Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Pahoinvointi alkuraskaudessa

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

Milloin teillä odottavilla on pahoinvointi alkuraskaudessa alkanut? Millaista se on ollut? Pientä ja lievää etomista vai hurjaa oksentamista? Onko se ollut pelkkää vatsakipua ja tunnetta, että on ällö olo?



Kiitos vastauksista jo etukäteen.

Kommentit (13)

Vierailija

Ekasta oksentelin eniten. Pääasiassa ollut sellaista liki ympärivuorokautista kuvotusta ja tunnetta, et nyt se oksennus tulee. Opin sellaisen konstin, et kun on siinä ja siinä tuleeko yrjö, niin juoksen sänkyyn ja ajattelen jotain muuta (kesäistä aurinkoista rantaa tms.), niin monesti saattoi mennä sillä ohi. Ja heti kun vähänkin olo pahenee, niin jotain pientä suuhun. Liikaa ei kannata yrittää. Mut jos ei voi olla oksentamatta, niin ei voi. Olen kyllä oksentanutkin ja se on hetkeksi helpottanut sillä. Mutta heti sen jälkeen pitäisi yrittää jo jotain syödä, ettei tyhjän mahan takia ala huono olo heti uudestaan. Sängyssä maaten on pärjännyt paremmin. Sänky kun ei haisekaan niin kuin keittiö tai vessa tai kesäaikaan ulkona kasvit ja ojat... :-)

Vierailija

Siis semmoinen etova tunne vatsassa ja kurkussa. Se pysyi kurissa kun muisti näkertää ruisleipää tarpeeksi usein =) En oksentanut kuitenkaan kuin kerran ja sekin oli ihan omaa hölmöyttä kun söin liikaa karkkia.



Tämän toisen odotus on niin alkutaipaleella ettei oikein kummoisia oireita ole tullut vielä. Parina aamuna on ollut samanlainen pieni etova olo mutta ei sen kummempaa. Rv:tkin kyllä ovat vasta jossain viiden kieppeillä tai jotain =)

Vierailija

Mulla oli etova olo suurin piirtein viikolt 7 viikolle 12. mitään ei oikeen tehny mieli syödä ja kun söi niin olo oli vieläkin pahempi vähän aikaa. Kahvia en esimerkiksi pystynyt juomaan ollenkaan, vaikka normaalisti sitä oikeen aamullakin tekee mieli.

Oksentanut en onneksi kun kerran aamulla.

Onneksi nyt olo on jo siltä osin korjaantunu ja maha alkaa kasvaa :)

Vierailija

eli mulla oli noin viikolta 7 alkaen 1,5 kk joka päivä jatkuva pahoinvointi ja oksentelu. Alkoi aamusta ja loppui sitten noin klo 17-18. Tästä syystä paino tippui 5,5 kg alkuraskauden aikana, mikä minulle oli hyvä juttu, kun olen ylipainoinen eli taisi pitää luonto huolen :) Pahoinvointi loppui sitten aikanaan -- en tiedä, juuriko vain sattumalta vaiko löysinkö tehokeinon eli rupesin syömään yöllä yöpalan tai kaksi, ettei ollut aamusta heti maha tyhjä. Pahoinvoinnista jäi edelleen tietyt ruuat, joiden hajua en voi sietää. Ja pahoinvoinnista johtuen jouduin töissäkin kertomaan heti alkuraskaudesta, että olen raskaana -- olisivat muuten ihmetelleet, kun jouduin oleskelemaan vessassa jatkuvasti. Loppuraskaus onkin mennyt sitten ilman etovia tunteita :)



Merkkuvm63, rv 35+5

Vierailija

Minulle on aiemmin sanottu, ettei ole lääkkeitä, jotka auttaisivat tai joita voisi raskaana ollessa syödä. Niitä kuitenkin ilmeisesti siis löytyy? Minkä nimisiä? Lääkärin kanssa tietty pitää neuvotella ja parasta kai viimeiseen asti välttää, mutta hyvä olisi tietää kaikenvaralta. Jo se tunne, että apua on tarvittaessa saatavilla, helpottaa monesti, vaikkei konstia koskaan käyttäisikään.



Tuttavaperheen lääkäri-mies oli vaimolleen sanonut, että hormonipitoisuudet kasvavat joka raskaudessa (eli 2:ssa enemmän kuin ekassa), joten pahoinvointikin voi lisääntyä... En tiedä, kuinka tutkittua tietoa oli... Sen pahoinvoinnin sietäminen on ainakin muuttunut vaikeammaksi näin pidemmällä aikavälillä minulla... Enks oo rohkaiseva...

Vierailija

teille,jotka olette vastanneet. Itse olen vk 4+5 ja ensimmäistä mennään. ...tai ehkä toista, sillä minulla oli elokuussa keskenmeno vk 9+4. Tuolloin minulla ei ollut mitää oireita. (nytkin pelottaa vietävästi, että käy samoin jälleen)



Viime yönä heräsin huonoon oloon. En ollut varma, närästikö, vai kiersikö vatsassa vain todella ikävästi. Närästystä minulla on ollut viimeksi pari vuotta sitten ja oksetautia ehken joskus ala-asteella. Paha närästys se ei ainakaan ollut, sillä muistan kyllä, millaista se oli.



Aamulla huono olo tuli takaisin, kun istuin työpöydän ääressä. Se oli sellaista vatsaan koskemista ja tosi etovaa oloa. En ollut varma, tulisinko oksentamaan. Tuo olo meni ohi vajaassa tunnissa.



Todennäköisesti tuo on jotain aivan muuta, sillä ei kai näin alussa mitään tuollaisia pitäisi vielä tulla?



Sitten toinen kysymys: Onko teillä kenelläkään lämmöt olleet korkealla alkuraskaudessa? Itselläni lähes koko ajan 37,2. Olo ei ole muuten mitenkään huono, paitsi mitä nyt väsyttää. Tai sitten se on joku ikävä flussanpoikanen, joka ei pääse kunnolla jylläämään...

Vierailija

oli jo ennen plussaamista etomista, kesti kaksi viikkoa, nyt se on loppunut kokonaan. En tiedä johtuiko edes itse raskaudesta. Esikoisen kanssa ei pahemmin ollut pahoinvointia, kakkosen kanssa kylläkin. Se alkoi noin viikolla 6 ja kesti 4-5 viikkoa. Koko ajan oli sellainen olo kuin olisi kauhea yrjökrapula, yöks, kaikki ruoan hajut teki todella pahaa, jos kadulla käveli joku rööki suussa niin haju sai kertalaakista yökkäämään vaikka tien poskeen. Se oli todella kamalaa!! Saa nähdä miten tässä kolmannessa on, alkaako viikon parin päästä taas norjan puhuminen...

Vierailija

ja muutamassa päivässä tuli kunnon pahoinvointi. ei vielä pahin mahdollinen. Pari pv ennen menkkoja alkoi pieni kuvotus (sitä on ollut joskus ennen menkkoja muutenkin).



yleensä alkanut selkeästi rv6, pahimmillaan kai rv8 ja loppunut vasta rv18 mut aika nopsaan silloin. Et yks päivä vaan huomaa, hei mulla ei oo paha olo. Eli n.3kk kärsimystä...

Vierailija

Mul alko pahoinvointi menkkojen aikaan lievänä, kuvotusta. Pikkuhiljaa lisääntynyt, nyt vk 6+jotain selkeesti pahentunut. Eli voi olla just sitä ihteään.



Lämpö vakiona 37,2 mullakin.

Vierailija

Heips! Esikoiselta oksensin viikot 8 ja 12. Mulla teki pahaa jopa väritkin, punainen ja oranssi oksetti :D Sitä vois kuvailla sellaiseksi pahaksi krapula-oloksi, kylmä hiki, oksettaa, pyörryttää. Mulla oli aamuisin aina n. tunnin verran, että suht normaalisti pärjäs töissä, mutta ruokaa ei voinut syödä paljon mitään, kun ei tehnyt mieli. Ja sitten syömisen kanssa oli niin että aluksi oli kauhee nälkä, sitten tuli yhtäkkiä stoppi ja alko niin ällöttää että oli pakko lopettaa. Hui, saas nähdä miten tällä kertaa alkaa...



T:Moonagirl rv4+2

Vierailija

..olihan siellä mainittu nimikin tuolle matkapahoinvointilääkkeelle. Joku on puhunut myös sytostaattihoitojen yhteydessä käytettävistä lääkkeistä. Onko lääkäri puhunut näiden mahdollisista riskeistä? Kuinka paljon on tietoa tällaisista ja mistä tietää, voiko käyttää raskauden aikana? Tutkimuksia? Minkähän takia toiset lääkärit ovat sitä mieltä ettei mitään tällaisia raskauden aikana tai neuvolatädit? Niin no ainahan mielipiteitä on monia.

Vierailija

Mulla oli esikoista odottaessa rv6 alk. todella huono olo. Oli pahoinvointia 24h/vrk ja pääsääntöisesti oksentelin illalla. Tuli vaan hirvee olo, ei mitään kipua mahassa tai kiertämistä tai etomista, oksetti vaan ja tiesi, että on pakko kohta oksentaa. Ja pahinta on, ettei oksentaminen auta pahoinvointiin. Nyt odotan toista lastamme ja ihan samassa tilanteessa ollaan. Poikaamme odottaessani olin töissä ja jouduin jäämään sairaslomalle pian oksentelun alettua ja olin yht. 3vkoa. Söin matkapahoinvointilääkettä, Postafenia, jota lääkäri suositteli ja se auttoi jonkin verran. Söin sitä yli 3vkoa alk. rv9. Kokeilin välillä, josko voisi lopettaa, mutta kamala olo ja oksentelu alkoi aina, joten lopetin lääkityksen rv13. Vikan kerran oksensin rv16... Nyt ei kunnolla lääke auta, joten en sitä edes syö. Syön muuten vaan jatkuvasti jotakin pientä ja mahd. terveellistä. Se helpottaa niin, että en oksenna joka päivä ainkaan montaa kertaa. On vain paha olla. Olen onnellinen, että nyt olen äitiyslomalla eikä tarvii välttämättä mennä mihinkään eikä tehdä mitään,jos on tosi huono päivä tai hankala yö takana... Mutta toisaalta sanotaan (pitkäaikainen gynekologini viimeksi asiasta sanoi), että pahoinvointi on hyvä merkki. Ainakin hormonia erittyy...

Charlotte ja poika 5kk sekä rv8+5/6?

Uusimmat

Suosituimmat