♥ Puolukat - torstaikasa ♥

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

Sivut

Kommentit (43)

Vierailija


LUNA: Mullakin oli pitkään se ajatus että kaksi lasta mulla on ennen 30v ja se iltatähti sitten sen jälkeen. Totuus on että, jos on onni matkassa mulla on se esikoinen ennen 32 veetä. Tai sitten joskus sen jälkeen.

Mutta olen nyt sitten päättänyt ettei se mahdollinen äitiys ole kiinni ikänumeroista.

Toivottavasti kampaajakäynti piristää.



[b]Nightwishistä[/b] En ole erityinen fani, joten mitenkään maatakaatava tieto tuo Turusen erottaminen ei ollut. Mutta yhtyeessä laulaja on usein se näkyvin keulakuva, joten tuon Nightwisin menestyminen korvaavalla laujalla on varsin kysymysmerkki. Persoonallisen laulajan/esiintyjän korvaaminen lienee varsin vaikeaa. Saattaa olla, että siinä meni Suomen vientituote.

Vierailija


[color=green]Kumpa sen voisi vetäistä takaisin... Anteeksi vuodatus, eihän tämä suhde niin kamala ole, eihän... Kerkesin jo miehellekkin taas itkemään puhelimessa, joten enää ei huvita sitä kirjettäkään kirjottaa kun tuli taas jo sanottua ja saatiin asia " sovittua" . Pitää nyt vaan jaksaa ajatella positiivisesti! Kyllä se minunkin aika vielä koittaa! Mutta siis pahoittelen aamuista... =o(

Vierailija


No minäpäs kirjoittelenkin vasta sitten, kun tiedän minne pinoon tässä kärsii tunkeilla. Päättäkää nyt nopsaa minkälaisena haluatte pinonne pitää, jotta tietää tuplailijat ja odottajatkin minne voi kirjotella ahdistamatta muita enempää. Harmin paikka tällanen, minä kun ihan luulin että kaikki sopivat mukaan yhtälailla. Mutta ymmärtäähän sen...



Mukavaa jatkoa kaikille jos ei enää " tavata" ja pikaisia miehen käännytyksiä :)

Vierailija

Pitkästä aikaa täällä ja tosissaan ymmärrän teidän kannan tästä tuplailijoiden ja raskaana olevien kirjoittelusta. Tiedän itsestäni kuin pahalle tuntui kun luki uutisia odotuksesta tai niistä kirotuista plussista kun itellä ei ollut mahdolliuutta moisesta edes haaveilla.. se sattui ihan älyttömästi: ja tosissaan pinon ajatuksena oli just yksipuolinen vauvakuume.



Oon miettinyt että taidan vetäytyä vähän taka-alalle: kokonaan en teitä varmaan pysty hylkäämään mutta kommentointi kaikkiin keskusteluihin ei tunnu tulevan multa ihan luonnostaan, enää en ihan samassa tilanteessa ole ja mun ajatukset saattaa kiukkua herättää: joudunhan kommentoimeen menneessä aikamuodossa (vaikka tuo mies on aika hissuksiin edelleen, ei sille varmaan samanlaista vauva-maniaa saa koskaan päälle kun itelläni!)



Te ootte kaikki ihan kamalan ihania ihmisiä ja ilman teidän taustatukea oisin monet itkut yksin itkenyt!! Kiitos kaikille siitä etä ootte olemassa!!



Ainakin salaa lueskelen teidän kuulumisia jos teistä tuntuu ettette jaksa kuulla hehkutusta!!! Lähetän ainakin miehille vauvamyönteisiä ajatuksia~~~~~~~



Kuullaan ja kuulostellaan!!

Vierailija

Meilläkään ei asioista monesti puhuta ja meillä menee sitten siihen tekstiviestien lähettelyyn. Tai sitten kaikki jää sanomatta ja minä niitä yksikseni pyöritän sisälläni.

Vierailija

[color=maroon]mutta pakko oli tulla HANNELEA lohduttaan edes vähän. Kysyit onko muut käyneet pohjalla vauvakuumeen kanssa... mä todellakin kävin! Muistan vieläkin muutamia omia miettimistuokioitani esim. töissä kun istuin tupakalla (poltin siis ennen plussaa) ja pyörittelin kihlasormusta sormissani itku kurkussa. Muistan miettineeni, että ei tästä suhteesta VOI tulla mitäan, koska minä haluan vauvaa ihan sata lasissa ja mies ei ollenkaan. Olin todella masentunut asian vuoksi, viikkoja. En jaksanut innostua mistään ja miehellekin puhuin vain pakolliset huomenet tms. Mies kyseli välillä, että mikä vaivaa mutta en mä halunnut edes enää selvittää sitä sille. Olin ihan maassa. Tunsin oikeesti, että kyllä tässä viimesiä vedellään.

Jostain sitten sain piristystä, en edes muista mistä! jokin energiapuuska vain yllätti ja aloin taas vuodattamaan tuntojani miehelle. Tuohon aikaan en edes täällä pystynyt puhumaan. Mies vihdoin tajusi asian (?) ja antoin vähän lämpenemisen merkkejä. Siitä se meillä sitten pikkuhiljaa lähti taas. Ei millään rytinällä, että jipii siitetään vauva vaan ihan hissukseen. Mies kertoili omia pelkojaan ja minä yritin niitä lieventää. Koskaan meillä mies ei muuten edes sanonut että " nyt aletaan ihan sata lasissa yrittään" vaan tavallaan vain jätettiin ehkäsy pois ja annettiin mennä. Innostus vauvajuttuun tuli vasta plussasta.



Tosi paljon toivotan sulle ja muille ahdistuneille tsemppiä ja jaksamista. Tiedän, ettei ole helppoa ja tuntuu välillä tosi pahalta. Mies ei voi tajuta koskaa miltä naisesta tuntuu kun ei ole sitä sylitettävää eikä edes varmuutta siitä että joskus olisi. Omalta kohdaltani voin sanoa, että onneksi en sitten alkanut ukon vaihtoon vaan odotin että omani lämpenee. Joskus tuntuu että mistähän v**usta sitä sai muka voimaa ja jaksamista odottaa, odottaa ja odottaa. Tässä vielä ollaan ja ihan hengissä ;) Kaikesta paskasta ja masennuksesta huolimatta olen selvinnyt tähän asti. Nyt osaan todellakin arvostaa masutyyppiäni, varsinkin kun ne 2 km:kin oli.



Toivottavasti en nyt astunut kenenkään varpaille eikä kukaan tuohtunut kirjoittelustani. Kivaa illan jatkoa *odottaa BB:a malttamattomana*

Vierailija


[color=green][b]Luna:[/b] Piristystä syksyyn! Täällä ollaan kanssasi... Kyllä se elämä taas voittaa, usko pois. *ei taida uskoa itsekään*



[color=blue][b]JennaJanette:[/b] Sulla taitaa olla mieluinen anoppi! Onnittelut siitä, meillä kaikilla kun ei ole ihan niin hyvä tuuri käynyt...



[color=green][b]Donrinda:[/b] Tosi hauska tuo pikkutytön kommentti. Olipa tyttö tehnyt havainnon ja pitihän se varmasti papillekki ilmoittaa!



[color=blue][b]Lumiina:[/b] Mulla on jo kaks kiertoa pillereitten jälkeen ollu normaalit! =o) Tosin eihän se sitä tarkoita että ne vielä normaalit olis, yhellä tutulla nimittäin just kaks kiertoa oli normaalit ja sitten ei kuulunut puoleen vuoteen... Alahan kuitenkin jo tikutella!



[color=green][b]Aqua:[/b] No hyvä että ymmärsit mitä nuilla passiivisilla tarkoitetaan etkä oo mihinkään hivuttautumassa! Nyt kun kerta puheeksi tuli niin sanompa minäkin muutaman sanasen asiaan liittyen, eli minustakin toisinaan tuntuu että palstailu voi jopa enemmän masentaa kuin piristää, kun tuntuu että aivan yhtäkkiä täällä onkin useita jotka tuplailee ym. Ja kun monet on kyselleetkin että haittaako kun jatkan palstailua vaikka jo tuplailen, niin en ole kommentoinut mitenkään, koska en voisi täysin vilpittömästi sanoa että ei haittaa. Mutta yhtä lailla tämä on heiänkin palsta enkä minä voi ketään täältä " häätää" mutta siis valitettavasti jotkut jutut joudun hyppimään yli säästääkseni itseä. Valitettavasti on niin vaikea tässä tilanteessa iloita muiden puolesta! Ja siis vaikka meilläkin se aikataulu jo on olemassa niin silti tuntuu joskus niin katkeralta, niin katkeralta. Mutta viime aikoina olen kyllä viihtynyt hyvin täällä, ehkä juuri siksi että olen oppinut itseä säästämään joiltain jutuilta! Oon tosi iloinen että oon tälle palstaille eksynyt ja että tämä jo kuuluu jokapäiväiseen elämään. Kiitos että olette olemassa! =o) Ja kukaan ei saa täältä poistua ellei itse niin halua! Me ollaan eri elämäntilanteissa ja hyvä niin! [b]JJ[/b] on edelleen ainut jonka puolesta voin täysin rinnoin iloita, johtunee luultavasti siitä että oli jo raskaana tänne tullessa. Valitettavasti ei voi olla vertaamatta itseensä kun jollekkin jotain hyvää tapahtuu, vaikka ei pitäisi. Jokainen taaplaa tyylillään ja eihän me kaikkia voia pamahtaa paksuksi yhtä aikaa pamahtaa!



[color=blue]No näyttihän tuo tilitys jatkuvan tässäkin viestissä... Joka tapauksessa ihanaa torstaita! Hei, mulla jopa vähän mieli parani kun sain nuo asiat sanottua! =o)

Vierailija

[color=DC143C] Olen jonkun aikaa taustalla lueskellut Puolukoiden pinoa ja ajattelin nyt ilmottautua mukaan. Vauvakuumetta on itselläni (26 v.) ollut havaittavissa noin vuoden verran ja parin viime kuukauden aikana se on vaan pahentunut. Mies (30 v.) ei ole vielä ihan täysin lämmennyt yritysajatukselle, tosin asiaa helpottaa se, että tiedän hänen jossain vaiheessa lapsia haluavan. Mieskin on tajunnut kuumeeni pahentuneen, ei vähiten siksi, että täällä palstalla roikun aina kun netissä olen. ;) Lapsia meillä ei siis vielä ole, joten esikoista tässä kuumeilen.



Kiva että palstalaisilta löytyy muitakin yhteisiä harrastuksia kuin kuumeilu: itsekin olen melko ahkera neuloja. Lisäksi ompelen aina kun motivaatiota löytyy (se kaavojen piirtäminen ja leikkaaminen on niiiiin tylsää hommaa ;). Liikuntaharrastustakin oon yrittänyt ylläpitää vaihtelevalla menestyksellä.



G: Minä otin naimisiinmennessämme miehen sukunimen. Oma tyttönimeni oli melko erikoinen, mutta mieheni sukunimi on vielä erikoisempi. Yhdistelmänimi ei olisi tullut kuuloon, koska siitä olis tullut liian pitkä yhdistelmä. Ja itsekin olen sen verran vanhanaikainen, että mielestäni molemmilla pitää olla sama sukunimi. Helpompaa sitten lastenkin kohdalla tuo sukunimiasia, joskus hamassa tulevaisuudessa...



Onnittelut Hannelelle miehen vakityöpaikan johdosta! :)



Nyt täytyy poistua takavasemmalle ruuanlaittoon. Oikein isoja +++++++++++++++-tuulia kaikille!



Luumuhillo [/color]

Vierailija


[color=magenta]Odotuskirjasen mukaan tyyppi on näillä viikoilla n. 30cm pitkä ja painoa on n. 800 g. Pää-perämitta on n. 22cm. Silmäripset ilmestyvät luomiin tällä viikolla ja silmät alkavat pian räpytellä. Sikiö alkaa saada pitempiä hiuksia päähänsä :)



Että sellanen tietoisku :)

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat