Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

kysymys äideille, joiden ensimmäinen imetys epäonnistui, mutta toisella vauvalla onnistui.

Vierailija

siis oma imetykseni epäonnistui yrityksistä huolimatta. syynä vauvan tottuminen pulloon teholla ja onneton imetysohjaus sairaalassa. neuvolassakaan ei osattu opastaa mitenkään.

imetin 2kk ja pumppasin, kunnes en enää jaksanut tapella.



nyt olen sitten uudestaan raskaana, ja toiveet tämän tulevan imetyksen onnistumisessa ovat korkealla!

synnytyssairaala on edelleen sama (k-hks) mutta neuvola on vaihtunut. toivon että tämä neuvola olisi todellakin " neuvola" , että sieltä saisi neuvoja!



- eli, miten sait toisen imetyksen onnistumaan?

- ymmärsitkö vaatia toisen kohdalla jo laitoksella parempaa ohjausta? saitko sitä?

- monentena päivänä maito nousi? itselläni nousi ekalla kerralla vasta 5 päivän jälkeen, olisikohan nyt toisella nopeampaa?

- mites isän osuus? meillä isä oli (ja on vieläkin) yötöissä, joten oli mukana lähes joka syötöllä ja vaipanvaihdolla. side lapseen on todella vahva, ja lapsi pitää isää tasavertaisena äidin kanssa.

pelkään, että seuraavan kanssa side ei olisikaan niin vahva, kun eihän isä voi imetykseen osallistua (typerä pelko, tiedän!!)



hyvin kiitollinen olisin vastauksista!!!

Kommentit (12)

Vierailija

Olen jo valmiiksi jännittänyt asiaa vaikka en edes odota vielä toista lasta, jotenkin vain pelottaa ennalta että jos sama helvetti odottaa osastolla kuin ykkösen kanssa. Imetys oli yhtä painajaista, lapsi huusi ja hylki rintaa ja karjui niin kauan kunnes sai pullon. Hätäsektion jäljiltä olin itsekin ihan sekaisin ja vauva ei edes rauhoittunut sylissäni, aina joku hoitaja tuli ja vei lapsen pois vähäksi aikaa kun tämä alkoi itkeä. Ja se imetysohjaus, ilmeiseti sain imetysohjausta, sillä aina joku hoitaja tuli kiukkuisena ruhjomaan rintaani lapsen suuhun kun itse en saanut hommaa onnistumaan millään. Ei kyllä onnistunut hoitajakaan.



Imetysasennot oli täysin absurdeja, vatsalihakset pitkittäin halkaistuna jopa niistäminen tuntui kamalalta, saati sitten että yritti nostaa vauvaa viereensä sänkyyn niinkuin neuvottiin. En perhana päässyt sinne sänkyyn kunnolla itsekkään, saati sitten neljän kilon paino sylissä.



Harmittaa, pelottaa ja ahdistaa ajatella aikaa joka on väistämättä edessä seuraavan lapsen tullessa. Osastolla on oltava, ei siitä mihinkään pääse. Jos imetys menee mahdottomaksi taas, en tiedä miten kestän. Olen jo päättänyt että sitten pulloillaan jos pulloillaan, mutta miten selitän sen hoitajille jotka joka tapauksessa tulevat minuun ja vauvaan kiinni. Saa nähdä, sanotaanko seuraavallakin kerralla että emme pääse kotiin ennenkuin osaan hoitaa lapseni.



Ne viisi vuorokautta osastolla olivat elämäni pisimmät.

Vierailija

Jos tosiaan haluat onnistua imetyksessä, niin kiellä heti ja varmuuden vuoksi lisämaidon anto sairaalassa. Sori vaan k-hks:n synnärin porukka, ja tämä ei varmastikaan koske kaikkia, mutta olen kuullut aivan valtavan, valtavan monelta nimenomaan siellä: imetys on mennyt päin hittoja, koska tarpeeksi opastusta ei saa (etenkään ongelmatilanteissa) ja ovat siellä todella hanakoita antamaan lisämaitoa varmuuden vuoksi ja koko ajan. Olematta imetyshysteerikko on jälleen kerran pakko todeta, että jos synnytys on normaali ja äiti ja lapsi terveitä ja äidille on tärkeää imetyksessä onnistuminen, niin lisämaidon antamista kannattaa harkita todella tarkkaan. 15% painon putoaminen ensimmäisinä muutamana päivänä on NORMAALIA, joka aiheuttaa sen, että vauva imee tarpeeksi ja runsaasti ja näin osaltaan käynnistää maidontuotannon.

Vierailija

se ero oli näillä vauvoilla että eka lussutteli tissiä uneliaana ja nukahteli rinnalle, kun taas toinen imi heti tehokkaasti. Kunnollista imetysohjausta en mielestäni saanut ekan kanssa, mutta toisella kertaa en sitä enää kaivannutkaan.

Vierailija

Vierailija:

Lainaus:


- eli, miten sait toisen imetyksen onnistumaan?



1. kerralla oli keltaisuutta, vauva imi huonosti, vauva oli vuorokauden valohoidossa ->en voinut imettää ja kotiin tultua piti antaa vähintään kaksi viikkoa lisämaitoa pullosta. Sen johdosta maitoni ei ehkä kunnolla noussut. Kestin 5 kk osittaisimetyksellä ja pumppaamalla, nännit ruvella rintakumeja käyttäen, sitten vauva sanoi ei ja pullolle.

2. kerralla maitoa tuli tarpeeksi; vauva oli vierihoidossa alusta asti ja pesimme jo laitoksella eli päivisin vauva koko ajan kainalossa. Vauva tarvitsi taas lisämaitoa, mutta koska toinen rinta valui aina imettäessä maitoa, laitoin siihen maidonkerääjän. Annoin ensin maidonkerääjästä omaa ja sitten hörppyytin/annoin lusikalla vastiketta jos tarpeen. (Maidonkerääjä pitää aina pestä hyvin! Ota vedenkeitin mukaan laitokselle, saat kiehuvaa vettä) Tein aamutakista ja täkistä tiukan rullan, rullan laitoin vauvan selän taakse ja helmat itseni ja vauvan alle että hän ei putoaisi, jos nukahdan. Kotiin tultua häädin miehen pois sängystä. Nukuin vauvan kanssa seuraavat 3 kk. Voitelin nännit Lansinoh-rasvalla (herkät ja arat nännit), jotta ne kestäisivät imetystä. Parin viikon päästä ei enää tippaakaan Tuttelia tarvittu ja nännit kesti.



- ymmärsitkö vaatia toisen kohdalla jo laitoksella parempaa ohjausta? saitko sitä?



En vaatinut, ei niillä ollut aikaa, hain odotusaikana käsiini kaiken kirjallisuuden mitä aiheesta löytyi ja imetystukiryhmän numeron, jota en sitten tarvinnutkaan.



- monentena päivänä maito nousi? itselläni nousi ekalla kerralla vasta 5 päivän jälkeen, olisikohan nyt toisella nopeampaa?



Maito nousi 3. päivänä, ehkä pesimisen ansiosta ja 4. päivä päästiin kotiin, koska maitoa tuli jo hyvin. Edellisellä kerralla olin sairaalassa 8 päivää.



- mites isän osuus? meillä isä oli (ja on vieläkin) yötöissä, joten oli mukana lähes joka syötöllä ja vaipanvaihdolla. side lapseen on todella vahva, ja lapsi pitää isää tasavertaisena äidin kanssa.

pelkään, että seuraavan kanssa side ei olisikaan niin vahva, kun eihän isä voi imetykseen osallistua (typerä pelko, tiedän!!)!!!




Isäside on tosi vahva. Mies on antanut sulatettua äidinmaitoa pullosta, jos olen (kerran viikkoon) itsekseni lenkille halunnut. Pitää kuitenkin muistaa, että jos haluaa täysimettää, vauvan suu on imetyksen paras ylläpitäjä, koska maidontuloa koskee kysynnän ja tarjonnan laki ja enimmät omat menot voi siksi unohtaa.... Mies on vaihdellut vaippoja ja pitänyt hoitovapaata 2 kertaa. Mutta tällä toisella kerralla ensimmäiset pari kuukautta imetin tiukasti rinnasta ja mies keskittyi kutittelemaan vauvaa/kylvettämään/vaihtamaan vaippoja. Soseet aloitimme 4 kk iässä (siihen hommaan kelpaa isikin), imetys sen päälle. Maitoa ei enää silloin riittänyt lypsettäväksi asti. Nokkamukista juomiseen tutustuttiin jo 6 kk iässä (vettä) ja rinta kelpasi 10 kk ikään asti. Sitten jäikin iskä kotiin.



Onnellista ja turvallista raskautta!

Vierailija

laisinkaan rintaa.Hän syntyi rv 36+1 ja vietti sairaalassa reilun viikon jossa tietenkin pullolla annettiin maitoa.Pojan syntymäpainokin oli melko nafti (2390 g) joka osaltaan vaikutti imemisharjoitteluun.Aikani kotona yritin imetystä,mutta koska tapahtuma oli yhtä karjuntaa niin päätin että lypsymaidolla ja korvikkeella kasvaa ihan hieno poika.Ja niin teki.



Toinen poika syntyi rv 35+6 ja oli painoltaan hieman tuhdimpi (3260g) mutta siitä huolimatta oli heti ahnas syömään ja rinnalle oppi heti.Maito nousi 3. päivänä ja lisämaitoja ei tarvinnut antaa.Kotona annettiin korviketta sillon kun isä halusi syöttää poikaa,mutta se ei haitannut imetystä lainkaan.



Ja numero kympille kommentoin sen verran että ainakaan Pirkanmaan sairaaloissa ei enää hörpyttämistä suositella,pulloruokintaa harrastetaan sekä vieripuolella että keskolassa.

Vierailija

Minulla esikoisen imetys meni täysin pieleen, 2 vk täysimetystä, seuraavat 6 vk pullo siinä mukana ja sitten loppui kokonaan. Ongelmana vauvan imuote, joka vähensi maidon määrän ja rikkoi ihon. Apua en saanut mistään, kaikista vähiten neuvolasta.



Toisella kerralla liityin jo odotusaikana imetystukilistalle ja hain tietoa jo ennen vauvan syntymää. Synnärillä pyysin paljon apua hoitohenkilökunnalta, joka imetyksellä pyysin apua vauvan imuotteen kanssa, mutta henkilökuntakin oli aika neuvoton sen kanssa. Rintakumin kanssa imetys onnistui joten kuten mutta maitomäärät vähenivät. Jatkoin kuitenkin avun hakemista it-listalta sekä sitten ihan livenä imetystukihenkilöiltä. Ja juuri loistavan imetystukihenkilön avulla saimme vauvan imuotteen korjattua, pääsin rintakumista eroon ja täysimetin vauvaa 5-kuiseksi ja imetystä jatkoin kunnes lapsi oli 1 v. 2 kk.



Vaivannäkö kannatti, imetys oli minulle ja vauvalle todella tärkeää ja onnistuneesta imetyksestä jäi mahdottoman hyvä mieli.



Tärkein neuvoni on siis että hae apua rohkeasti! Imetystukilistan kautta löytyy ihmisiä joilla on valtavasti tietoa ja he pystyvät auttamaan " toivottomiakin tapauksia" .

Vierailija

Minulla eka imetys meni ihan pieleen, kaksosia osittaisimetin 6 vk. Myöhemmin alkoi harmittaa ihan hirveästi. Niinpä liityin Imetystukilistalle jo ennen kuin aloin edes odottaa kolmatta ja opin sieltä todella paljon imetyksestä. Keräsin tietoa varmaan kaikkia mahdollisia tilanteita varten (esim. keskosen imetys jne). Synnäriä varten tein toivomuslistan, jossa korostin vauvamyönteisyyttä ja haluani imettää ihan ensi hetkistä lähtien. Toiveeni otettiin tosi hyvin huomioon sairaalassa. Ainoa ongelma, mikä imetyksessä oli heti alusta saakka oli huonohko imuote, joka ei avusta huolimatta koskaan korjaantunut kunnolliseksi. Imetin kuitenkin 2 v 4 kk.



Tärkeintä imetyksen onnistumiselle on minusta se, että itse tietää, mikä on normaalia vauvan käytöstä ja uskoo itseensä ja maitoonsa. Aika vahva saa olla, jos esim. neuvolan th ei tuekaan täysimetystä tai näkemykset menevät muuten ristiin. Imetysmyönteinen vertaistuki on myös korvaamaton juttu.

Vierailija

Vierailija:

Lainaus:


15% painon putoaminen ensimmäisinä muutamana päivänä on NORMAALIA, joka aiheuttaa sen, että vauva imee tarpeeksi ja runsaasti ja näin osaltaan käynnistää maidontuotannon.




Nykyään ollaan kyllä sitä mieltä, että normaali painonpudotus on 5-7 %. Sen jälkeen on tarpeen antaa lisämaitoa, jotta vauvan kasvu voidaan turvata. Lisämaito voidaan kuitenkin antaa imetystä vaarantamatta. Paras keino lienee pienet annokset ja hörpyttäminen. Pienet annokset eivät täytä vatsaa liiaksi, jolloin vauvan tekee mieli imeä rintaa riittävän tiheästi. Hyvä annoskoko lienee noin 10 ml. Hörpyttäminen varmistaa sen, ettei vauvan imuote häiriinny. Lisäksi noin pieni annos on nopea hörpyttääkin. Painoa kannattaa seurata ihan jatkuvasti, jotta nähdään, koska paino kääntyy niin hyvään nousuun, että lisämaidot voidaan jättää pois.



Tutkimuksissa on todettu, että *tarpeellinen* lisämaito ei vaaranna imetystä lyhytaikaisesti annettuna, jos äiti tietää, miksi lisämaitoa annetaan ja miten siitä sitten luovutaan. Tietenkin tämä edellyttää, ettei vauvan imuotetta sotketa tai jos sotketaankin, sen korjaamisesta huolehditaan, ettei se jää äidin ja vauvan vastuulle.

Vierailija

Mulla kävi ekan kanssa vähän samalla tavalla. Vauva oli viikon pulloruokinnassa sairaalassa ja koska paino ei oikein lähtenyt nousuun, sain kehotuksen antaa pulloa myöhemminkin imetyksen jälkeen, että varmasti saa mahansa täyteen. Vauva ei koskaan oppinut imemään kunnolla ja niinpä pumppasin aina osan maidosta pulloon... Minä sinnittelin 4 kk, mutta sitten veriset nännit ja krooninen rinatulehdus pakottivat lopettamaan edes imetyksen yrittämisen.



Toinen vauva syntyi normaaliaikaisena ja pääsi heti rinnalle. Lähtötilanne oli niin täysin eri ja oma sekä vauvan vointi sekä henksiesti että fyysisesti niin paljon parempi, että imetys lähti oikeastaan käyntiin ihan itsestään. Vasta toisen vauvan saatuani tajusin, miten paljon tavallista vaikeampaa kaikki olikaan ollut esikoisen kanssa! Epäonnistuneesta ekasta imetyksestä oli ehkä se hyöty, että olin tullut opetelleeksi kaikenalaista imetyksestä - esikoisen kanssa neuvot eivät tepsineet mutta kuopus toimi (yllättäen) juuri niin kuin oppaissa sanottiin.



Usko vaan itseesi ja siihen että eka imetys ei mennyt huonosti siksi että SINÄ teit jotain väärin vaan koska teillä oli niin hankala alku kaiken kaikkiaan!

Vierailija

Toinen sitten...ekan kokemuksen jälkeen päätin että toisella kerralla en stressaa, annan suosiolla pullosta jos maitoa ei tule tarpeeksi. No, vauva ei huolinut pulloa kuin ihan viimeisessä hädässä ja niinpä se maito siitä vähitellen lisääntyi kun vauva roikkui tississä kaiket päivät. Yöt nukkui hyvin, söi kerran tai kaksi. Maito nousi vasta kuudentena päivänä. 3 kk meni niin, että vauva kitisi kokoajan (nälkäänsä, mielestäni), mutta kun sitä korviketta ei oikein huolinut, niin elämä oli pelkkää imetystä. 3 kk iästä lähtien oli tyytyväinen, täysimetin sitten 5,5 kk.



Isä ei paljon vauvanhoitoon osallistunut (toisin kuin esikoisen aikana), osaksi sen takia ettei miehellä ollut niitä tissejä jotka olivat vauvan ainoa lohtu ja osaksi sen takia että opiskeli ja päivät yleensä 8 - 20.

Vierailija

Päätin jo raskausaikana että sitten juodaan pullosta jos imetys ei luonnistu, mutta hyvinhän se lähti käytiin. Jonkun verran jouduin antamaan pullosta lisämaitoa aluksi keltaisuuden pois saamikseksi ja sitten painon nousuun, mutta imetin onnituneesti siihen kun vauva oli 8kk. Avetin tuttipullo new born tuttipäällä on hyvä jos joutuu antamaan rinnan lisäksi lisämaitoa. Siinä säilyy luonnollinen rinnan imu ote ja maito virtaa pullosta tarpeeksi hitaasti.

Uusimmat

Suosituimmat