*******SYYSSÄTEET PERJANTAIHIN*******

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

Huomenta siskot!



Ekaa kertaa aloitan pinon, joten hei vaan kaikille!



Päivemmällä lisää joko tänne oltaisiin eksytty...



-Taelsa-

Sivut

Kommentit (29)

Vierailija


Hirmuisen kivaa, että taas plussataan! Johan nyt hanat aukesi syyssäteille!



Yoginokselle onnea maanantaihin, on varmaan helpottavaa, kun asioissa pääsee eteenpäin. Ja kurja juttu se sinun kaverisi. Niin se vaan on, että kaikille ei onni ole sama onni (ihan oma kotikutoinen elämänviisaus).



Ja Labaselle rutistusten rutistus. Nyt vaan kohti uusia seikkailuja!

Vierailija

Ensin Labaselle pahoittelut negasta! Ostahan levy Fazerin sinistä, minulla se ainakin vähän helpottaa kun saa oikein mussuttaa suklaata :)



Ja suuret onnittelut Jennille ja Nellariinalle! Käykäähän täällä edelleen kuulumisia kertomassa. Tosi ihanaa kun plussassitte, siitä tulee aina hyvälle mielelle.



Ja kiitoksia niille jotka päivähoitopaikasta onnittelitte. Olen ollut todella onnellinen ja helpottunut, on kivempaa aloittaa työt.



Galluppeihin, eli puoli vuotta ollaan asuttu paritalossa ja tykätään ihan hirveesti. Vähän ollaan laitettu ja nyt alkaa olla aika kotoisaa. Juuri saatiin laitettua tytön huone ja oisi tässä toinen huone mahdolliselle vauvallekin joka jää nyt odottamaan asukkiaan :)



Minun synnytys meni oikein hyvin ja siitä jäi ihan hyvät muistot, epiduraalia en edes ottanut vaan ilokaasulla selvisin. Ainoa mikä pelottaa seuraavaa synnytystä ajatellen on se ponnistaminen. Minulle tehtiin eppari, mutta pystyin onneksi istumaan. Alkuun olin todella väsynyt ja itkuinen kun se imettäminen oli niin järkyttävää mutta eiköhän se ole seuraavan kohdalla helpompaa kun tietää että kaikki kivut ym. hankaluudet kuuluvat alkuun ja menevät pian ohi.



Omaa napaa: meillä ei muuten limoista ym keskustella, kerron vain miehelle milloin pitäisi olla vähän aktiivisempi. Eli tänään kp15 ja tämän vauvan laskurin mukaan tänään pitäisi olla ovulaatio. Limoja oli viimeksi sunnuntaina kp10 ja nippailuja mahassa kp11. Olen vähän ihmeissäni että voisiko olla että ovis oli noin alussa. No saapi nähdä. Ei ole toiveet kovin korkealla tässä kierrossa.



Plussasäteitä ja mukavaa viikonloppua

matleena

Vierailija

[color=blue]VOIH! Pahoittelut labaselle negasta. Osta kuule pari levyä Fazerin sinistä ja pyydä mieheltä vierihoitoa, kyllä se sitten helpottaa.



Pitää taas mennä, kun oon koulussa....[/color]



-Taelsa.

Vierailija

että sinäkin Jadelede pääset pian yityksen makuun! Joskus se täti on onneksi toivottukin vieras, vaikka useimmille meille kyllä ei todellakaan!



Toivotaan, että se meidät kaikki jo tärppiä toivovat jättäisi rauhaan ja sitä odottaville ilmaantuisi kyläilemään. Kuinka sen vain saisi tajuamaan??!! Joo...



Inhottavaa, kun alkoi ulkona tihuttamaan vettä. Minä jo aloin niin nauttimaan talvisesta säästä. Toivottavasti se loska-aika jäisi mahdollisimman lyhyeksi.



Mutta nyt on lähdettävä heilumaan imurin kanssa, sillä olisi mukavampi viettää viikonloppu puhtaassa kodissa.



Hei, hei! *vilkuttaa*

Vierailija

Hei vaan muillekin!

Voi kun tässä tulee niin iloiseksi toisten plussista, hienoa ja mahtavaa, kun saadaan odottaa maailmaan uusia pieniä ihmeitä, vaikka ne kyllä ovat niitä elämän suurimpia ihmeitä!



GALLUPIN laitan minä matkaan vuorostani, lähinnä heille, joilla on jo ennestään lapsia, tämä on niin mun omaa napaa:

Oliko kellään aikaisempi synnytys tosi rankka? Miten suhtaudut seuraavaan? Entä löytyykö ketään, jolla olisi ollut synnytyksen jälkeinen masennus?



Meidän esikoinen painoi reippaat 4 kg syntyessään ja käynnistettiin 40+2 just tuon kokonsa puolesta, kun mun lantion luut mitattiin ja juuri mahtui, ettei voitu enää kasvattaa. Synnytys sinällään meni ok, nopsasti ohi, 6tuntia. Mutta vauva ei ollut laskeutunut koskaan, joten aikasta rytinällä syntyi epäkypsästä tilanteesta tuossa ajassa ja jälki oli sen mukaista. Moniin viikkoihin en istunut lukuisista kymmenistä tikeistä johtuen. Lisäksi valvominen ja kirkuminen oli heti alusta saakka meillä arkea esikon allergioiden takia. Nyt tilanne on tasapainossa noiden allergioiden suhteen, mutta vähäsen jännittää tuleva, jos plussan tässä joskus saan testata! Luulen, että pelkopolin kautta synnyttämään menen. Eli en halua mitää pelkosektiota tms, mutta haluan käydä juttelemassa ja lähinnä toivon, että lupaavat käynnistää synnytyksen, jos vauva kovin kasvaa. Tilanne kun on se, ettei mun lantion luista vaan tuu isompi vauva läpi (pään ympärys oli 39cm). Ja mulle tehtiin odotusaikana sokerirasitus ja se oli ok. Ja kiloja kokoontui odotusaikana 6, ja olin siis entisissä mitoissani heti synnytyksen jälkeen. joten en kasvattanut vauvaa omalla syömiselläni, tästä äidistä ja isästä vaan taitaa tulla isoja vauvoja. Ja kaiken valvomisen ja kuntoutumattomuuden (en oikeasti jaksanut ajatella muuta kuin vauvan hyvää, joten oman hoitamiseni jätin silloin) jälkeen iski se masennus. Se hoitui lääkkeillä ja hyvällä suhteella miehen kanssa ja esikoisen allergioihin löytyneellä tasapainolla. Kuitenkin tämä tausta laittaa mietityttämään. Suhtaudun kyllä aika maalaisjärkisesti asioihin, joten paniikkia ei ole, kunhan puran tässä tuntojani. Eli varsinaista palstatilan varastamista!



Rentouttavaa viikonloppua teille kaikille säteille! -S-

Vierailija

Ja taas plussauutisia! Hienoa! Onnea, Onnea Kovasti Nellariina.



Just kun ajattelin päästä kirjoittamisen makuun ilmoitteli vieraat tulostaan. Eli kahvinkeittoon menen. Toivottavasti kerkeän myöhemmin uudestaan. Onnea vielä Nellariinalle!

Vierailija

taelsa: Heinäkuusta lähtein ollaan yritetty, ei sinänsä pitkä aika kun tietää että jotkut yrittää vuosia. Mutta kun tyttö sai alkunsa heti ekasta yrityksestä niin tähänkin oli asennoitunut (tyhmästi) niin että heti napsahtaa ja sitten kun aina vaan ne menkat tuli niin meinas jo usko loppua.



Kävin kurkkaamassa tuolla odotuspuolella, mutta en oikein tuntenut vielä kuuluvani sinne, haittaaks teitä jos käyn välillä täällä kuitenkin??



++++säteitä kaikille!!



nellariina

Vierailija

Kiva ettette heti aja pois, kun vasta säteisiin liityin niin en haluaisi heti pois. Kävin tuolla syyssäteitten odotuspinoa lukemassa ja he ovat monta viikkoa pidemmällä, mutta pitänee heihinkin tutustua jossain vaiheessa.

Mulla pyörii vaan se plussa mielessä ja pitäis alkaa tehdä kotihommia, mutta kun en osaa tehä mitään!

Täällähän on aika moni piinaamassa, teille hirmuisesti plussasäteitä!!

Plussatkaahan nopsaan niin saadaan meitä lisää tuonne odotuspuolelle.



Galluppiin sen verran että meillä on 7v tyttö, joten synnytyksestä on aikaa, mutta eihän sitä koskaan unohda. Kaiken kaikkiaan synnytys kesti 11,5h siitä ponnistusvaihe noin tunnin. Päälimmäisena jäi mieleen se ponnistusvaihe kun mulla oli voimat ihan loppu enkä jaksanut ponnistaa. Kolme kätilöä oli lopulta siinä mun ympärillä, yksi nousi mun päälle ja työnsi mahan päältä ja en nähny mitä ne kaks muuta teki, mutta hirvee hyörinä siin oli. Vauvan syke alkoi hidastua, joten piti saada nopsaan ulos. Etukäteen en synnytystä pelännyt yhtään, eikä se niin kauheeta ollut, ihan normaali synnytys kipuineen kai...paitsi tuo loppu oli aika kauheeta. Mutta ei siitäkään jäänyt mitään pelkoja etten koskaan enää synnyttäis...



Mutta nyt on pakko siivota, huoh



nellariina



ps. laskurilla laskin että la olisi 6.7.06!

Vierailija

Nellariina: Oikein hirmuisesti onnea, olen niin iloinen teidän puolesta! *halaa* Eilen kirjoiteltiin tuolla Odotus puolella sellaisessa pinossa kuin: Uusi heinäkuulainen ilmoittautuu mutta jos siellä ei ole vielä uutta pinoa tälle päivälle, niin aloitetaan ihmeessä, meitä siellä on jo ihan mukavasti :D ONNEA,ONNEA,ONNEA! <3



Yoginos: Siis tuo on varmaan todella karmea tilanne >:/, todella iso voimahali sinulle!

Vierailija

Ihanaa ku joka päivä täältä satelee uusia säteitä odotuspuolelle. Kohta saadaan ihan kunnon pino aikaiseksi. :) Eli kaikki nyt pian tuolle toiselle puolelle... ;)



Kiva, että Jedeledelläkin alkaa yritys piakkoin todenteolla. Siitä se limojen bongailu sitten alkaa.. =D



Mies meni tänään nukuttamaan kuopusta ku mä oon tällä viikolla JOKA ilta nukahtanu iteki tuonne sänkyyn ja nukkunut sitten aamuun asti. Eilen torkuin eka pari tuntia sohvalla klo 19-21 ja sitten jatkoin unia kuopuksen vieressä sängyssä. Aamulla heräsin sitten klo 8.30. Että hyvät on unenlahjat tässä vaiheessa raskautta. Säälittää vaan tuo mies ku se joutuu viettämään kaiket illat ihan itsekseen tuolla alakerrassa ku vaimo vetelee sikeitä. Jos nyt edes perjantain kunniaksi yrittäis pysyä hereillä. Meillä menee just Idols " nauhalle" niin voidaan sitten aloittaa sen katselu kunhan tuo kuopus ottaa lennon höyhensaarille.



Täällä oli vissiin jotain synnytys gallupiakin..? Eli esikoisen raskaus päätyi lopulta lievään raskausmyrkytykseen ja jouduin osastolle rv 38+. Sitä sitten käynnisteltiin 11 vrk:tta ja poika syntyi viimein tasan rv40 n. 8h ähellyksen jälkeen. Ponnistusvaihe kesti 15min. Kipeä kyllä olin, mutta epiduraalin jälkeen olin kuin taivaassa. :)

Kakkosella supistelut alkoi rv 38+2 n. klo 4.30 ja sairaalassa oltiin 5.45. Olin todella kipeä ja jouduin odottamaan puudutustakin kokonaisen tunnin. Oli siinä ja siinä, että edes ehdittiin antaa. Poika syntyi puolen tunnin päästä spinaalista eli klo 9.13. Ponnistin 20 min. Kokonaiskesto siis n. 4h40min.



Molemmat on ollu siinä mielessä vähän hankalia, että esikoinen syntyi nyrkit poskella (ja teki selvää äidin alapäästä) ja kuopus syntyi kasvot ylöspäin, eli oli työn ja tuskan takana tuon väärän tarjonnan takia. Niin ja kun mentiin sairaalaan kuopusta synnyttämään, niin kätilö kyseli raskausviikkoja ja sanoi ne kuultuaan (38+2), että :" eihän sulla ole edes viikot täynnä" . Ja kun olin käyrässä, eikä siihen piirtynyt jostain syystä aluksi mitään, niin se sanoi että:" jos ei ne ollutkaan supisteluja" ja virnisti ilkeästi. Ku lääkäri teki sisätutkimuksen ja totes mun olevan 4cm auki ja kalvojen pullottavan, niin arvatkaa vaan tekikö mieli näyttää sille kätilölle kansainvälisiä käsimerkkejä!?! =D Mulla on kyllä aika lyhyet supistukset, ja ei se toinenkaan kätilö meinannut uskoa että niillä synnytän, mutta niin kuitenkin tein.



Mutta nyt taidan mennä tainnuttamaan tuon kuopuksen ku ei meinaa iskän kanssa näköjään hiljentyä.. =D



Onnea vielä plussanneille ja pahoittelut negan testanneille!



mirju 6+5

Vierailija

musta on mukava, että käytte täällä syyssäteissä kuumeilupuolellakin kertomassa kuulumisia.



Syyssäteet on mielestäni niin mukavaksi porukaksi muodostunut, että olisi hauska jatkaa keskusteluita, vaikkei kaikki ihan samoissa menisikään, meitä kun on vielä odottajia/odotuksen odottajia/odotuksen odotuksen odottajia. :) Tietenkin hienointa olisi, että kaikki kuumeilijat plussaisivat mahdollisimman pian! *toivoo kaikkien säteiden puolesta*



Vierailija

[color=red]Onnea, onnea , onnea Nellariina ! Hyviä uutisia heti aamusta, kiva kiva :D Ja ei saa karata kokonaan odotus-puolelle, kiva jos kerrot maha-asukin kuulumisia täälläkin!



[color=green]s.m.r:n galluppiin.. Eka synnytys ei ollut kait sen rankempi kuin " normaalistikaan" . Avautuminen kävi nopeaan, 3cm -> 10cm meni tunti, joten epiduraalia ei ehditty laittaan. Lääkäri yritti kohdunkaulan " jämiin" saada pistettyä tököttejään, vaan eipä niitä enää ollut eikä ainakaan auttanut ;) Joten ilokaasulla pärjäiltiin avautumisvaihe.

Ponnistusvaihe kesti melkein tunnin ja olin tosi naatti lopussa. Sain apuja oksitosiinista viimeisiin ponnistuksiin (koska vauvan happiarvot laski) ja sillä tulikin vauhtia! Siitä johtuen tulikin sitten epparin lisäksi " kivoja" repeämiä..Tikkejä siis oli paljon, osan laittoi lääkäri, kun oli pahoja paikkoja, osan kätilö. Istuttu ei..

Paraneminen oli sitten aika moista, söin 4 kuuria tulehduksiin (auts). Viimesen sain jälkitarkastuksessa. Nyt toista synnytystä ajatellen, uskon että toipuminen on varmasti helpompaa vaikka olisi kuinka kipeänä, koska t i e t ä ä , että siitä todellakin voi palautua ja se kipu oikeasti loppuu joskus :)

Kyllä niitä pahoja blues päiviäkin oli. Varsinkin kun huomasin, että tuo kohdunkaula irvistelee (repes vähän paikoiltaa). Onneksi isä oli kotona silloin, ja minä sängyn pohjalla kattoa tuijottamassa tai vollottamassa. Sieltä kuitenkin noustiin. Enemmän kuitenkin pelottaa tulevassa nimenomaan tuo lapsivuodeaika kuin synnytys. Mutta kaikki ajallaan..



Juuh sellaista..s.m.r, varmasti tuo sinun hyvä asennoitumisesi auttaa tulevaan! Ja täällä palstalla jutusteluhan on hyvä keino myös helpottaa omia oloja, ja jakaa kokemuksiaan muille! Meillä ei ollut nettiä tuohon aikaan, mutta olisi kyllä kovasti helpottanut lukea näistä muiden kokemuksista. Jotenkin sitä luulee olevansa ihan yksin/tai ainoa jolla on joku tietty ongelma tms. heti kun on mieli maassa.



[color=red]Kp 33/35! HUI ;)



[color=green]++++++++++++++++++++++++++++++++

kaikille tasapuolisesti.

Kanssapiinailijoille tsempit!



Vierailija

Itselläni tulos oli negatiivinen ja itkettää niin pirusti. Oliskohan kellään suositella mitään pettymyksenpoistolääkkeitä... Tosi inhottavaa kun jo jotenkin niin odotti sitä plussaa.



Nellariinalle joka tapauksessa hirmu iso onnitteluhali!



Labanen

Vierailija


Onnea plussanneille!! Onnistuneita plussasäteitä ja ajatuksia pitää lähettää myös tähänkin suuntaan!



G-vastaus: Minulla synnytys oli todella helppo ja nopea. Kokonaiskesto oli hieman yli 6 tuntia, josta ponnistusvaihe oli 7 minuuttia. Epiduraalilla pärjäsin todella hyvin, ilokaasusta tuli vain huono olo. Seuraavan mahdollisen synnytyksen kanssa tarvii vaan olla tarkkana, koska voi olla vieläkin nopeampi. Hieman kyllä hirvittää, koska tähän mennessä synnytyskokemukseni on ollut niin ruusuinen, että mitäs jos kaikki meneekin päin vastoin!



Mutta sitä kerkeää murehtia myöhemminkin... nyt kun vielä olisi raskaana!



Odotuksen odottajan aika on tosi pitkä!



Nimim. kp 25/27-31 ja tuntuu kuin aika matelisi



Mutta mukavaa viikonloppua kaikille! Me saadaan miehen kanssa viettää lauantai ja sunnuntai laatuaikaa keskenään kun pikku-typy menee mun vanhemmille hoitoon!

Vierailija

Labaselle pahoittelut negasta! :/ Mutta ensimmäisen pettymyksen tunteen helpotettua ei muuta kuin uutta matoa koukkuun, vai mitä!? Tsemppiä!



SynnytysGalluppiin: Molemmat pojat on syntyneet kiireellisellä sektiolla, 41+ viikoilla molemmat. Esikoisella synnytys pysähtyi avautumisvaiheessa ja sykelaskuja tuli aina toisella kyljellä maatessa. Kapillaariverinäyte vauvan päästä kertoi, että ph oli hieman liian alhainen ja siksi leikattiin, koska hapenpuute olisi kai voinut uhata, jos siinä olisi odoteltu kovin pitkään ja haluttiin leikata mieluummin rauhassa kuin hädässä.

No, pojalla olikin sitten napanuora hartioiden ympäri henkseleinä ja vielä oikeassa solmussakin, joten oli aika tiukassa siellä eikä päässyt laskeutumaan kunnolla alemmas jne. 4kg ja 52cm ja 9 pistettä eli virkeä poika. :) Menetin litran verta leikkauksessa, joten olo oli sen mukainen, kun hb putosi jonnekin vajaaseen 90een.. Ylösnousu teki kipeää jne eli aika hidasta toipumista.



Kakkosta toivottiin alateitse syntyväksi, mutta kuinkas kävikään. Vauvan ison koon vuoksi (arviot 4-4,5kg) synnytystä alettiin käynnistellä varovaisesti.. Kolmaskaan päivä ei tuonut tulosta, eli synnytys ei käynnistynyt ei sitten millään! Sen kolmannen päivän iltana vauvan KTG-käyrä näytti sykelaskuja (syke laski hetkeksi n 50een ja sitten palautui normaaliksi yli 140). Synnytyssaliin, tippa käteen ja kalvot puhki vaikka kohdunsuu oli tod. epäkypsä vielä, ei ollut auki kuin aavistuksen vasta..

Sykelaskuja tuli pian JOKA supistuksella (jotkä se tippa-oksitosiini sai aikaan) ja minä aloin vajota paniikkiin.. Lääkäri oli vähän outo, ei oikein sanonut minulle mitään (olisin TODELLA kaivannut jotain kannustusta!) vaan huokaili " katsellaan, katsellaan.. Älä sinä huoli noista käyristä, kyllä me niitä tarkkaillaan." Hellpommin sanottu kuin tehty! Pari tuntia kului ja minä yritin saada lääkäristä irti tietoa, että miten pitkään tollasta on TURVALLISTA jatkaa.. Mutta ei se koskaan mun kysymykseen ottanut kantaa. :/ Lopulta olin niin paniikissa että tenttasin sitä tohtoria, että onko tässä mitään järkeä jatkaa, kun synnytys ei käynnisty eikä vauvan vointikaan kohene, eli sykelaskut vain tiheni. SIlloin minä oikeesti ekan kerran jo PELKÄSIN vauvan terveyden puolesta.. se oli ihan HIRVEÄ tunne! :/

Lopulta sitten lääkäri myönsi minun olevan oikeassa (siis kun halusin jo leikkaussaliin..) ja sitten leikattiin.



4,2kg painava poika oli yltäpäätä vihreässä lapsivedessä (oli vetänyt sitä kai hieman henkeensäkin), hieman veltto ym. Pisteitä tuli 6/7 mutta alkoi siitä sitten virkoamaan ja jäntevöitymään. Kätilö olikin miehelleni todennut, että " ei tätä ainakaan yhtään LIIAN AIKAISIN leikattu.." -ja mies kertoi kätilöiden jutelleen, että tämä lääkäri lähtee todella nihkeästi leikkaamaan yleensä.. Lämpö oli hieman alhainen, samoin verensokeri joten niitä sitten tarkkailtiin. Oma vointi oli puolestaan loistava, kun viimein odotus päättyi (vauvallakin oli ilmeisesti hieman stressiä, koska mitään varsinaista syytä ei löydetty sykelaskuihin ym. napanuora ei ollut kiertyny tai muutakaan.) ja muutenkin. Olin jalkeilla 12h leikkauksen jälkeen ja todella pirteä! (alateitse synnyttänyt huonetoverikin ihmetteli..) No, poika syntyi to-aamuyönä ja lauantaina illansuussa lähdettiin kotiin, kun kaikki oli kunnossa kummallakin eikä sairaalassa nukkumisesta tahtonut tulla mitään ja muutenkin, oli koti-ikävä jo.. Hb oli lähtiessä 146 eli lähellä normaalia, se selittää paljon tuosta voinnista! Imetys lähti hienosti käyntiin ja vauva kasvoi todella hurjaa vauhtia!



Kakkosen jälkeen oli tottakai hieman pettynyt olo, että näin nyt sitten kävi ja kun " tuomio" annettiin, että sitten seuraava onkin suunniteltu sektio.. Mutta kyllä se siitä mieli vähitellen parani, kun vauva oli/on niin aurinkoinen tapaus, että sitä vaan on ollut kiitollinen, että terve lapsi saatiin maailmaan!! (vaikka se lääkärin käytös silti hieman vielä vaivaa)



kaksi hieman erilaisesti toivuttua sektiokokemusta takana, ja nyt tämä seuraava sitten jännittää vissiin kaikkein eniten, ainakin näin nyt tuntuu. Kun nyt se on vain se yksi vaihtoehto, kun ennen on ollut vielä kaksi.. No, katsellaan.. :)



Sellaiset tarinat minulla. Tilaa piti olla syntyä, mutta pojat päätti tulla pidemmän kaavan mukaan.. :)



Vielä jos omaa napaa jatketaan, niin NYT sitten vihdoin se " vieras" saapui ja ei muuta kuin aamukampa käyttöön! Tämä on nyt se viimeinen kierto, jeeeeeeeeeeee *tuulettaa hulluna*! :D Ja SITTEN tositoimiin.. ellei malttamattomuus iske jo tuossa ensi viikolla, ja oteta varaslähtöä... *hih* no, katsotaan, mitkä on mietteet sitten! :)



Nyt onkin kiiruhdettava ruuanlaittoon! Mukavaa viikonloppua säteille ja plussaonnea piinaileville, toivottavasti viikonlopun saldona on jokunen plussa lisää!!!!! bdbdbd :)



terveisin [color=red]♥[/color] toiseksi viimeistä kertaa menkoistaan ILOITSEVA listaemonne *trallallallalllaaaa kun laulattaa..*

(no nyt se sekos.. hoh hoijaa..)

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat