Keskosena syntyminen

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

Ihan uteliaisuuttani kyselen kun muutaman kerran raskauden edetessä olen miettinyt että mitä jos vauva syntyisi jos nyt...olisiko se kuinka pieni ja jäisikö se henkiin???... Onko teillä kokemuksia keskosista??? Millä viikolla on syntynyt ja oliko syntyessään minkäpainoinen???=)

Rianna 30+2

Kommentit (8)

Vierailija

Oli iso ikäisekseen. Mitään suurempia ongelmia ei ollut. Sydämessä oli pari reikää joka on tosi tavallista ja näiden reikien takia vauva ei jaksanut syödä eikä oikin kasvanut. Pääsi laskettuna päivänä kotiin ja painoi 2 kg silloin. Nyt on 3 vuotias ja mielestäni hänestä näkee, että on vähän kehityksestä jäljessä, mutta muuten kaikki ok

Vierailija

paino 1460g ja oli 41,5cm pitkä. Hengitti itse ja kaikki oli hyvin. Ei joutunut ksekoskaappiin tms. Syömistä jouduttiin pienelle silloin opettamaan, mutta kuukauden harjoittelun jälkeen sekin onnistui niin että nenä-mahaletku poistettiin:) Nyt tämä pieni on 9v iso poika joka on kasvanut hyvin ja on ikäisiään hieman isompi:) Alussa kehitys laskettiin la:n mukaan, eli kävelemaan oppi vasta reilut 1v (syntyi siis 2kk aiemmin).

Vierailija

on jo hyvät.Tietysti jokainen osaa ajatella et vauvan pitää olla terve kun syntyy,syntyipä etuajassa tai täysiaikaisena!

Paljon pienemmilläkin viikoilla selviydytään jo nykyään elämään:)



Meille syntyi viime elokuussa rv 31+ poika joka oli varsin isokokoinen jo 2100g ja 45.5cm pitkä:)Ongelmia selviytyä ei olis ollut jos ei pienemme olisi ollut sairas..Keuhkotkin olis olleet suht kypsät jos vain olisi pystynyt hengittämään.Meidän vauvalla oli henki ja ruokatorvessa ongelmia,ne ei olleet kehittyneet oikein alkuraskaudessa.

Poikamme eli vuorokauden meidän luonamme, hänen elämänsä oli lyhyt mutta sitäkin arvokkaampi!



Ite huokaisen lopullisesti helpotuksesta ku 30 rv täyttyy ja sitten rukoilen vain et vauva on terve jos päättää syntyä etuajassa kuten veljensä.



Näitäkään asioita ei kannata turhaan miettiä ja sressata,meidän jokaisen elämä on ihan jonkun muun käsissä kuin itsemme tai lääkäreiden.

Pitää mennä tilanteen mukaan ja oppia ottamaan se mitä annetaan.Surullisetkin asiat kuuluvat meidän elämään ja nekin pitää oppia hyväksymään jos niin käy.

Mutta ennenkaikkea pitää iloita kun on ilon aika ja toivoa et kaikki menee hyvin.



Onnellista odotusta sinulle:)

Vierailija

Olipa mukava kun olitte taas te uudet vastaajat vaivautuneet vastaamaan. Se on jännä juttu että miten viikoilla ja jopa päivilläkin on merkitystä...:) Äsken koiraa ulkoiluttaessa rupesi alamahaan pistämään oikein toden teolla ja täytyi sillai käsillä tukea mahaa että pääsin takaisin kotiin. säikähdin kyllä todella, mutta ehkä se tuli siitä kävelystä sitten...tai jospa tämä " asukas" oli sen verran alhaalla että siitä johtui...enpäs tiiä...Mutta välillä tulee mietittyä kyl et mistä sitä tietää millon tulee lähtö... No, sen näkee sitten:) Hyvää odotusajan jatkoa teille!

Vierailija

aivan yllättäen, synnytys alkoi vedenmenolla, eli mitään ei ollut tehtävissä. Kuulin silloin, että 32 viikkoa on jonkinlainen raja ja 34 sitten seuraava sellainen tosi hyvä. Mutta isoa vaihtelua on siinä, miten vauvat selviävät noilla viikoilla.



Meillä oli onni matkassa, eli poika oli iso keskonen, 2390g, ja hengitys sekä muut tärkeät toiminnot lähtivät heti hyvin käyntiin. Keskoskaappia ei tarvittu. Ruumiinlämpöä ja verensokeria tarkkailtiin useamman kerran päivässä. Selvittiin ilman nenä-mahaletkua, vaikka syöminen oli alussa todella vaikeaa (tuttipullosta 5ml kerrallaan). Rinnasta imemisenkin poika oppi pikku hiljaa, vaikka aluksi yksikin imaisu kerrallaan oli todella hurrauksen paikka. Keskostipat ja rautatipat saatiin sitten kotihoidoksi, kun poika viikon ikäisenä kotiutettiin.



Nyt herra on erittäin terävä ja energinen melkein-kuusivuotias, jolle ei dramaattisesta alusta jäänyt muita jälkiä kuin ehkä dramaattinen luonne ;). Joten tässä yksi onnellinen tarina yllättävästä keskossynnytyksestä. Syytä muuten ei ikinä löytynyt, ja olen myöhemmin synnytänyt kaksi täysiaikaista (rv 38 ja 39) poikaa.



Jymy



Vierailija

Tuli todella surullinen olo puolestasi, tuollaista ei toivoisi kenellekkään tapahtuvan=( Mutta elämässä on olemassa myös surullisia asioita, valitettavasti. Ymmärsin että olet nyt raskaaana, toivon todella puolestasi että kaikki päättyy onnellisesti:) Tuntuu hassulta ajatella että mahassani todellakin on vauva, kun olen itse melko lyhyt, vain 156cm ja vatsa ei ole kasvanut kuin eteenpäin, niin tuntuu välillä pöhköltä että miten ihmeessä tuolla mahtuu muka vauva olemaan ja kuinka kippurassa se siellä on. *heh* Mutta koska suvussani kuten myös omat sisarukseni ovat syntyneet paljonkin ennen laskettua aikaa, niin käypä mielessäni välillä että voisko se olla periytyvää(?)... Pikkusiskoni tosiaan RV 32, v-88, ja tuolloin painoi 2100g.Ja eihän sitä voi koskaan tietää millä viikolla tämä tulokas tahtoo tähän ulkopuoliseen maailmaan:) Ihan vain tämän takia täällä kyselen että onko jollakin syntynyt lähempänä 30 raskausviikkoa kuin 40. Nuo Tekay:n sivut on kyllä luettu moneen kertaan:) Mutta kiitos teille vastanneille, ja hyvää odotusajan jatkoa!!!

Vierailija

Muuten itselläni ei ole henk.koht. kokemusta, mutta itse olen syntynyt (v.-79) rv 31+ jotakin ja painoin tuolloin 1 280g ja olin 38 cm pitkä. Äidilläni oli istukkakin lakannut toimimasta joitakin viikkoja aikaisemmin, ja raskausmyrkytyksen vuoksi äitini noilla viikoilla leikattiin. Noihin aikoihin jouduin olemaan elämäni ensimmäiset 2 kk keskolassa, ennen kuin pääsin kotiin. En tiedä miten se nykypäivänä menisi.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat