Ruis-sanasta! Miten ilmaiset " ruis-viljasta tehty" , ruista tehtyko? Selitin lapselle tanaan, etta siita tehdaan ruisleipaa, mutta kieli m...

Vierailija

Kommentit (13)

Vierailija

mutta nykykielenkäyttäjälle usein melko outo tapaus.



Suomen kielessä esiintyy vaihtelu k:n ja kadon välillä:



suka : suan

vaaka : vaa' an

käki : käen



ruis : rukiin



Perusääntö on, että k:llinen muoto (eli vahva aste) esiintyy sellaisen tavun edellä, joka päättyy vokaaliin (avotavu). Tässä tapauksessa on kysymys erittäin yleisestä supistumatapauksesta, eli tavu on aiemmin päättynyt vokaaliin, mutta nykyisin se päättyy vokaaliin vain eräissä murteissa (ruis : rukihin). (Ok, tässä on todella poikkeus pääsäännöstä!) Tämän historiallisen seikan vuoksi vahva aste esiintyy tässä konsonanttiin päättyvän tavun (umpitavun) edellä. Sääntö siis selittää sen, miksi sanan vartaloon " ilmestyy" k.



Sana taipuu säännönmukaisesti samaan tapaan kuin osa muistakin s-loppuisista nomineista:



kauris : kauriin

maukas : maukkaan



Tämä taivutustyyppi ei kuitenkaan sisällä kaikkia -s-loppuisia nomineja (vrt. varis : variksen). Nykyisin tämä varis-tyypin taivutus on käytössä, kun kieleen tulee uusia sanoja, joten on ymmärrettävää, että taivutustyyppiin mielletään kuuluvaksi myös sellainen -s-loppuinen nomini, jonka taivutustyyppi ei tule selkäytimestä (ruis : " ruiksen" ).

Vierailija

Tästähän oli jossain lehdessäkin (Hesarin kuukausiliite?) vähän aikaa sitten, miten ylioppilasaineista näkee, ettei nuoriso osaa enää sanoja. Hyvät äidit, antakaa lapsillenne kirjoja!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat