Kaksoset ja pikkusisarus 2 vuoden ikäerolla?

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

Hei,



Onko täällä monia sellaisia, joilla on kaksoset ja sen jälkeen syntynyt sisarus parin vuoden tai lyhyemmällä ikäerolla?



Kiinnostaisi tietää kuinka olette selvinneet henkisesti ja millaisia järjestelyitä kolmannen lapsen tulo perheessänne aiheutti. Millaisiin kulkupeleihin teillä siirryttiin, miten asuminen ja työ järjestettiin ja olivatko isommat lapset hoidossa vauvan synnyttyä jne. Oliko yhden vauvan hoitaminen kahden taaperon ohella haasteellisempoaa kuin kaksosten vauva-arki?



Kommentit (9)

Vierailija

Hei Nöppis!



Meillä tilanne oli toisinpäin eli meidän kakkonen oli 1v8kk kun tuplamme syntyivät, pärjätty on ihan mukavasti. Suurempaa mustasukkaisuuttakaan ei ole ollut, ehkä oli sen verran pieni tuolloin, ettei osannut tuntea sellaista, ja kun olisi osannut, ei enää muistanut, että näitä tuplia ei joskus ollut =o) Sen enempää en siihen aiheeseen, koska meillä on kuitenkin " eripäin" kuin sinulla.



Mutta tuosta tuplarattaiden sisaristuimesta... Etsin myös odotusaikana ja jälkeenkin sellaista kuumeisesti, mutten löytänyt! Lastentarvikkeesta sanottiin, että ne on poistettu markkinoilta turvallisuustekijöiden vuoksi (kai joku keikahtamisvaara, ainakin joissakin ratasmerkeissä, jos työntäjä heittää aisasta irti). Eli ainoa vaihtoehto oli silloin ja on edelleen löytää käytetty jostain. Itse en mistään löytänyt, toivotan onnea etsinnöille!



Meillä ratkaistiin kuljetusongelma (siis rattaissa) niin, että isolle veljelle hankittiin seisomalauta. Kauheasti hän ei siinä viitsinyt seisoskella, vaan otti sitten talvella pulkan kyytiä ja kesällä jo kovasti harjoitteli pyöräilyä. Ja hän on ollut aina aika reipas kävelemäänkin pakolliset matkat. Mutta lenkit kyllä lyhenivät meillä melkoisesti...



Onnea vaan hirmusti raskaudesta ja toivotaan, että kaikki menee hyvin ja

Vierailija

Ai niin, meillä oli tuplagrizzlyt tuplasisaristuimella, ja hyvät oli. Tosin meillä pojat käveli aika pienistä jo suht pitkiä matkoja:) Autona meillä oli joku ihan tavis henkilöauto, eipä ollut silloin varaa vaihtaa isompaan..

Vierailija

Meni vähän myöhäseen tämä vastaaminen, mutta toivottavasti kiitokset tuli vielä perille:)



Meille on siis tulossa yllätysvauva (toivottavasti vain yksi!) 1v 10 kk ikäerolla kaksosiin, joten siksi tätä asiaa kyselin. On aika iso juttu sopeutua tähän ajatukseen, joten kaikki vinkit yms kokemukset otetaan yhä mielellään vastaan.



väsyäiti ja muut asiasta tietävät:

Ovatko nuo tuplarattaisiin saatavat sisaristuimet merkki- tai mallikohtaisia ja kuinka suuren tilan ne vievät? Jos jollain on laittaa linkkiä nettisivulle mistä niitä löytää niin olisi kiva nähdä että miten sellainen oikein rattaisiin tulee. Ei oikein innosta ostaa mitään kokonaista kolmostenratas-systeemiä.



Takapenkin keskipaikalle kiinnitettävä kaukalo kuulostaa myös hyvältä idealta. Voiko sitä sitten käyttää muissa autoissa ollenkaan, vaan vaatiiko se aina sen että se kiinnityssysteemi asennetaan paikoilleen? Meillä ei tosin ole vielä ollenkaan autoa, joten mahtumisongelmaa voidaan miettiä sitten kun nyt varmaankin se auto ollaan ostamassa. Aika monissa autoissa on tosin nykyää vänkärin paikalla airbag, mikä estää sitten sen paikan käytön turvaistuinta varten. Elikkäs se pitäs sitten ainakin olla sellainen minkä saa pois päältä.



Hoitopaikka-asia on nyt tällä hetkellä kaikkein vaikein mietittävä. Kaksoset ovat tällä hetkellä osapäivähoidossa 5 h/päivä opintojeni vuoksi. Valimstun näillä näkymin ennen uuden vauvan syntymistä ja sitten olen kotona ainakin sen vuoden. Kaksoset viihtyvät hyvin päiväkodissa, mutta toisella on ollut vaikeaa nukkua siellä. Joskin parempaan suuntaan on sekin alkanut nyt mennä. Tämän nukkumisongelman vuoksi en kuitenkaan haluaisi laittaa lapsia vauvan tulon jälkeen enää hoitoon ja toisaalta tuntuu että sitä mustasukkaisuuttakin saattaisi olla sitten enemmän, kun aikaa yhdessäkin on vähemmän. Lisäksi me tultaisiin taloudellisesti paremmin toimeen jos lapset olis kotona. No sitten taas jos vauva on suuritarpeinen tai koliikkinen, niin kovat ajat on edessä, jos yritän hoitaa kaikkia joka päivä kotona.



Onneksi kesään on vielä aikaa...



Nöppis rv 10+

Vierailija

pääsi karkuun tuo äskeinen viesti =o)



Tarkoitus oli siis jatkaa, että onnea raskausajalle ja sitten vauvan synnyttyä onnea ja leppoisia hetkiä kaikkien pienten kanssa ;o)





Niin, ja unohtui mainita, että yritinhän minä väköstää jotain leveää lautaa tuplarattaiden päälle, jotta veli olisi siinä voinut istuskella, pakollisten koiranpissatusten ajan, mutta aika hankala siinä oli kököttää ja pyllykin kovilla.

Vierailija

Välillä kun itsestä tuntuu, että pitikö tämän nyt mennä näin että ikäerosta tulee niin pieni, niin ajattelen että entäs jos meille olisikin tullut kerralla kolmoset? Olisihan sekin voinut olla mahdollista. Varmaankin teidän tilanteesa on ollut sitten ihan omat haasteensa kolmosiinkin verrattuna kun yhdellä vauvoista onkin ollut sitten erilaiset tarpeet kuin kahdella jotka ovat jo isompia. Joskus silloin kaksosten vauva-aikana tosiaan tuntui ettei kädet millään riitä. Vaikka kyllähän sitä keinot keksitään kun pakko on ja täytyy vaan opetella sietämään jonkin verran sitä itkuakin. Nostan sinulle hattua ja kaikille kolmosten vanhemmille myös!

Vierailija

esikoinen oli 2,5v kun kaksoset syntyi. Niin päin on sujunut ainakin suht helposti. Ainoa ikävä, ja odotettavissa oleva, asia on ollut esikoisen taantuminen, eli juuri opittu pottailu on unohtunut. Mutta palailee nyt vähitellen... Mitään mustasukkaisuutta ei ole ollut. Esikoinen on ollut hoidossa 10 pvää kuukaudessa ja se on meillä todettu tosi hyväksi. Kaikille lapsille ajattelen aikoinaan tulevaksi kotihoitajan.



Ajattelin ekaksi, että 2,5v on aika lyhyt ikäero, kun vauvoja tulikin kaksi, mutta eipä se ole ollutkaan kovin paha. Ja vanhempana on varmasti mukavan pieni! Tosin jo nyt hirvittää kaksi teinipoikaa yhtä aikaa ja se määrä, mitä ne syö...! ; )))



T: Piia ja vauvat 4kk

Vierailija

Meidän kaksoset oli juuri täyttäneet 2 v kun nuorimmainen syntyi. Tilanteita ei voi koskaan yleistää mut itse olen nyt sitä mieltä et olisi ollut järkevämpää odottaa kuitenkin hetki. Vauva on ollut kaikkea muuta kuin helppo ja kaksosille on pukannut sellanen uhmaikä päälle et on oksat pois omenapuusta. Mutta rankkuus tai helppous on tietysti kaikista eniten siitä kiinni, millaisia lapset ovat ja siitä onko tukijoukkoja. Minä olen kyllä tosi poikki. Pienessä ikäerossa on tietysti monia hyviäkin puolia, en käy niitä tässä luettelemaan. Mutta aika turha on itseänsä äärirajoille repiä.

Me ratkaistiin kuljetuspulmat sillä et ostettiin vauvalle sellainen turvakaukalo jonka sai auton takapenkin keskipaikalle kiinni lantiovyöllä (kiinteä jalusta), sisarusten istuimet on toinen edessä ja toinen takana. Äiti sitten ahtautuu olemattomaan tilaan takapenkille... Näin vältyttiin isomman auton ostolta. Kaksosten rattaisiin löysin käytetyn tuplasisaristuimen ja vauva pötköttelee sitten rauhassa kantokassissa (tai siis sisarukset ei häiritse, meidän vauva inhoaa kärryajeluita...).

Lapset on kotona AINA, en ole laittanut hoitoon kun ovat kumminkin vielä niin pieniä. Tämä tarkoittaa sitten sitä et omat reissut on hetkeksi aikaa reissattu. Sinne, minne ei tuolla tuplavankkurihökötyksellä pääse, ei mennä. Eli ei just minnekään.

Tämä nyt oli tällaista valitusta... Kyselin itse odotusaikana miten samassa tilanteessa ovat muut pärjänneet, ja paljon ihan positiivisia vastauksia sain, eli mahdollista on siis sekin että kaikki menisi tosi hyvin ja vauva vain " siinä sivussa" . Plussana voin sanoa et kyllä tämä sentään on paljon helpompaa kuin kaksosten vauva-aika, mut se ny olikin ihan superrankkaa. Niin siitäkin vain selvittiin, miksei tästäkin.

Vierailija

Mulla oli kaksoset n.yhden vuoden kun poika syntyi. Eli kaikki oli vielä vauvoja...huh, en muista paljoa niistä ajoista, mut muistan kyl sen ku olin synnyttänyt pojan ni mies tuli kaksosten kans katsomaan meitä. Tytöt ei osannut kävellä vielä silloin, eli kyllä oli näkemisen arvoisia ilmeitä ku kaks konttas lattialla ja äitillä pieni käärö sylissä. Kolme vaippaikäistä kannettavaa ku on kotona ja yrität kahdella kädellä niitä päivät hoitaa ku mies töissä, ei siin paljon naurattanut, mut hyviä niksejä oppi miten kannattaa minkäkin asian kans toimia. Meillä ei tytöt onneksi osanneet olla vielä siinä iässä mustasukkaisia. Kaupassa tai neuvolassa tai lääkärissä meinasi tulla aina hiukan ongelmia, ku ei meinannut jaksaa kolmea yhtäaikaa kantaa. Nyt moni asia meinaa naurattaa ja ihmettelen nyt et miten olen selvinnyt siitä pyörityksestä silloin. Mut täs ollaan tytöt täyttää nyt 6-vuotta ja poika 5-vuotta ja sit meihin kuuluu viel 1 ja puoli vuotias poika. Tsemppii ja voimii kaikkien kaksosten äideille...aika menee yllättävän nopeasti kohta huomaatte et miten ne jo nuin isoja on.

Vierailija

Minä olen kokenut että ihan mukavasti meni alku:) Kuopus nukkui jo laitoksella 8-9 tunnin unia, söi hyvin ja koko vauvaikänsä ollut oikea hymypoika:) Jotenkin minusta se vauvan hoito oli helppoa kaksosten jälkeen (sitä ihmettelen edelleen), kaksoset leikkivät keskenään kun syötin vauvaa jne.. Olihan sitä mustasukkaisuuttakin, mutta pienellä selvittiin..



Nythän sitä olen enmmän helisemässä kun riitelevät kolmestaan jatkuvasti, tappelevat ja nahistelevat:O Ja nyt siis tuplat kohta 7v ja kuopus 5½v ja kaikki ovat vielä poikia;D



Hoitoon tuplat menivät 2 puolikasta päivää(8-12) viikossa kun olivat 3-v. Ja syytä oli ihan puheenkehityksessä(oma kieli, muttei juuri muuta), ja ajattelinhan minä myös sitä että saisi kavereita sieltä.



Töihin menin eka kerran kun tuplat oli 4½v ja kuopus 3v.



Mutta minun täytyykin antaa täydet pinnat miehelleni, joka on ollut jättisuuri apu lastenhoidossa, kodinhoidossa jne:) Yksin olen päässyt lenkille, kaupoille jne. Isovanhemmat ovat autelleet kun töiltään ovat ehtineet..



Terveisin: Hulina

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat