*-*SYYStaaperoiden TIISTAIturinat*-*

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

Sivut

Kommentit (28)

Vierailija


Meilläkin on lipsuttu kokonaan purkkiruokiin. Alkuunhan tein tyytyväisenä soseet pikkurinsessalle, mutta nyt se tuntuu liian hankalalta. Samoin kuin tuttiksella, myös minä en jaksa tehdä kunnon ruokia joista ois iloa noin pienellekin. Yksin kun syön täällä pikkurinsessan kanssa päivisin. Iltaisin esikoiselle annetaan jotain lämmintä ruokaa, mutta usein jotain valmista, kun itse harvoin syödään illalla niin tukevasti. Eli purkkiruuat kunniaan:)



T: Ynis

Vierailija


Tytsä eilen tyhjenteli lavuaarinaluskaappia ilman vaippaa ja yhtäkkiä oli sukat märkänä mutta lattia kuiva. Se oli kai se " kusi sukassa" ;) Taitavasti oli valuttanut...



Viimeisen kotiviikon kunniaksi olen haalinut itselleni paljon aikuisseuramenoja tälle viikolla, eilen kyläiltiin koko päivä ja tänään oli kaveri kylässä. Huomenna taidetaan myrskyvaroituksista päätellen viettää aikaa avoimella päiväkodilla. Tuo avoin pk on ollut oman kotiäiteilyni pelastus. On ihan naapurissa ja melkein aina siellä on tutuksi tulleita äitejä. Yhden kanssa olen ystävystynytkin niin, että soitellaan aamuisin että tulkaapas puistoon sieltä jne. Tämäkin tekee töihinpaluusta haikeaa, viihtyisin kyllä kotonakin.



Miehen työkuviot on kyllä taruakin ihmeellisemmät. Firma soutaa ja huopaa, nyt sitten ehkä ei ookkaan keväälle töitä. :( Inhottavaa pompottelua.



Äsken soitin ja peruin jumppakorttini. Jumppailu on jäänyt lähes täysin, enemmän kaipaan aikaa itsekseni lenkillä tai kaverin kanssa kävelyllä rauhassa jutustellen. Joku 10 kerran jumppakortti kävis mulle paremmin kuin tuollainen jäsenyys. Lähisalille ei sellaisia vaan myydä.



KännyG: voitin arvonnassa (kerrankin!!) Motorolan simpukkapuhelimen, on kamerat ja wapit ja systeemit. Joilla en kyllä tee yhtään mitään! Nokialaiseen verrattuna vähän hankala, mm tekstiviestien lähetyksessä enemmän vaiheita. Tottumiskysymyskin osittain. Entinen oli Nokian pieni peruspuhelin (5???), joka oli tosi hyvä. Jos itse ostaisin uuden, ostaisin Nokian.



Leppis, kiva kun oot kertonut päiväkotiuran alusta! Hyvinhän se tuntuu sujuvan, taitaa tosiaan tuo eroitku olla sitä sorttia useimmiten että loppuu kunhan äiti luikahtaa ulos ovesta.



[b]Päivähoidosta kysymys:[/b] miten maksupolitiikka jos lapsi jää tutun hoitoon? Ystäväni haluaisi ottaa Venlan keväällä hoitoonsa oman poikansa seuraksi (ja meidän onneksemme!) - saako yksityisen hoidon tukea vai miten?? Me kai emme voi sitten kotihoidontukea enää nostaa, vaikka kyseessa ei olekaan kunnallinen päivähoito? Onko kellään kokemusta tällaisesta?



Enkelille vielä lämpöinen halaus. Onneksi kipupumppu kuitenkin järjestyi ilman viikon odottelua.



Nyt kirjan pariin ja nukkumaan.



- tea -

Vierailija


Samoja kuvia ja kirjoja koko ajan ja niistä hoetaan kaikkea. Tykkää Nalle Puhista ja arvatkaa antaisko isosisko lukea niitä ollenkaan!



Kivusta vielä sen verran, että kyllä ne potilaat saatetaan jättää kärsimään, vaikka osaisivat ilmaistakin kipunsa. Joskus kyse isommasta asiasta, joskus pienemmästä, mutta on se kumma, jos ei sairaalasta lääkkeitä saa tarpeeseen. On se sitten kipulääkettä, antibioottia tai mitä tahansa.



Taisi vesisade viedä kuuran meidän pihalta. Oli nimittäin valkoisena vielä nyt iltapäivälläkin etupiha (varjoisa). Äsken satoi vettä. Toivottavasti illalla ois satamatta, että mies pääsee pyörällä kotiin ja saa autoon talvirenkaat vaihdettua.



T: Ynis

Vierailija

kun vasta joku aika sitten sain esikoisen unille,t osi hienosti menee tää uniharjoittelu. Nukahti autoon matkalla sairaalaan, joten nukuttaminen yhtä tuskaa taas kerran. Päivällä ei halua nukkua ja sitten pitis pysyy aina kotona iltasella ettei nukahda autoon :/ Onneksi kerhopäivinä molemmat sippaa autoon tai sitten sippautan ne " väkisin" ajelemalla pitkin poikin. Nyttynen ie tarvii montaa kurvia ja pian se esikoinenkin nukahtaa kun kolme tuntia touhuaa kamujen kaa.



T-P:kö se kyseli purkkiruoista? Ihan kuule täysillä anna vaan. meillä syödään niitä vieläkin tosin nykyään jo enempi kotiruokaa, mutta esikoinen on syönyt n. 1-vuotiaasta 2-vuotiaaksi enimmäksene purkkeja ja Nyttynen 4-10 kk ikään asti. Ja hyvin maistuu molemmille vieläkin, jos en jaksa aina tehdä kahta ruokaa tai ei oo edellisen pvän ruokaa. Tai kerhoillaan, sinne en kyl mitään omia ruokia ala kuljettaan. ne on tehty mammojen arkea helpottaan ja mä oon hyödyntänyt surutta niitä. Hauskasti tein esikoiselle alussa ian ruoat ite ja sitten kun ois saanut syödä mun tekemää niin aloin antaa purkkia :)) Tympi vaan jotenkin aina tehdä ruokaa ja mies kun ei koskaan syö meidän kaa (tai syö mitään muutenkaan) niin ei vaan jaksanut. Nyt kun saa kokata molemmille pojille eikä tarvii ite syödä sitä samaa ruokaa neljää päivää niin kehtaa tehdäkin. Sekavaa sepustusta, mutta tajusit varmaan.



Leppishän se oli (yritän muka muistiini luottaa kerrankin) jolla oli eka hoitopäivä taaperolla? Hienostihan se meni, toivottavasti yökin menee hyvin.



Nyt pakko alkaa tota hametta lyhentään, juhlat perjantaina ja ei tuosta taida valmista tai juhlakelpoista tätä vauhtia tulla. yöt ei ole nukkumista varten :/ Ainakaan ilman miestä, tänään onneksi viimeinen yö niin on taas kamuna pyörittämässä tätä arkee. Tuokiokuvana pari tuntia sitten: istuin puhelimessa ja lapset säi samalla iltapalaa. Puhun puhelimessa ja samalla katson kun esikoinen heittelee vettyneitä murojaan pitkin lattioita. jatkan puhumista. hetkinen, voi per...tuo riiviöhän heittelee muroja joka paikkaan. Karjun hetken ja otan lautasen pois. vinkuu takaisin. Annan, jotta saan jutella. Sama toistuu. lautanen pois ja taas takaisin. Lopettaisi jo. Nyttynen tahtoo jotain lisää, laitan jogurttia. Puhun taas. Nyttysen masu kai täynnä. Lusikalla räpii jogurtin loppuja lautasella, räiskyy joka paikkaan. Nappaan lusikan pois, haen luutun, kumarrun pyyhkiin lattioita samalla kun puhun. Päässä tuntuu jotain märkää. jatkan pyyhkimistä. Taas märkää. Voi kele, esikoinen tiputta lusikalla maitoa päähäni ja linttasi yhden corn flakesin hiuksiini. Grrrr...täti nauraa kännykkälinjan toisessa päässä kun tupisen ja noidun lapsille. Ääh, se liiskainen muro jäi hiuksiini kiinni. Lopulta saan lapset pois pöydästä. alkaa show käsienpesu. Nyttysen saan kivuitta pestyä vaikka puhelin onkin korvalla. esikoinen kiukuttelee, kannoin kuulemma väärinpäin hänet vessaan. Grrrr. uusi yritys. En jaksa pitää poikaa vaan lasken maahan. Yhä puhelimessa. Kiukkuaa, että äiti nosta. äiti saippuaa. äiti sitä ja tätä. Lopulta tätikin nauraa, että pitäisköhän mun päästä peseen noi täystuhot ja laittaan unille. Ainoa yhteys ulkomaailmaan ja sekin sabotoidaan, mokomatkin äidin enkelit,hehee. Mitä opimmekaan, montaa asiaa ei voi tehdä yhtäaikaa, toinen aisti on tuolloin täysin sokea (aivot ei tajua että yksi viskoo muroja pitkin poikin vaikka kuinka kauan...vaan keskittyy täysillä puhumiseen...)



Tällaista meillä. Uskaltaako kukaan enää samaan mökkiin? ;)

Tuttis jolla tukka vieläkin lisiterissä ja varman huomenna kerhossakin, kun unohtaa taas tarkistaa ulkoasunsa...

Vierailija

Hyytävän kylmä aamu. Töihin lähtiessä näytti mittari -18 astetta. Kun talvi tästä etenee, ei kylmä tunnu missään, mutta nämä ensimmäiset pakkaspäivät ovat kalisuttavia. Makuuhuoneen lattiakin on niin kylmä, että melkein huurussa varmaan (muttei sentään kuurassa ;)).



Antsa on tervehtynyt taasen :) Vielä toinen silmä punoittaa, mutta siihen on pojan koko ensimmäisen vuoden ajana aina tasaisin väliajoin iskenyt joku tulehduksen näköinen, joka yleensä menee nopeasti ohi ennen kuin laiskat (ja vastuuttomat?) äiti ja isi ehtivät poikansa lääkäriin viedä. Puhdas vesi ja harso on tähän asti riittänyt (lukuunottamatta sitä kertaa, kun poika oli muutaman viikon ikäinen ja silmästä löytyi monta bakteeria>antibioottitipalla pois). Noh, kuume on siis laskenut ja poika oli hypyttänyt isiänsä kuin väkkärä koko päivän. Energisyys näkyi pitkälle, kun kotia pääsin. Ja -ai niin- ensimmäinen poskihammas on nähnyt pojan suussa päivänvalon (voisiko olla yhteyttä?).



Kiva, ayap, että pääsitte turvallisesti kotiin. Oli kiva nähdä ja kohta taas!!



Syysloma on isommilla alkanut ja sen kunniaksi olivat iltapäivällä laskeneet innokkaasti pulkkamäkeä :))



Mullan alla alkaa kohta, mutta vielä ehtii kertoa puhelimesta jotain: Joululahjaksi mieheltä viime jouluna saatu (vaikken puhelinta toivonutkaan, vanha käytetty olisi riittänyt) Nokia, joka on oikein mukava, simpukkamallinen, mutta kivan yksinkertainen ilman kameraa ja muita hörhelöitä. Värinäyttö toki löytyy ja sitä kuulemma saa monissa väreissä, minulla hopeanharmaa ;))) (oikein naisellinen). Nykyisin tosin käytän useimmiten työkännykkääni, joka on vanha Communicator, iso halko, mutta oikein hyviä toimintoja täynnä. Tekstiviestit saa mukavasti näpyteltyä näppäimistöllä ja s-postit tarkistettua käden käänteessä (niin tosin aika monella puhelimella nykyään, kun on nämä wapit sun muut).



No juu, lennän töllön ääreen ja sitten Zzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzz

Öitä!



Saamuska

Vierailija


Minä maailman huonoin äiti syötin typylle mansikka-vadelma viiliä ja typy on mansikka allerginen..Typy vielä söi hyvällä halulla melkein koko purkin!!Ostin kaupasta sitä ja typylle eri ja sit vaa nappasin sen purkin jääkaapista!!Ihmettelin ku typy alko itkemää ihan kauheesti ja sit tajusin et on kakka.Mentii pesulle ja koko alapää ihan tulipunanen.Typy kirku ku pesin sitä :-(( Siinä vaiheessa iski tajuntaa et mitähän mä olen sille antanu?!!!Nyt posket punaset ja jalat näppylöillä.Jos ens yö valvotaa ni tiedän ketä syyttää!!!!!!

Mä olen kamala!!! :-(



Enkeli:Hyvä että kipupumppu järjesty.Täl viikol en pääse kaupungille ja ens viikol ehkä tulee porukat.Halaus



Tea:Jep,yksityisenhoidon tukee Kelasta (jos maksatte ihan virallisesti)

Kiva että hoito järjestyy tutusta paikasta ja hoitajalta :-)



Mimmu.k:Mul on jotenki menny ohi et sul on isompikin lapsi..Minkä ikänen?



Poistun inhoamaan itseäni!





jatu



Vierailija

Ensin Tealle päivähoitoasiaan, meillä kun tuo menettely on myös pian ajankohtainen. Eli voitte hakea yksityisenhoidontukea (maksetaan suoraan hoitajalle), mikä on käsittääkseni Espoossa varsin hyvä tai sitten voitte edelleen nostaa kotihoidontukea ja maksaa sen hoitajalle osana palkasta. Riippuu vähän kunnasta ja veroprosentista kummin kannattaa tehdä. Itse laskin että jos viesin molemmat lapset yksityiselle hoitoon, kannataisi nosataa yksityisenhoidontukea, mutta jos on yksi alle 2 vee niin kannattaa valita kotihoidotuki. Hoitaja perustaa toiminimen ja maksaa itse palkastaan verot yms. ja lisäksi kunnan täytyy hyväksyä hoitaja. Näistä on varmasti lisää kaupungin sivuilla.



Jatu: onko teillä ataraxia tai muuta vastaavaa lääkettä, jota voisit antaa typylle, ettei ihan yöunet mene.



Meillä menossa " Lapset nukkahtaa yhtäaikaa omiin sänkyihinsä samassa huoneessa" . Aika hyvin mennyt tähän asti (toinen ilta), tosin nukahtaminen kestää molemmilla vähän normaalia kauemmin, mutta huutoa ei ole ollut juuri lainkaan. Kivaa.



Tänään valvon ja katon Mullan alla. Olo tuntuukin tosi pirteältä, olenhan viettänyt omaa aikaa tänään 3 tuntia, josta 2 tuntia istui bussissa. Arvostan yksinäisiä bussimatkojakin ihan eri tavalla nyt kuin ennen lapsia :)



Kukkuulle kiitos ja halaus tästä päivästä, en tahdo että muutatte :´´(



Nyt iltapalalle.



Pile

Vierailija


Hyvin alkoi tämä päivä.Kiire,kiire oli kun pojalla tarhassa kuvaus..no typy teki mega kakan,ei mahtunu vaippaa!!KAkkaa tunki yökkärin lahkeista,koko sänky oli sotkussa ja käsillä läpsytteli mun lakanan ja unilelutkin sai osansa!!Tulikohan antibiootin vaikutus vasta nyt??

Onneks oli isi siivoomas ja minä kiidätin pojan tarhaan.



Muskarissa oltiin,mut typy heräs taas 7jälkee ni oli siel nälkänen ja väsy.Kotimatka huutoa ku en antanu naukahtaa vaa piti saada se eka kotii syömää..



No unille ei käynykää vaa sägyssä itki ja huuteli " äitiii vauvaaaa" ku oli se univauva peussa :-( Pullon kanssa piti nukuttaa.Täytyy saada yöks univauva kuivaks.



Et ei nyt oikein sujuva ole tämäkään päivä.poikaki aamulla viel vitkutteli nii et meni hermo siihenki.Jotenki tää mun oma olo on niin ahdistunu tai jotain et pinnaa ei ole ollenkaa :-(



Känny...jäi vastaamatta koska en edes muista mikä tuo on..mut joku nokia,suht pieni,kamera on ja jotain muutaki mistä en ymmärrä.Tykkään kyllä!Siemens on ollu joskus ja ei enää ikinä tule..hankala oli nokiaan tottuneelle!



Purkkia ja omia syödään molempia,ei aina muista,jaksa,viiti tehä ni purkki pelastaa.



Illalla hampaitten pesu.Enempi kyl edellee harjan pureskelua,mut kyllä typy siitä hommasta tykkää.



Nyt jos hipsis pyykitupaa ja toivos et ei typyläinen herää!



jatu

Vierailija

mihin ihmeeseen päivä taas mennä hujahti?



iskä viihdyttää alakerrassa pientä miestä, itse tässä sivusilmällä katson esikoisen englannin läksyjen perään ja surffaan sujuvasti vauvapalstalla...



muutamaan Geehen pikaisesti:



kännykkä on mallia nokia, vuodelta miekka ja kivikirves, ei mitään hajua mallista. en tarvii puhelimeen kameraa tai taskulamppua, puhelinta käytän vain soittamiseen, tekstareihin sekä herätyskellona.



purkkiruokia syödään meilläkin välillä, vaikka omatekoiset ruoat maistuukin paremmin. purkkiruoat ovat tod hyvää vaihtelua ja varsinkin kalaruokaa tulee niiiin harvoin tehtyä, että ihan nolottaa. hedelmäsoseet uppoaa hyvin puuron kanssa.



joku aamulla kyseli kuurasta; kuuraa se on se valkoinen " pakkanen" maassa aamulla, mikä ei ole lunta, näin pohjoisessa asuvana voin vahvistaa. meillä ei tosin ole vielä lunta maassa, harmi! kateellisena katson vain telkusta, kun rannikkoa ja etelä-suomea myöten maa on jo valkoista... mutta kyllä se talvi vielä tännekin korkeuksille tulee.



karmea kitinä kuuluu alakerrasta, isillä ja pojalla sukset ristissä. ilmeisesti iskä takan sytytyspuuhissa, ja pieni mies ei pääse hämmentämään... siitä se vasta siivo tulisi... ja kukapa sen sitten siivoaisi, jos ei äippä?



mutta nyt saunan lämmitykseen ja sen jälkeen fiilistelemään takkatulen äärelle!



mimmu ja t



ps. neuvolassa ja tarkastuksissa nyytillä (rv 30+2) kaikki hyvin, kasvaa hyvin ja äidin paino nousee tasaisesti... heh!

Vierailija

hokea sen sata kertaa päivässä lamppu, hauva, kello ym...

Kuvakirjoja selataan kans usein ja Lintsu osottaa sormella kuvia ja minä kerron taas kerran.



Ynis, joo kyllähän hoitsuillakin pitäisi olla vastuuta potilaiden voinnista, ne varmaan enemmän potilaita näkee kuin lääkärit.

Taitaa vaan olla jos potilas ei puoliaan pysty pitämään ja pyytämään, niin unohdetaan oman onnensa nojaan sängyn pohjalle.



Hilu...taas

Vierailija

Enkeli, voi että pistää vihaks tuo kivunlievitys... tai siis sen puute. Äitini sairastaessa sain tapella samasta asiasta. Syöpäklinikalla keskusteltiin lääkärin kanssa ennenku äitini meni saattohoitoon Laakson sairaalaan ja tämä kysyi minulta että minkälaiset ohjeistukset hän laittaa kivunhoidosta Laaksoon. Eli jos halutaan varmistaa ettei äidilläni ole kipuja niin silloin kipulääkettä annetaan niin paljon että hän ei ole enää tässä maailmassa ja voi olla sekava, eikä välttämättä " tunne" meitä kun mennään katsomaan sairaalaan, mutta kipua ei tunne.

Mutta jos halutaan että hän pysyy " selvänä" niin sitten annetaan vähemmän kipulääkkeitä mutta sen riittävyydestä kivun viemiseksi ei ole takeita. Nämä vaihtoehdot siis oli sen takia kun äitini ei pystynyt enää puhumaan eikä tekemään mitään muutakaan millä ilmaista oloaan. Halusin ehdottomasti että niitä lääkkeitä annetaan niin paljon että ei olisi mitään kipua. Mutta kas kummaa Laaksossa tätä ei noudatettu, äidilläni oli laastari joista liukeni kipulääkettä kokoajan ja niitä oli erivahvuisia.

Äidillä valui kyyneleet poskia pitkin ja oli tosi levottoman oloinen kun häntä kävin katsomassa. Pyysin nyökyttämään päätä jos hänellä kipuja ja vaivoin sai nyökytettyä. Soitin samantien hoitajan paikalle ja pyysin lisäämään kipulääkkeen määrää, mutta eihän se heti onnistunut vaan vasta seuraavana päivänä kun paikalla oli lääkäri joka päättää noista annostuksista. Silloin tuli sanottua aika pahasti sille hoitajalle, että on se kumma kun ei saa rauhassa ilman kipua edes kuolemaa tehdä.

Eihän se tietty sen hoitajan vika ollu.

Eli olen sitä mieltä että syöpäpotilaiden saattohoito pitäisi järjestää niin että saisivat loppuun asti olla esim. syöpäklinikalla, jossa asiantuntemus on vankka, eikä jossain keuhkosairauksien osastolla tavallisella vuodeosastolla murrr.

Tulihan taas paasaus.



Toivottavasti sieltä Kotkasta saatte apua.



Hilu, joka hiiltyi aiheesta taas niin ettei muuta nyt saa kirjoitettua

Vierailija

Koska en hennonut valvottaa Onskaa ja nukkui ne unet vaunuissa aikaisin, nyt vasta toisilla unilla. Paistelin sitten lättyjä tuossa puolen päivän aikaan ja tuli kaveri 1-vuotiaansa kanssa kylään. Kiva, että kävivät. Onni oli jo väsynyt puoli 2 mutta eihän se nukahtanut. Nyt neljältä sitten vasta. Kun jouduin laittaan vielä lattialle odottaan, että pesen kädet ja laitan sille maitoa, niin voi että itki lohduttomasti. Ei ennen kyllä ole noin itkenyt. Oli kai jo niin poikki ja ajatteli, ettei äiti tajua viedä ikinä nukkumaan. Ryömi tuhatta ja sataa mun jalkoihin ja jäi siihen itkeen. Nukahtikin sitten helpolla. Sen maitopullon kanssa.



Joo, samat hommat kyllästyttää toisinaan täälläkin. Kovasti ei olla yhdessä kirjoja katseltu, Onni tykkää niitä yksin selailla. Minä kun menen selitteleen siihen, niin ei sitä kiinnosta;) Mutta näitä " missä pallo?" , " missä auto?" , " missä Onni, kukkuu?" juttujahan nämä päivät on täynnä. Oli muuten suloista seurata kun Onni ja tämä kaverin poika, molemmat jo tosi väsyneinä, leikkivät piiloleikkiä yhdessä. Seisoivat syöttistä vasten ja kurkkivat sieltä väleistä toisiaan ja nauroivat. Ihanan näköistä hommaa!



Mulle tais käydä taas tän uusimman cd-ostoksen kanssa kuten usein ennenkin. Sen aikaiset tunnelmat aina sitten liittyy siihen musiikkin. Nytkin kuuntelen uutta Rasmusta ja aika melankolisia biisejähän nuo on. Ja mielessä on huoli tästä läheisestä ja sen perhetilanteesta. Jotenkin ahdistaa välillä kuunnella näitä biisejä, kun olen ehkä hetkeksi saanut asian mielestä, niin sitten ne taas alkaa pyöriä päässä. Toki liittyy joihinkin levyihin sitten iloisiakin muistoja.



No olipas outo selostus. Nyt ruuan laittoon.



T-P

Vierailija

Meillä on useita asteita pakkasta ja maa kuurassa (onko kuura oikea sana kuvaamaan sitä kun ei ole lunta mutta maassa on sellaista valkoista, pakkasyön jäljiltä? Vai onko se huurua? Vai mitä?)



Vietänkin tänään koko lapsikatraan kanssa kotipäivää, esikoisella oli eilen ripulia joten hän ei mene tänään kouluun vaikka tuntuukin jo olevan ihan kunnossa. Keskimmäinen jäi sitten myös seuraksi kotiin. Pitää yrittää ehtiä kauppaan kun kotona ei ole mitään ruokaa lapsille annettavaksi...



Ja minun kun piti tänään lähteä ostamaan itselleni uutta kännykkää!



Kukaan ei eilen vastannut kyssäriini :-(



Siispä uusiksi: GALLUP: Millainen kännykkä sinulla on? Oletko ollut tyytyväinen? Hyvät ja huonot puolet?



Purkkiruoista, meillä Lilli syö niitä joka päivä enkä tunne siitä yhtään huonoa omatuntoa. Silloin kun on sellaista ruokaa joka Lillille sopii (maidoton ym.) niin Lilli syö samaa kuin muu perhe, mutta ainakin kerran päivässä Lilli syö purkkiruokaa. Myös tetrapuurot on ahkerassa käytössä, kun aina ei jaksa edes mikropuuroa keittää. Minusta purkkiruoat on oikein hyviä, nehän on lasten ravinnontarpeita ajatellen kehitetty helpottamaan äitien arkea. Kalliitahan ne on, mutta minusta hetken lepotauko on sen arvoista.



Leppikselle tsemppiä, tiedän miltä tuntuu, meidän pojat meni 11kk ja 10kk ikäisenä hoitoon, esikoinen pph:lle ja keskimmäinen tarhaan. Kyllä joskus oli huutoa mutta hyvin he viihtyivät.



Josko menis lukemaan lehteä...



Ankkis ja [color=red]♥Lilli♥

Vierailija

Kohta pitäis ulos lähteä. Mitähän sitä pukis Veetin päälle. Oon tosi huono tällaisilla säillä tietämään miten Veetin puen, ettei toisella oo ihan kylmä tai liian kuuma.

Missä muuten on niinaemo???

Veetillä taitaa olla pieni flunssa tulossa. Yskii ja räkä valuu.

Kännyköistä. Mitään mallia en osaa suositella. Itselläni on samsungin simpukka puhelin mallia en muista. Itse olen puhelimeen ollut tosi tyytyväinen on jopa kestänyt veetin heittelyt ja kuolaamiset. Nokian puhelimet on kuitenkin mun mielestä selkeemmät ja helpompi käyttöset.

Menkatkin alkoi tänään. Kurjaa, maha on taas kipeä. Perjantaina söin viimeisen e-pillerin ja sovittiin miehen kanssa että joulu-tammikuussa aloitetaan pikkukakkosen yrittäminen.

Minullakaan ei ole kavereita ulkoilemaan/ kyläilyyn. Kaverit asuu kaikki ihan ydin keskustassa ja ovat opiskelijoita joten eivät päivisin ehdi. Yksin on todella kurjaa puistossa olla.

Nyt haiskahtaa Veeti sen verran pahalle, että vaipan vaihtoon lähden.





Öttis ja Veeti

Vierailija


sanoi Pyörsky. Meillä katsotaan Muumeja, että äiti pääsee tänne ilmoittautumaan.



Reissusta selvitty kunnialla. Kovasti odottamani pitkät päiväretket eivät toteutuneet; koko ajan oli joku kipeä, mutta muuten oli kivaa. Saamuska taisi kertoakin, että kävimme heillä kylässä (Ykkösen loman tähtihetki, sai ihan oikeaa käristystä!) *kiitos!* Mainiota, miten hyvin lapset viihtyivät keskenään - ja aikuiset kans.

Ykkönen ja Kakkonen olivat aivan kateellisia - " siis asuuko nää oikeesti aina täällä?" Äitinsä poikia, pohjoiseen on kova palo :)



Väkkärä rupesi reissun aikana enemmän kävelemään kuin konttaamaan, ja hampaitakin on nyt neljä läpi. Ja niin, Väkkärä näki mistä ruoka tulee :) Poroja nähtiin paljon.



Luin selaillen vanhoja pinoja, suurin osa asioista ehti jo unohtua. Paitsi Enkelin suru. Kunpa isäsi nukahtaisi levollisesti... *Lohtua lähetän*



Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat