Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miten tässä nyt näin kävi? Auttakaa av-äipät!

Vierailija

Mulla on aika ikävä tilanne täällä kotirintamalla. Olen aina ollut läheinen anopin kanssa ja hän on auttanut meitä paljon. Nyt viime aikoina olen huomannut, että hän on muuttunut jotenkin kylmäksi ja etäisemmäksi mua kohtaan. Mitään ei ole koskaan sanonut suoraan.



Olen ajatellut, että on väsynyt ja ollaan pyydetty vähemmän auttamaan. Ollaan kyllä aina korostettu, että saa kieltäytyä ja pitääkin, jos ei halua tai jaksa. Kuitenkin haluaa olla paljon lasten kanssa.



Ollaan hyvin erilaiset ihmiset. Hän on perinteinen " kotiäiti" aina siivoamassa, leipomassa tms. Itse en taas jaksa niin stressata tuollaisista. Joskus on siistiä ja joskus taas ei. Anoppi on muutaman kerran jotenkin epäsuorasti vihjassut, että taasko täällä täytyy siivota jne. Ikinä ei olla kuitenkaan pyydetty siivoamaan vaan tosiaankin päinvastoin. Sanottu, että anna olla sotkujen, kyllä me sit siivotaan. Eikä meillä nyt niin pommin jäljiltä. Ymmärrän sen, että toiset kärsivät sotkusta enemmän kuin toiset.



Kuitenkin olen voinut sanoa häntä aina ystäväkseni, mutta nyt vaan jonkin on muuttunut. Tää asia kalvaa mua todella.Tuntuu hölmöltä ottaa puheeksi, kun ei mitään suoraa ole sanonut. Ennen saattoi vaan tulla käymään, mutta nykyään sitä ei tapahdu. Käy kyllä paljon toisen poikansa perheen luona. Enkä tarkoita sitä, ettei saisi käydä vaan sitä että taitaa sit vaan olla väsynyt meidän perheeseen ja lähinnä muhun. Olen aika herkkä vaistoamaan tällaisia juttuja. Kurja fiilis. :(

Kommentit (6)

Vierailija

sain sitten selville että sukumme ihana musta lammas oli laverrellut anopilleni minun sanomisia. Siis sellaisia asioita, joiden ei ollut tarkoitus mennä hänen korviinsa. Pidin siis tätä toista anoppini miniää ystävänä ja puhuimme siitä, kuinka vähän anoppia kiinnostaa lapsenlapset ja kuinka uusi mies on tärkeintä.

Tämän asian " ystäväni, siis toinen miniä" oli sitten kertonut anopille minun sanomana. Ja anoppihan oli syystäkin suuttunut, tuollaisia asioita kun en hänen korviinsa halunnut.

Mutta asia selvisi kun pyysin anteeksi ja selittelin, miksi minua harmittaa ettei hän halua hoitaa lapsiamme koskaan. No ei kai ne meidän välit vieläkään ennallaan ole, mutta paremmat kuitenkin. Suosittelen että kysyt asiasta suoraan, koska siellä taustalla voi olla jotain tuollaistakin tai pelkkä väärinkäsitys.

Vierailija

puhumalla, mutta joskus tuntuu, että se puhuminenkin on joillekin liikaa. Olen kerran puhunut mummoni kanssa suoraan asiasta, että hän ei saisi uhmata meitä vanhempia lasten aikana, kun lapset oppivat käyttämään sitä hyväksi ja kääntyvät mummon puoleen saadakseen tahtonsa läpi. No eipä mummo siitä mitään oppinut, oli vain melkein puhumatta minulle varmaan kuukauden. Että ei se puhuminenkaan aina ole se paras vaihtoehto. Mutta silloin ehkä tiedät mikä häntä vaivaa, vaikka välinne eivät heti parantuisikaan.

Äidin syyllistäminen omista menoista on kyllä niin yleistä, mutta sitä varmaan tekevät kaikki vanhemmat ihmiset. He kun eivät tätä nykyajan tasa-arvoa ymmärrä.

Vierailija

pöydälle on vaikeaa.



Olen myös vaistonnut sellaista, että minua " moralisoidaan" jos ole pois kotoa. Se harmittaa mua kyllä kovasti, koska mielestäni en ole sen enempää pois kuin mun mies, hänen veljensä tai miniä. Olen miettinyt, että tämäkö voisi olla yksi syy. Hitsi että hatuttaa.

Uusimmat

Suosituimmat