella onnekas, että olen löytänyt " vastakappaleeni" . :D

Vierailija

Nyt normaali, hyvä parisuhde ja sitä osaa todella arvostaa! Harmittaa vaan miehen puolesta, kun joskus ne huonojen parisuhteiden peikot (muistot) tulevat kummittelemaan avioliittoomme :(

Vierailija

Min' ä myös vietin vuosikaudet väkivaltaisen diilerin kanssa, kunnes tajusin lähteä. Kaikki lyöminen ja seksiin pakottaminen on jälkensä jättänyt, mutta nykyisestä miehestäni löysin maailman parhaan, ja kilteimmän miehen ja isän lapsille. Älkää jääkö vuosiksi roikkumaan tällaisiin väkivaltasuhteisiin, kuten minä tein, parempaa löytää mistä tahansa muualta!

Vierailija

Seuraava myös yhden kesän sussu (osoittautui että oli kihloissa ja tyttöystävä asui toisella paikkakunnalla. Jätin heti kun sain tietää mutta tämä mies olisi halunnut jatkaa), sitten oli on/off-poikaystävä, joka osoittautui ammattirikolliseksi, sitten oli poikaystävä joka petti minua entisen tyttöystävänsä kanssa ja sitten löysin nykyiseni joka on ihana ja uskollinen, tavallinen ja rauhallinen mies!

Olemme olleet yhdessä pian viisi vuotta.

Vierailija

Olen viettänyt lähes puolet elämästäni väkivaltaisten narsistien ja psykopaattien kanssa. Viimeisimmän kanssa olin jopa päästä hengestäni muutaman kerran. Onneksi sain jostain voimaa lähteä. Vuoden verran, vähän reilut olin yksin ja nautin elämästäni ilman pelkoa ja tuskaa..kunnes elämä toi eteeni maailman kultaisimman miehen. Ensimmäistä kertaa elämässäni saan kokea normaalin parisuhteen, jossa ei ole valheita, ei pelkoa, ei toisen alistamista, ei kipua.. Vain rakkautta, toisen hyväksymistä ja arvostamista. Nyt vihdoin tiedän mitä on oikea, pyyteetön rakkaus ja tasa-arvoinen parisuhde :) Ja kuten jo joku sanoi tässä ketjussa aiemmin, niin vaikeitten suhteitten ja kokemusten ansiosta osaa todellakin arvostaa tätä mitä nyt on. Tavallista, kultaista miestä ja tasaista arkea :))

Vierailija

petti mua jatkuvasti, mutta en pystynyt irrottautumaan, olin vaan niiiin rakastunut. Lopulta se päätty siihen, kun se alkoi seurustella tutuntutun kanssa. Ja se sattui niin paljon, kolme vuotta meni toipumiseen. Ja kas, viiden vuoden päästä tämä samainen tollo alkoi piirittää mua. Että voi miehet olla tyhmiä.



Toinen rupikonna oli itsekeskeinen narsisti, joka mollas mua joka käänteessä ja kehui itseään. En koskaan yltänyt hänen ihanteisiinsa. Minun olisi pitänyt olla vahva fiksu uranainen, joka kuitenkin siivoaa kodin ja tekee tunti kaupalla HÄNELLE ruokaa. Sitten tämä ällötys petti minua suhteemme aikana ties kuinka monta kertaa. Ja kun mä päädyin pettämään häntä, ja kerroin siitä, niin äijä ruikuttaa kavereilleen miten karmean kohtalon olen hänelle aiheuttanut. Joopa joo, kunpa kaverit tietäis puoliksikin jotain meidän " suhteesta" . Mutta onneksi tuokin taru päättyi ja tapasin mieheni, jonkalaista kunnon miestä en voinut kuvitella enää olevan olemassakaan. Nyt olemme edelleen onnellisia kahden lapsen vanhempia. Yhdessä ollaan oltu kuusi vuotta.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat