Seuraa 

Kovasti tekisi mieli sinne ilmoittautua... kertokaapa kokemuksianne Haikaranpesästä! Miten synnytys meni, millainen kätilö, montako päivää olitte sairaalassa jne... kaikki mahdollinen kiinnostaa!

Kiitos jo etukäteen kaikille vastaajille!

Kommentit (19)

Meille sanottiin alkusyksyllä, että Haikaranpesän valmennuksiin on niin kova tungos, että he toivovat, että uudelleensynnyttäjät, jotka ovat aiemmin käyneet Haikaranpesän valmennukset, eivät käy uudestaan. Jos on uudelleensynnyttäjä, mutta ei ole aikaisemmin käynyt H:n valmennuksia, tilanne saattaa olla toinen?



t. kasperina

(joka viimeksi " putosi" pis Haikaranpesästä, koska synnytys päätyi sektioon, mutta kuitenkin sai ensin synnyttää alateitse ja " nauttia" Haikaranpesän ihanista kätilöistä, joista on kyllä vain hyvää sanottavaa!)

Parasta paikassa on tietenkin tilavat ja mukavat perhehuoneet, mutta enpä löydä moittimista muutenkaan. Meille sattui myös aivan mahtava, todella asiansa osaava ja empaattinen kätilö. Ainoa pettymys oli lääkärin toiminta, mutta sitä en voi haikaranpesän piikkiin laittaa, sama voi osua kohdalle missä vaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Esikoinen jätti mulle pienet traumat syntyessään, joten toisen odotuksen alkaessa vaadin mieheltäni suostumuksen haikaranpesästä (esikoinenkin syntyi siis kättärillä).

Päästiin etukäteen tutustumaan ja osallistuttiin " uudelleen synnyttäjien valmennukseen" . Keskustelusta kätilön kanssa oli mulle paljon apua, sain vihdoin käydä läpi esikoisen syntymän piikkikammoa myöten. kirjoitettiin ylös kaikki toiveet tämän synnytyksen osalta.

sain tämän kätilön tuekseni synnytykseen ja tästä kokemuksesta jäi positiivinen muisto. osastolla ei kauaa maattu, lauantaina sisään, maanantaina ulos.

Nyt odotan kolmatta ja harmittaa, etten pääse haikaranpesään, toiveena onkin tällä kertaa poliklinikka synnytys kun neljän hengen huone laitoksella ei juuri huokuttele ja perhehuonetta en tästä sairaalasta saa, koska mieheni ei voi olla läsnä 24/7 jota täällä vaaditaan.

Suuresti suosittelen.

Lähdimme helsingin reissulle ollessani viikolla 39 ja niinhän sitten siinä kävi että kotipaikkakunnalle meno ei enää tullut kuuloonkaan joten suunnistimme kätilö opistolle...

Mennessämme sanoivat että on kovin täyttä mutta hetken odotettuamme saimme synnytys huoneen ja siitä se " rumba" sitten alkoi.

Synnytys sujui hyvin, pienistä sydämen sykkeen laskusta ja imukuppi avustuksesta huolimatta ja kaunis tyttäremme syntyi puolilta päivin... Kätilö, harjoittelija ja apuun tullut lääkäri saivat oloni niin kotoisaksi ja hyväksi kuin odottaa saattaa...

Muutama tunti synnytyksestä siirsivät meidät osastolle (minút rullatuolilla, koska oloni oli niin hutera).

Saimme olla kolmen hengen huoneessa melkein suurimman osan ajasta kahden/ kolmisin.

minulle imetys oli aikakin vieras ajatus ja neiti ei meinannut oikein oppia oikeata tyyliä, joten kaipasin kovasti apua jota todella sain niin yöllä kuin päivälläkin.

Hoitajat olivat aina vain kellonsoiton päässä ja aina sai apua ja tietoa kun vain sitä tarvitsi.

Olimme osastolla 3 pv. (su,ma,ti) ja kun lääkäri oli todennut tyttäremme terveeksi oli kotiin lähdön paikka!

Saimme myös onneksemme matkalle istuma renkaan (jonka palautimme postin kautta suurten kiitosten kera), jota ilman en olisi selvinnyt 300km:iä.

Joten suuresti suosittelen. Toistekkin voisin palata, mutta ehkä hiukan myöhemmin....

mutta siirryin eri osastolle (5?) lapsivuodeajaksi. Tämä järjestely toimi meillä loistavasti, oli kuin olisi saanut rusinat pullasta. Haikaranpesän synnytyssalit ovat tilavia ja niissä on kaikki pallot, puolapuut yms. välineet valmiina. Lisäksi ainakin meille osuneet kätilöt olivat sekä huipputaitavia että -mukavia. Ja vaikka Haikaranpesä suosii aktiivista synnytystä, niin sain tarvittavat puudutukset nopeasti ja ilman vastaväitteitä. Ymmärtääkseni kuitenkin Haikaranpesässä ei yöaikaan ole paikalla kuin ne kätilöt, jotka myös hoitavat synnytykset. Varsinainen lastenhoitoapu on saatavilla klo 07 - 21 tms. Meille tämä järjestely ei olisi toiminut, koska tarvitsimme ekan vuorokauden aikana jokaisen imetyksen yhteydessä kätilön apua. Lapsivuodeosastollamme oli jatkuva päivystys, joten täältä avun saimme.



Eli mielestäni Haikaranpesässä on sekä hyviä että huonoja puolia ensisynnyttäjälle. Mutta jos joskus kakkosen teemme, niin silloin haluan ehdottomasti Haikaranpesään!

No juu, totta varmaan tuokin, että vähemmän henkilökuntaa tarkoittaa säästöä. Itse en kuitenkaan asiaa noin kokenut, vaikka ensisynnyttäjä olenkin. Oikeastaan päinvastoin, luulen että vähän vähemmän väkeä edesauttoi luomaan paikan leppoisaa ja kodinomaista tunnelmaa. Minusta oli vain mukavaa, ettei kukaan törmännyt sisään ruokatarjottimien kanssa, vaan isä haki ne sopivalla hetkellä. Apua saimme aina tarvittaessa - tosin meillä ei ollut mitään erityisiä ongelmia, ja selvisimme aika pitkälti kolmistaan. Oman kokemukseni perusteella suosittelen Haikaranpesää nimenomaan ensisynnyttäjille, koska mielestäni juuri esikoisen kohdalla on ihanaa ja tärkeää jakaa joka hetki lapsen isän kanssa. Olisihan se toki mukavaa seuraavienkin kanssa, mutta olen tässä toisessa odotuksessa asennoitunut niin, että pärjäämme myös ilman perhehuonetta, jos sellaista ei meille tällä kertaa suoda (asumme nyt toisella paikkakunnalla, jossa perhehuoneita tarjolla vähemmän).



Kustannuspuolesta vielä: luulisin että Haikaranpesän hulppeat tilat aiheuttavat puolestaan enemmän kustannuksia kuin muilla osastoilla.

on yksi Suomen huippusynnytyssairaaloista. Me olimme osastolla 6 ja mitään valittamista ei ole, kätilö oli hyvä tyyppi, puudutuksissa ei pihtailtu ja lääkäri oli paikalla tarvittaessa. En usko että siinä suurta eroa on Haikaranpesään. Kaikki samat resurssit ovat myös muilla osastoilla ja synnyttää sai missä asennossa tahansa.

Mukavaa oli.



Tuttu antoi kuitenkin uuden näkökulman koko Pesään: siellä itse asiassa säästetään henkilöresursseissa, kun ei pidetä yhtä paljon hoitajia öisin kuin muilla osastoilla. Itsepalvelu pelaa myös esimerkiksi aamiaisten hakemisessa, mikä myöskin säästää työntekijöitä. Tämä on sitten saatu myytyä ihmisille " perhekeskeisenä ihanuutena" , ja ihmiset hinkuvat päästä juuri sinne synnyttämään ja perhehuoneeseen.



Edellinen sanottu siis pilke silmäkulmassa... Tavallaan tuo on hyvin totta. Paikka sopii mielestäni erityisesti uudelleensynnyttäjälle.



Käsittääkseni Kätilöopistolla eri kerrokset ovat symmetrisiä eli saman verran huoneita eri (synnytys)osastoilla on. Ainakin osasto 6 oli rakenteeltaan samanlainen kuin Haikaranpesä. Ja koska isä maksaa yöpymiseestä saman verran kuin äitikin, sairaala saa saman verran rahaa oli kyseessä sitten kahden äidin huone tai perhehuone.



En kiellä, etteikö Haikaranpesä olisi ainoa laatuaan. Muistutan vain, että sen maine voi olla turhankin hyvä. Ei ole maailmanloppu, jos sinne ei pääse (niin kuin näytti olevan joillekin odotus-puolen palstailijoille), koska Kätilöopisto on joka tapauksessa korkeatasoinen synnytyssairaala.



Tietysti on kiva ilmoittaa tuttaville että syntyi Haikaranpesässä... Eikö siinä olekin jokin runollinen kalskahdus, joka vetoaa ainakin kauan vauvakuumetta poteneeseen ensisynnyttäjään...?



;D

Tietäisikö kukaan onko ne Haikaranpesän synnytysvalmennukset pakollisia myös uudelleensynnyttäjälle? Mieheni on meinaan ulkomaalainen enkä usko että hänen suomenkielentaitonsa siihen riittäisi,vaikka ihan hyvin perusasiat ymmärtääkin.

Kiitos Aurora76 kun nostit tämän ketjun luettavaksi. En tajunnutkaan etsiä haku-toiminnolla viestejä aiheesta...



Kiva kuulla että niin monella on hyviä kokemuksia Haikaranpesästä.



Omasta kokemuksesta (11/04) voin sanoa, että olin todella tyytyväinen paikkaan, ei mitään negatiivista sanottavaa. Kätilö oli mukava ja opiskelijalla oli reilusti aikaa, vaikka kaikki synnytyssalit oli sillä hetkellä täynnä. Päästiin hyvällä tuurilla allashuoneeseen, jota olin kätilökeskustelussa toivonut.

kävimme haikaranpesän valmennukset, mutta emme mahtuneet Haikaranpesään synnyttämään. Olimme tavallisella synnytysosastolla, joka oikein hyvä. Synnytyksen jälkeen menimme osastolle,jossa oli perhehuoneita.Olisikohan ollut osasto 6. Huone oli täysin samanlainen kuin Haikaranpesässä. Isä kävi hakemassa ruoat mulle huoneeseen eikä niitä tuotu tarjottimella huoneeseen tiettyyn kellonaikaan.



Tokan lapsen synnytin samalla osastolla ammehuoneessa joka oli täysin samanlainen kuin Haikaranpesän huoneet. Aivan ihana. Lapsivuodeajan olin tavallisessa kahden hengen huoneessa, jossa omaa rauhaa ei tietystikkään ollut samalla tavalla kuin perhehuoneessa.



Molemmilla kerroilla oli loistavat kätilöt joka osastolla eikä moitittavaa ole. Haikaranpesän " tasoista" hoitoa saa siis minun kokemukseni mukaan joka osastolla. Sai kivunlievitykseen lämpöpussia, palloa, säkkiä yms. ja toisen ponnistin jakkaralla. Ja se on totta, että Haikaranpesässä on öisin vain 2-3 kätilöä jotka hoitavat koko osaston. Eli öisin ei juuri synnyttäneille jää aikaa.

Kuten huomaat, en ole helsinkiläinen, joten erehdyin ilmeisesti asiasta ja paikasta..

Mutta palvelu kyseisessä talossa on huippu luokkaa.

Vanhemman puoleinen kätilö rouva luultavamminkin on myös haikaranpesän synnytyksissä mukana, joten samaa asiaa luultavammin ajan...

Mutta kiitos ilmoituksesta...

Olimme siis osastolla 5.

Mutta PALJON onnea jokaiselle synnyttäjälle.

Kyllä ne lapset ulos tulevat oli paikka ja ja aika mikä tahansa... :) :)

Esikoistyttäremme syntyi Haikaranpesässä tammikuussa 2004. Kokemus oli kerrassaan upea. Muistelemme mieheni kanssa Haikaranpesää suurella lämmöllä ja samoin tuttavaperheemme, jotka myöhemmin ovat siellä käyneet synnyttämässä, ovat olleet todella tyytyväisiä.



Parhaita puolia meistä olivat:

+ Synnytysvalmennusten aiheet olivat ihan monipuolisia ja niiden aikana osasto henkilökuntineen tuli miellyttävän tutuksi. Valmennusten lisäksi koimme erityisesti arvokkaaksi etukäteen käydyn synnytyskeskustelun, jossa siis perhe ja kätilö keskustelevat synnytykseen liittyvistä toiveista ja ajatuksista.

+ Kun osaston ovesta astuu sisään, itselleni ainakin tulee aina hyvin rauhallinen, turvallinen olo. Paikka on toki sairaalamainen omalla tavallaan, mutta sitten kuitenkin omalla tavallaan hyvin kodinomainen. Perheet " asustelevat" omissa huoneissaan. Ovat siellä rauhassa, kenenkään sen kummemmin häiritsemättä. Apua toki saa aina kun vain tarvitsee, vuorokauden ympäriinsä, mutta hoitajien läsnäolo on hyvin huomaavaista ja lämminhenkisen ammattitaitoista. Vieraita voi käydä, jos itse niin haluaa, mutta kukaan oikeasti vieras ihminen ei jaa intiimiä kokemusta kanssanne, ellette esim. ruokatilassa halua kokemuksianne käydä jakamaan. Ja jotenkin minusta esimerkiksi juuri se, että perheet (käytännössä useimmiten kai isät), hakevat ruuat käytävän ruokatilasta perheelle parhaiten sopivana aikana, toki tietenkin tietyissä aikarajoissa, luo myös sellaista pehmeää tunnelmaa koko touhuun. Kaikenkaikkiaanhan osasto on siis hyvin perhekeskeinen ja isän/kumppanin merkitystä korostetaan kenties muita osastoja rohkeammin.

+ Paljon muutakin hehkutettavaa löytyisi. Mutta kuten joku tuossa aiemmin totesi, jokainen perhe on erilainen ja samallakin perheellä on erilaisia elämänvaiheita, joten se mikä meille oli ihan unelmaa, on jollekin toiselle jotakin muuta. Kannattaa käydä tutustumassa, niin sitten sitä ehkä paremmin tietää, mitä itse haluaa. :)



Mukavaa odotusta ja onnellista synnytystä!



Tituliini



PS Omassa tuttavapiirissäni löytyy muutamakin tokaa kertaa synnyttämässä ollut, joka on päässyt Haikaraan ilman valmennusten läpikäyntejä. Jos Haikarassa on synnyttämään mentäessä hyvin tilaa ja muualla on ahdasta, niin näinkin voi siis käydä. Vaikka siis yleensä aina Haikaraan mennään nimenomaan omien valmennusten kautta, jos kaikki menee " putkeen" .

haikaranpesään menijöiden on käytävä heidän oma valmennus. jos on synnyttänyt jo kerran (ja siis myös käynyt heidän valmennuksen) hp:ssä, ei tarvitse toista kertaa käydä.

mutta jos esikoisen on synnyttänyt jossain muualla, niin uudelleen synnyttäjille on oma, ilmeisesti kevyempi valmennus, joka siis " vaaditaan" .

heille voi soittaa ja ilmoittautumisajat ovat kerran viikossa. valitettavasti en enää muista milloin, ja ovathan ne voineet jo muuttuakin siitä kun minä sinne soittelin.

Tämä tapahtui n. 5 v sitten. Kätilö oli todella töykeä. Se tuli vuoroon vasta synnytykseni jälkeen (onneksi!) ja komenteli mua ihan hirveästi. Sitten illalla kun menin nukkumaan, niin mua itketti ihan kamalasti. Tämä kätilö tuli sitten selittämään mulle ettei mun pitäisi itkeä kun sain terveen lapsen jne. johon tokaisin että mitä sitten, kaikkihan terveeseen lapseen on oikeutettuja ja yleensähän lapset on syntyessään ihan terveitä. En muista tarkasti miten sen sanoin. No, tämä nainen juoksi huutaen pois huoneestani ja kuulin hänen sanovan " miten sä voit sanoa noin, aikuinen nainen!" No, sitten selvisi että hänen oma vauvansa ei ollutkaan syntyessään terve. Mutta sellainen trauma mulle jäi että päätin olla menemättä koko paikkaan enää ikinä. Onneksi asummekin jo ihan muualla. Olen niin herkkä että muutenkin ottaisin nokkiini - saatika sitten 2 h sitten synnyttäneenä hormonimyllerryksissä... No, masennukseen sitten sairastuin mutta en usko että tämä kätilö olisi ainoana sen aiheuttanut.

Poikasen_Äiti - 01.11. 17:31 vastaa tähän viestiin (4/6)

Haikaranpesä

Tietäisikö kukaan onko ne Haikaranpesän synnytysvalmennukset pakollisia myös uudelleensynnyttäjälle? Mieheni on meinaan ulkomaalainen enkä usko että hänen suomenkielentaitonsa siihen riittäisi,vaikka ihan hyvin perusasiat ymmärtääkin.







Ei ole pakko käydä valmennuksissa jos tois kertalainen, suosittelevat että kävisi kuuntelemassa vaikka yhden luennon siellä ja synnytyskeskustelu on sitten se pakollinen joka tehdään n.vkolla 35 Haikaranpesässä, muista vaan ilmottautua heti tokan ultran jälkeen Haikaraan. Itse olen Haikaranpesässä 2 lastani synnyttänyt (2002 ja 2005)



Henkilökunta aivan mahtavaa Haikaranpesässä ja niin on kyllä osastolla 5 myös, jouduttiin sinne viimeks lapsivuodeajaks koska Haikarassa ei ollut huonetta ja poika joutui teholle.

joka on oma ' yksikkönsä' Kätilöopistolla ja siellä synnyttävät ilmoittautuvat sinne etukäteen ja käyvät valmentautumassa siellä synnytystä varten.



hsirmola:

Lainaus:


Suuresti suosittelen.

Lähdimme helsingin reissulle ollessani viikolla 39 ja niinhän sitten siinä kävi että kotipaikkakunnalle meno ei enää tullut kuuloonkaan joten suunnistimme kätilö opistolle...

Mennessämme sanoivat että on kovin täyttä mutta hetken odotettuamme saimme synnytys huoneen ja siitä se " rumba" sitten alkoi.

Synnytys sujui hyvin, pienistä sydämen sykkeen laskusta ja imukuppi avustuksesta huolimatta ja kaunis tyttäremme syntyi puolilta päivin... Kätilö, harjoittelija ja apuun tullut lääkäri saivat oloni niin kotoisaksi ja hyväksi kuin odottaa saattaa...

Muutama tunti synnytyksestä siirsivät meidät osastolle (minút rullatuolilla, koska oloni oli niin hutera).

Saimme olla kolmen hengen huoneessa melkein suurimman osan ajasta kahden/ kolmisin.

minulle imetys oli aikakin vieras ajatus ja neiti ei meinannut oikein oppia oikeata tyyliä, joten kaipasin kovasti apua jota todella sain niin yöllä kuin päivälläkin.

Hoitajat olivat aina vain kellonsoiton päässä ja aina sai apua ja tietoa kun vain sitä tarvitsi.

Olimme osastolla 3 pv. (su,ma,ti) ja kun lääkäri oli todennut tyttäremme terveeksi oli kotiin lähdön paikka!

Saimme myös onneksemme matkalle istuma renkaan (jonka palautimme postin kautta suurten kiitosten kera), jota ilman en olisi selvinnyt 300km:iä.

Joten suuresti suosittelen. Toistekkin voisin palata, mutta ehkä hiukan myöhemmin....




* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat