Lapsen saanti --> ammatillinen itsemurha?

Vierailija

Myönnän, vähintäänkin sanottuna kärjistetty otsikko - mutta idea on siis tämä:



Miten muilla on mennyt uran ja lasten yhdistäminen?

Varsinkin, jos haluaa useamman lapsen ja aikoo hoitaa jokaista lasta kotona vähintään 2 vuotiaaksi?



Onko meitä monta, jotka ovat jättäytyneet ns. " tyhjän päälle" (ilman vakityöpaikkaa mihin palata) jäädessään vuosiksi kotiin lasten kanssa? Miltä tulevaisuuden työllistyminen sinun alallasi näyttää - onko töitä?

Kommentit (11)

Vierailija

Esim. terveydenhuoltoalalla muutama vuosi kotona ei ole katastrofi. Muutoksia työssä tapahtuu varmasti, mutta perustehtävä ja siihen vaadittavat taidot eivät häviä minnekään.

Vierailija

Olen insinööri teollisuusyrityksessä. Lasten saanti ei ole vaikuttanut työtilanteeseen millain lailla joten en voi allekirjoittaa " ammatillista itsemurhaa" . Olen äiti, vaimo ja työntekijä. Roolit vaan vaihtuu kun ympärillä olevat ihmiset vaihtuu. En puhu kotona työasioista enkä töissä kotiasioista. Tässä muuten on auttanut se hyvinkin paljon, että mieheni hoitaa lapsia hyvinkin tasaveroisesti.

Vierailija

Alallani on pula työntekijöistä, joten paluu lomilta onnistunee helpohkosti. Eikä siellä nyt mikään ole muuttunut, samanlaista se on ollut jo 100v. Mitä nyt tietokone on tullut kuvioihin, mutta sen käytön oppii muutenkin päivässä.

Vierailija

jotka on jääneet kotiin, mutta joilla ei ole työpaikkaa mihin " palata" lapsenhoidon jälkeen, on lisääntynyt reippaasti. Ruotsissa sen sijaan on kannustettu myös miehiä jäämään lapsen kanssa kotiin.

Vierailija

Samaa minäkin tässä ihmettelen - jonkinlaisia muutoksia täytyisi tulla yhteiskunnan taholta tähän asiaan (helpotuksia naisille), muuten suuntaus on joko lapset tai työelämä.



Ap.



Kiitoksia jo vastanneille!

Tämä on tärkeä aihe, ja koskettaa meitä kaikkia.

Vierailija

hoitovapaata. Olisin jopa valmis sellaiseen, että äideille ja isille olisi velvollisuus pitää yhtä pitkät/lyhyet lomat. Näin naisten asema ei olisi yhtään miehiä huonompi, ja miesten palkkaaminen vakituiseen työsuhteeseen olisi yhtä " arveluttavaa" kuin naisen. Nuorten naisten kohdalla selkeästi syrjintää tapahtuu työhönottotilanteessa, miesten hyväksi.

Vierailija

Tai sanotaanko niin, että omalla alallani on silloin, jos on monta vuotta kotona ilman vakipaikkaa, mihin palata. Itselläni ei ollut esikoisen syntyessä töitä valmiina, opiskelin siis vielä ja valmistuin mammalomalla. Sain töitä kun lapsi oli 1v3kk ja pakko oli ottaa vastaan. Nyt olen ollut määräaikaisena siitä asti (lapsi 2v.) ja toista ei tule ennen kuin saan vakipaikan. En voi ottaa sitä riskiä (ja se riski on tosi iso) ettö mammaloman ja hoitovapaan jälkeen ei ole enää töitä. Sillä aikaa tänne ehtii tulla monta tyrkkyä jonoon ja minä siellä mammalomalla menettäisin kaikki mahdollisuuteni pysyä mukana. Joten noup, tällä alalla ei voi jäädä äitiyslomalla/hoitovapaalle ilman vakipaikkaa. Siis jos haluaa vielä kunnon töitä joskus saada!

Vierailija

vaikea saada töitä, vaikkei olisikaan viettänyt vuosia kotona lapsia hoitaen. Onneksi ehdin hankkia työkokemusta, ennenkuin lapsia aloin tekemään. Mitään vakituista työpaikka minulla ei kuitenkaan ole, mihin palata. Olen kyllä miettinyt... saa nähdä miten käy, sitten kun töitä alan hakemaan.

Vierailija

On ihan hullua, että naiset joutuvat jäämään tyhjän päälle vain sen takia että he saavat lapsia. Saati sitten se, että työpaikkaa hakiessa kysytään lasten hankinnasta. Onko se talouselämä lopulta minkään arvoinen, jos kukaan ei enää pian uskalla tehdä lapsia tai saa lapsia, kun ensin täytyy luoda ura ja sitten onkin jo ikää liikaa. Kuka tästä kehityksestä on vastuussa?



Ei tainnut ihan kuulua tähän ketjuun, mutta ihmettelen ääneen.

Vierailija

Ammattitaito kun ei siinä ajassa katoa mihinkään. Ja erityisalansa tuntemusta on suht helppoa pitää yllä kotonakin, se jopa piristää vaipanvaihdon lomassa!



Tekniikka oli siinä ajassa työpaikalla harpannut aika lailla eteenpäin, mutta minut pantiin heti kolmen päivän koulutukseen ja väitän oppineeni asiat hyvin siinä ajassa.



Mutta kuten sanottua, kaikilla ei tietenkään ole yhtä helppoa. Toimittajalle elämänkokemuksesta ja kaaoksenhallintakyvystä - jotka molemmat karttuvat lasten myötä - katsotaan olevan kosolti hyötyäkin.



En halua siis keekoilla tällä kommentillani, vaan sanoa ainoastaan sen, että etukäteen ei kannata AINA pelätä pahinta. Joskus voi käydä toisinkin, ammatista ja työpaikasta riippuen.



Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat