Mietin vaan, kun taas lueskelin tuota synnytyspalstaa...

Vierailija

että mä oon hemmetin iloinen, että synnytin luomuna molemmat lapseni. Siitä on ollut ihan älyttömästi hyötyä mulle ihmisenä.



Kaikkien puudutuksiin ym. lääkkeisiin liittyvien faktojen valossa mä päätin valmistautua synnytyksiin mahdollisimman hyvin, jotta en tarvitsisi lääkkeellistä kivunlievitystä, ja onnistuin siinä tosi hyvin. Kipuja oli mutta osasin lievittää niitä itse tarpeeksi, että kestin hyvin synnytykset, ja ne oli tosi positiiviset kokemukset mulle, molemmat.



Mulla on aina ollut matala kipukynnys ja jotenkin nuo kokemukset sai mut tuntemaan itseni paljon vahvemmaksi ihmiseksi kuin ennen. Samoin en enää pelkää kipua enkä oikeastaan jotenkin koe sellasta peruskipua (esim. hammaslääkäri tms.) oikein minään. Voisinpa siis sanoa, että tuo valintani kohensi monelta osin itsetuntoani, oman kehon tuntemustani ja elämänlaatuani.



Jokaisella on oma kokemuksensa ja näkemyksensä synnytyksistä ja synnytyskivusta, tässä oli sen vaikutus mun elämääni. POsitiivinen sellainen : )

Sivut

Kommentit (37)

Vierailija

että haluan niin monta lasta synnyttää, että osaan synnyttää mainitsemallasi tavalla. Onneksi sulla sujui jo ekalla kerralla. Mä pääsen pian kolmatta kertaa yrittämään. Harjoitus tekee mestarin. Aika mustavalkoinen tuo kuvauksesi.

Vierailija

Ei vähätellyt muiden kokemuksia yhtään. En ymmärrä, miksi sitä heti pidetään leuhkimisena tai sankaritarinana, jos kokee luomusynnytyksen positiivisena.



Tiedän, miltä ap:sta tuntuu. Itselläni meni kaikki hyvin ensimmäisessä synnytyksessä, sen kesto oli normaalit 8,5 tuntia, joten onnistuin kestämään ilman lääkkeellistä kivunlievitystä. En ollut sitä suunnitellut, mutta jälkeenpäin olin tyytyväinen, että kaikki meni niin luonnollisesti. Itse ainakin pelkään puudutusten vaikutusta synnytyksen kulkuun tai ponnistussupistuksiin, sekä niiden sivuoireita. Kyllä, tiedän, että kaikille ei haittavaikutuksia tule, mutta kun se riski on olemassa, kestän mieluummin ilman puudutusta. En pelkää enkä vihaa synnytyskipua, koska tiedän mistä se johtuu ja mikä sen tarkoitus on, joten minulla ei ole tarvetta eliminoida sitä heti kun vähän alkaa tuntua. Se ei kuitenkaan kestä loputtomiin. Jos kestäisi, vaikka vuorokauden tai kaksi, varmaan minäkin ottaisin sen puudutuksen, mutta normaalisynnytyksen aion tällä toisellakin kertaa kestää ilman, tuntematta itseäni kuitenkaan sen enempää sankariksi kuin ne, jotka puudutuksia ottavat.



Vierailija

Mä en taas pystyisi kuvittelemaankaan synnytystä ilman kivunlievitystä!! Synnytän kuukauden sisällä toisen lapseni, ilokaasu ja puudutukset ovat tervetulleita...;o)

Vierailija

Mulla myös koettuna 3 aivan mahtavaa luomusynnytystä. Kipua oli, mutta vyöhyketerapia auttoi hieman. Tunnelma oli suorastaan pyhä ja tunsin tehneeni jotain todella suurta. Siis, että olin saattamassa maailmaan pyrkivää sielua matkalleen. Ajatusmaailmani on muutenkin niin kaukana " tavallisesta" etten ryhdy tässä enempää selittelemään synnytysmatkaani. Luomusti synnytän mahdolliset tulevat lapsenikin. Muut saavat synnyttää kuten haluavat.

Vierailija

tyyliin synnytys kesti 50 tuntia enkä ottanut kipulääkkeitä en edes inahtanut vaikka kuinka sattui jne. en koe että olisin mistään hauskasta jäänyt paitsi kuopuksen synnyttyä pakon edessä luomuna. oli muuten perätilassa ja paino 4,000kg joten kai nyt saan kirkkaimman kruunun?

Vierailija

kun viime hetkellä annettu kohdunkaulanpuudutus ei enää tehonnutkaan. Nyt siis tiedän miltä tuntuu synnyttää ilman kipulääkkeitä ja seuraavan lapseni aion niin synnyttääkin. Minusta kaikkein pahinta oli se, ettei tiennyt miten kovaksi kipu yltyy ja kauanko se vielä kestää. Nyt olen luottavainen, että jaksan ja kestän, koska kipu on sietämätöntä vain sen lyhyen hetken avautumis- ja ponnistusvaiheen välissä, joka kesti minulla viimeksi vain n. 10 min.



En siis näe mitään syytä ottaa kipulääkettä. Haluan kokea synnytyksen pohjamutia myöten, enkä pelkää kipua. Mutta minusta on ihan ymmärrettävää ja ok, jos joku toinen ottaa kipulääkkeen. Ei kai sitä ole mitään syytä minkään " sankaruuden" takia olla ottamattakaan, jos yksinkertaisesti ei näe mitään iloa kivun kärsimisessä. Kukin tyylillään.



Vierailija

Ekassa sain epiduraalin ja se oli todella tehokas, synnytykseni oli ihan täysin kivuton siitä eteenpäin. Ja siis todellakin myös turta ja tunnoton, haluaisin kokea ja tuntea lapsen syntymän enkä vaan maata valaana ilman mitään ponnistamisen tarvetta tai niin että en edes huomaa koska vauva on ulkona, kunhan vain ponnistelen.



Musta on outoa että tällaisesta asiasta puhuminen koetaan heti jotenkin itsensä ylentämisenä, minä ainakin voin suositella kipulääkkeitä kaikille jotka niitä haluavat. Itselläni on kuitenkin korkeahko kipukynnys ja todella helppo ensimmäinen synnytys joten ajattelin uskaltaa olla nyt ilman, enkä todellakaan pidä itseäni yhtään parempana kuin niitä jotka puuduttavat itsensä kaikella mahdollisella mitä on saatavilla. Minusta synnytys nyt vaan on luonnollinen kokemus ja tahtoisin sen todellakin kokea, täysillä.

Vierailija

eipä tälle palstalle kandee tulla mitään hienoja omia kokemuksiaan kertomaan. Huom. kulje joukon mukana, niin olet joukossa mukana!

Vierailija

Olen kyllä ylpeä nimittäin salaa toivoinkin pystyväni siihen, mihin niin harvat nykypäivänä. En tilastoja tiedä, mutta kaikki mun tutut ovat saaneet kipulääkkeitä...



Oli karmeaa silloin, mutyta jälkeenpäin hyvä fiilis.

Vierailija

että siitä synnytyksestä ja siitä kivusta voi oikeasti olla ihmiselle hyötyä myöhemmässäkin elämässä. SIis synnytys on aika koettelemus, ja täälläkin usein hoetaan sitä, että jos ei ota kivunlievitystä, niinon marttyyri. Mutta ei se mulle ainakaan ollut sellainen juttu, että olisin kärsinyt vaan että pääsisin sillä elvistelemään, vaan oikeasti todella positiivinen koekmus koko elämäni kannalta. Ja suhtauduin synnytykseenkin niin, että se kipu oli positiivinen juttu, eikä joku hirveä paha, josta pitää hinnalla millä hyvänsä päästä eroon.



Mä en tosiaan arvota äitejä jonkun hiton epiduraalin mukaan, vaan tarkoitus oli kertoa ihmisille,m jotka ehkä ovat vasta menossa synnyttämään, että näinkin voi toimia, ja synnytyksen hyvyys tai huonous ei ole kiinni siitä SAAKO sitä kipulääkettä vai ei, riippuen tietysti ihmisestä.





Vierailija:

Lainaus:


mutta miksi sitten vertaat kipulääkitystä saaneisiin kokemustasi, jos kerran vastakritiikkiä ei saa esittää? Totta se karvat nostaa pystyyn jokaiselta epiduraalin saaneelta, kun joku mainitsee pointteja, että esim. jostain jää paitsi, kun käyttää kipulääkkeitä tmv. mitätöiviä juttuja. Mihinkä muuten vertaat, jos olet aina synnyttänyt ilman kipulääkkeitä....




Vierailija

että en enää pelkää kipua samalla tavalla kuin ennen, ja koin voivani vaikuttaa positiivisesti niinkin isoon juttuun kuin synnytys on.

Vierailija

kaikilla lääkkeetkään eivät vaikuta samalla tavalla. Esim. minulla epiduraali ei vienyt ponnistustarvetta pois eikä ponnistuksen aikaista " repeämisen" tunnetta - kipua sekin!

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat